Parisuhteen molemmat osapuolet väkivaltaisia

Mitähän tässä oikein pitäisi tehdä. Olen 25-vuotias nainen ja minusta tuntuu että olen löytänyt sielunkumppanini jo kauan sitten; ollaan ystävystytty mieheni kanssa 18-vuotiaana, sitten alettiin seurustella ja nyt asuttu yhdessä pari vuotta. Suhteemme on aina ollut erittäin räiskyvä ja tulinen, ollaan molemmat aika impulsiivisia. Yleensä menee oikein hyvin, rakastetaan toisiamme valtavasti ja kipinät ja kemiat välillämme on jotain käsittämätöntä. Välillä sitten vihataan toisiamme ja silloin käydään toistemme päälle, sen jälkeen itketään että mitäs hittoa taas tapahtui ja miksi tehdään toisillemme näin ja sitten sovitaan.

Käyn itse terapiassa puhumassa mm. vihanhallintaongelmistani jotka johtuvat osaksi väkivallasta lapsuuden kodista ja koitan saada itseni tasapainoon. Välillä vaan jos mies tekee jotain raivostuttavaa niin saatan siinä hetkessä esim. potkaista tai tönäistä häntä. Sitten hänellä menee kuppi nurin ja alkaa vääntelemään vaikka ranteistani. Sitten saan lisää vettä myllyyn ja saatan purra häntä raivon vallassa ja läpsiä naamaan ja hän taas ottaa vaikkapa kaulasta kiinni. Huudamme ja raivoamme ja käymme toistemme päälle ja sitten tilanne taas rauhoittuu. Väkivalta on molemmilla yhtä paha ongelma eikä kumpikaan ole varsinaisesti uhri emmekä koskaan pelkää toisiamme. Kumpikaan ei koskaan kuitenkaan satuttaisi toista "liian" pahasti. En usko että kukaan sopisi minulle kumppanina muuten paremmin kuin hän, tai minä hänelle. Nuo tilanteet ovat kuitenkin inhottavia ja niistä tulee molemmille hirveä morkkis. Toivon asiallisia vastauksia jos jollain on kokemusta parisuhteesta jossa molemmilla osapuolilla on ongelmaa itsehillinnän suhteen. Ideaalitilanne olisi tietenkin se ettei koskaan kumpikaan satuttaisi toista. Olisikohan pariterapiasta apua?