Lue keskustelun säännöt.
Naisella on todella selvät viiltelyjäljet käsivarsissa - kannattaako jatkaa tapailua?
13.05.2017 |
Ollaan jonkun aikaa tapailtu, mutta vasta nyt näin nuo viiltelyjäljet vähän vahingossa tavallaan. On siis aina aiemmin pitänyt pitkähihaisia (ehkä tarkoituksella). Onko tapailun jatkaminen oma kuopan kaivamista vai pitäisikö katsoa mihin tämä johtaa? Emme ole jutelleet noista viiltelyjäljistä tai ko. aiheesta ollenkaan, en edes tiedä miten ottaa asia puheeksi.
Kommentit (293)
En todellakaan uskaltaisi nukkua sellaisen naisen seurassa. Joku yö on omakin kaulavaltimo viilletty... Tosiaanko kannattaa ottaa sellainen riski?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan uskaltaisi nukkua sellaisen naisen seurassa. Joku yö on omakin kaulavaltimo viilletty... Tosiaanko kannattaa ottaa sellainen riski?
Itsetuhoiset ihmisethän nimenomaan rankaisevat vastoinkäymisistä itseään, ei muita. Yleensä liiankin kilttejä ja muille omistautuvia ihmisiä. Muille väkivaltaiset on yleensä aivan eri tyyppejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähän aikaa voit toki pitää hauskaa ja hengailla, mutta vakavaa suhdetta tai varsinkaan lapsia ei kannata edes harkita. Mieti nyt itsekin: maailma on täynnä kivoja tasapainoisia naisia, niin miksi ihmeessä ottaisit itsellesi vuoren ongelmia? Haluatko sietää jatkuvaa itsemurhalla uhkailua ja muita päässä naksumisia? Huolta siitä, että kumppani tekee itselleen jotain? Lapsille todennäköisesti aikanaan samat ongelmat?
Johan itsekin olet yhtä itsetuhoinen, jos päätät tuohon jäädä.
Mua ihmetyttää nämä itsekeskeiset hauskan kannattajat.
Siis kehoitat käyttämään toista! Toinen jo valmiiksi RIKKI.
Herää pahvi.
Mietitkö yleensäkään muita? Koskaan?
Ei toki mitenkään "käyttämään", vaan viettämään molemmille antoisa ja muistorikas lyhyempi suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan uskaltaisi nukkua sellaisen naisen seurassa. Joku yö on omakin kaulavaltimo viilletty... Tosiaanko kannattaa ottaa sellainen riski?
Itsetuhoiset ihmisethän nimenomaan rankaisevat vastoinkäymisistä itseään, ei muita. Yleensä liiankin kilttejä ja muille omistautuvia ihmisiä. Muille väkivaltaiset on yleensä aivan eri tyyppejä.
Jos veitsen käyttö ihmislihan leikkaamiseen on noin tuttua ja houkuttelevaa, niin en aio ottaa riskiä ja jäädä arvuuttelemaan, että kenen liha on kohteena milloinkin.
Minullakin on viiltelyjälkiä käsissäni. En tosin ole viillellyt yli seitsemään vuoteen ja mielenterveyteni on hyvässä kunnossa. Arvet johtuvat yläasteaikojen rankasta koulukiusaamisesta, mutta viiltely hiljalleen loppui kun koulu ja sen myötä kiusaaminen loppuivat.
Onneksi mieheni alkoi seurustella minun eikä arpieni kanssa. Tänä päivänä olen tasapainoinen työssäkäyvä aikuinen, ja meillä on yhteinen lapsi. :)
Aina viiltojäljet eivät tarkoita ikuista, rankkaa kamppailua mielenterveyden ongelmien kanssa, vaikka muistot mukana seuraisivatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, saatko terveitä ja muuten ok naisia? Jos parempia vaihtoehtoja ei ole, niin jäisin tähän suhteeseen tiettyä varovaisuutta noudattaen. Nainen on kuitenkin aina nainen, parempi kuin ei mitään. Jos taas muitakin on, niin älä nyt hyvä mies lähde ehdoin tahdoin lapioimaan paskaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos mietit tuollaista, niin lopeta tapailu. Aloituksesi kertoo asenteellisuudestasi. Hän ansaitsee ymmärtävämmän, luotettavamman ja arvostavamman kumppanin. Omat jälkeni ovat yhdeltä ainoalta illalta, kun 15-vuotiaana riitaannuin isäni kanssa ja hain huomiota. Ja en saa niitä jälkiä millään pois (olen yrittänyt laseroida niitä kahdesti ym.). En mä haluaisi edes kumppania, joka tuomitsisi minut arpien vuoksi. Olisin mieluummin yksin.
Löydät varmasti kumppanin joka ei tuomitse sinua arpien perusteella 💟
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyttäjä2594 kirjoitti:
nro #2 jatkaa...
olen samaa mieltä nro #14 kanssa...
Mutta joskus kannattaa muistaa että menneet on menneitä. Oletko itse putipuhdas pulmunen? et ole koskaan tehnyt mitään mikä kaduttaa? Jos arpia on enemmän, niin yleensä niille löytyy muu syy kun huomion haku. Ongelmat perhesuhteissa, koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...
Ehkä monella voi olla ongelmia vaikka missä asioissa, mutta se on eri asia ovatko vaikeudet vahvistaneet vai heikentäneet ihmistä. Onko ihminen päässyt niistä irti vai onko hän ongelmissaan aina ja ikuisesti kiinni, jopa jatkaa eteenpäin pahaa ollaan? Joskus mm. tällaiset koulukiusatut muuttuvat itsekin jonkunlaisiksi kiusaajiksi ja purkavat käsittelemättömäksi aiheeksi jäänyttä kiusaamistaan pahana olona ympäristöönsä, jopa heidän lapsensa saavat asiasta kärsiä. Tällainen ihminen on ehkä ulkokultainen, mutta sisältä täysin romu.
