Hautajaiset
Kyselen tälläistä asiaa, kun en ole ollut äitini kanssa väleissä enää 4v koska hän hylkäsi meidän kaikki 3 lasta yhtäkkiä ilman mitään riitaa.
Nyt hän tekee kuulemma kuolemaa ja olemme kaikki niin vihaisia ja katkeria vieläkin asiasta että kukaan meistä ei ole halukas järjestämään hautajaisia tai edes menemään hautajaisiin paikalle!!!
Kuka nämä hautajaiset sitten järjestää jollei lapset suostu järjestämään? Se ei ole edes vaihtoehto!
Miestä hänellä ei ole enää ollut 15vuoteen.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
On äitinne kuitenkin varmasti ollut jollekin rakas vaikka teitä kohtelikin huonosti.
Jos äiti on ollut jollekin rakas mutta ei lapsilleen, miksi hautajaisten järjestäminen ei kuuluisi lasten sijasta tälle rakkaalle henkilölle.
Toisekseen voi olla hiukan hankalaa järjestää hautajaisia ja perunkirjoitusta jos äiti on sopinut jo niiden järjestämisestä jokin muun esim. veljensä kanssa.
Lähiomaisten hautajaiskukat muuten aika usein maksetaan vainajan varoista.
Itseäni vaivaisi ja painaisi lopun ikää jos edes yrittäisi saada sovittua välejä ennen kuolemaa. Vaikuttaa siltä että äidillä on pahat mielenterveysongelmat ja hän kykene itseään muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hänellä on kerran veli, niin todennäköisesti hän voi huolehtia hautajaisista.
Ei teidän tarvitse, mutta kieltämättä olisi ehkä teidänkin mielenterveydelle hyväksi päästä asioista jonkunlaiseen sopuun. Jos tämä ei ole mahdollista niin sitten viestiä enollenne, että hoitaa siskonsa hautaan ja perunkirjoitukset. Asia kunnossa ja poissa päiväjärjestyksestä.
Veli ei ole pesän osakas ellei ole testamenttia hänen hyväkseen. Eli veli ei voi perukirjoitusta hoitaa.
Perunkirjoituksen järjestämisestä voi huolehtia vaikka ei olisi pesänosakas. Pesänosakkaat perunkirjoitukseen tietysti kutsutaan.
Voi ,käytäntöjä on siinäkin niin monia kuin on ns. pesiäkin.Asun suuressa kaupungissa Etelä-Suomessa.Isämme kuoli 6v sitten.Jäi mm. velton kolmio ym omaisuutta.En saanut koskaan kutsua perunkirjoitukseen.Veljellä tuttu tuomari ja tekivät koko toimituksen kahdestaan.Sisar sai sattumalta tietää asiasta mutta hänkään ei päässyt tuolloin paikalle.Kun jälkikäteen soitin tuomarille ja kysyin miksi näin ? Vastaus oli ,että meistä se oli näin hyvä! Viimeiseen asti veli esti asunnon myynnin muttei voinut loputtomiin eikä myöskään kääriä kakkea itselleen.
On ohi aiheen mutta tulipa mieleeni........
Jos laillisia perillisiä ei ole kutsuttu perunkirjoitukseen voiko se olla pätevä, pitäähän se kaikkien pesän osakkaiden allekirjoittaa?
Hautajaiset voi järjestää ihan vain hautaustoimiston kanssa eikä mitään arkun hautausta tai muistotilaisuutta tarvi järjestää. Oman isäni toive oli tuhkaus ja ei muistotilaisuutta. Hautaustoimisto hoisi kaiken. Kävimme vain sopimassa, että isä tuhkataan. Hoisivat arkutuksen, kuljetuksen krematorioon. Krematorio hoisi tuhkan seurakuntaan, joka huolehti tuhkan sirottelun. Äiti haluaa saman lopun, kun hänen aikansa tulee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On äitinne kuitenkin varmasti ollut jollekin rakas vaikka teitä kohtelikin huonosti.
Jos äiti on ollut jollekin rakas mutta ei lapsilleen, miksi hautajaisten järjestäminen ei kuuluisi lasten sijasta tälle rakkaalle henkilölle.
Toisekseen voi olla hiukan hankalaa järjestää hautajaisia ja perunkirjoitusta jos äiti on sopinut jo niiden järjestämisestä jokin muun esim. veljensä kanssa.
Lähiomaisten hautajaiskukat muuten aika usein maksetaan vainajan varoista.
Juuri näin. Jos äiti on kohdellut lapsiaan törkeästi, ymmärrän jos heillä ei ole mielenkiintoa järjestää asioita. Ei minuakaan kiinnostaisi. Se on valitettava tosiasia!!!
Oma äitini pisti välit poikki joskus myös. Haukkui mieheni, lapseni, anopin jne. Kaikki mikä minun lähipiiriini kuului. Haukkui asuintapani, sairauteni, tapani puhua, kävellä ja tehdä kotihommia. Kaikki mitä tein oli aina väärin. Lasten nimet olivat rumat, toinen lapsista liian lihava ja ja ylipäätänsä kaikki mikä liittyi minuun oli ihan väärin, kamalaa tai rumaa.
En mennyt hautajaisiin. Eikä todellakaan minua kaduta. En koskaan voisi omien lapsien lapsista sanoa niin törkeästi miten oma äitini sanoi minun lapsistani. Lapseni kävivät hyvästelemässä mumminsa hautajaisissa, en ole koskaan kertonut mumminsa solvauksia heille. Enkä aiokkaan, jääköön heille edes jonkinlainen kuva mummistaan, vaikka heistä ei sen liiemmin välittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Itseäni vaivaisi ja painaisi lopun ikää jos edes yrittäisi saada sovittua välejä ennen kuolemaa. Vaikuttaa siltä että äidillä on pahat mielenterveysongelmat ja hän kykene itseään muuttamaan.
Mutta tuo nimimerkki Hylätty kirjoitti että hänen äitinsä ei ole valmis keskustelemaan näiden lastensa kanssa. Niin minkä sille sitten voi tehdä jos ei toinen halua?
Vierailija kirjoitti:
Jos laillisia perillisiä ei ole kutsuttu perunkirjoitukseen voiko se olla pätevä, pitäähän se kaikkien pesän osakkaiden allekirjoittaa?
Perunkirjaan ei vaadita osakkaiden allekirjoitusta se on pätevä vaikka kaikki heistä ei saapuisi paikkalle. Osakkaat pitää kyllä kutsua perunkirjoitukseen mutta koska kustu voi olla joko suullinen tai kirjallinen voi käytännössä olla aika hankala todistaa että joku on jäänyt kutsumatta.
Perunkirja on pätevä jos siitä ilmenee kaikki vainajan varat ja velat, pesänosakkaat, mahdolliset testamentit sekä perinnnönsaajat.
Miten tämä nyt on ongelma? Omaisten asia on huolehtia hautajaisjärjestelyistä, vaikkei niin huvittaisikaan. Ei tarvitse mitään itkuvirsiä veisata, mutta kyllä kuolinilmoitukset, siunaamiset, hautaanlaskut ja kukat pitää järjestää. Rahathan rulevat kuolinpesältä (paitsi omat kukat yms.), ja vaikka pesä olisi varatonkin niin ei tuohon valtavia summia mene. On äitinne kuitenkin varmasti ollut jollekin rakas vaikka teitä kohtelikin huonosti.