Jos ongelmat on taas asianmukaisesti käsitelty ja ihminen on arpensa saanut hyvällä tavalla kiinni, on hän varmasti vahva ja järkevä ihminen, joka pärjää aina ja joka ei anna pienten vastoinkäymisten vaikuttaa. Silloin hän osaa olla myös ihmissuhteissa ja vaikka tuleville lapsilleen hyvä ja vastuullinen aikuinen, jolla on ymmärrystä erilaisuuteen.
Tämän asian saa selville vain puhumalla. Ap:n aloituksessa kuitenkin näkyi, että nainen ei ole valmis asiaa puhumaan, joten hän ei ole itsensä ja menneisyytensä kanssa sinut vieläkään. Myös ap:n pelko asiaa kohtaan ja naisen historiasta mahdollisesti löytyviin epämiellyttäviin asioihin ei tue hyvää parisuhdetta. En siis sinuna ap jatkaisi.
Ihminen tekee virheitä nuorena, ihan jokainen. Ne arvet ja tatuoinnit vaan jää näkymään. Itse olen ollut useita vuosia miehen kanssa, jolla on itseaiheutettuja arpia, ja ollaan tosi onnellisia. On jalat maassa, kiltti ja kunnollinen. Niin kuin minäkin.
Toki asiasta kannattaa kysyä. Ja jos viiltely on päällä yhä niin pyytää hakemaan apua tai ei ehkä kannata jatkaa suhdetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan uskaltaisi nukkua sellaisen naisen seurassa. Joku yö on omakin kaulavaltimo viilletty... Tosiaanko kannattaa ottaa sellainen riski?
Itsetuhoiset ihmisethän nimenomaan rankaisevat vastoinkäymisistä itseään, ei muita. Yleensä liiankin kilttejä ja muille omistautuvia ihmisiä. Muille väkivaltaiset on yleensä aivan eri tyyppejä.
Itseään vahingoittavat ihmiset syyllistyvät keskimääräistä todennäköisemmin väkivaltarikoksiin.
http://sciencenordic.com/self-harm-links-violence-against-others
Mulla on kans järkyttävästi arpia ja osa tosi pahan näköisiä, mutta ne on vuosien ja vuosien takaa. Eivät vain parane kovin siistiksi jos haavoja on paljon ja syviä. Kannattaa puhua asiasta ja ehdottomasti tapailun arvoinen nainen varmasti. Oma aviomieheni silittää arpiani aina välillä ja sanoo että olen kaunis, vaikka olenkin vähän rikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voit varautua siihen että muija syö masislääkkeitä ja voi olla välillä psyykkisesti erittäin epävakaa. Jos lisäännytte voi olla että saat olla välillä yhärinä kun muijasi on taas yhdellä laitoshoito jaksolla.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kans järkyttävästi arpia ja osa tosi pahan näköisiä, mutta ne on vuosien ja vuosien takaa. Eivät vain parane kovin siistiksi jos haavoja on paljon ja syviä. Kannattaa puhua asiasta ja ehdottomasti tapailun arvoinen nainen varmasti. Oma aviomieheni silittää arpiani aina välillä ja sanoo että olen kaunis, vaikka olenkin vähän rikki.
Syntymättömien lastenne puolesta toivon: älkää jättäkö ehkäisyä pois. Aikuinen mies saa tehdä omat valintansa kumppaneistaan, mutta yksikään lapsi ei ansaitse äidikseen itsetuhoista ihmistä, jossa kaikki muistuttaa sellaisesta toiminnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viiltelyjäljet kertoo minulle vakvista mt-ongelmista. Mt-ongelmiin voi kuulua itsetuhoisuuden lisäksi aikamoista vuoristorataa moninaisine oireiluineen. Itse en edes lähtisi yrittämään, naisia on maailma pullollaan. Tietenkään mt-ongelmat eivät ole este parisuhteelle, mutta itse lähtisin mielummin perheen perustamaan sellaisen naisen kanssa, jolla on ns. "Terveen paperit"...toistaalta olen ihminen, joka arvostaa kumppanissa tietynlaista rauhallisuutta ja ennalta-arvattavuutta.
Itse olen 37v..käsivarressa näkyy edelleen arpia, jotka olen tehnyt angstisena 15vuotiaana kun olin nuori ja tyhmä..ja erittäin vaikeassa elämäntilanteessa.
Sääli jos tuon takia jätät ihmisen jos muuten vaikuttaa jo tasapainoiselta.
Itseäni hävettää tietysti nuo jäljet esim työelämässä ja kun näkyvät vieläkin jos tapaa uusia ihmisiä jotka eivät minua tunne, on leimaantunut heidän mielissään kuitenkin jo tavallaan mt potilaaksi..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan uskaltaisi nukkua sellaisen naisen seurassa. Joku yö on omakin kaulavaltimo viilletty... Tosiaanko kannattaa ottaa sellainen riski?
Itsetuhoiset ihmisethän nimenomaan rankaisevat vastoinkäymisistä itseään, ei muita. Yleensä liiankin kilttejä ja muille omistautuvia ihmisiä. Muille väkivaltaiset on yleensä aivan eri tyyppejä.
Jos veitsen käyttö ihmislihan leikkaamiseen on noin tuttua ja houkuttelevaa, niin en aio ottaa riskiä ja jäädä arvuuttelemaan, että kenen liha on kohteena milloinkin.
Luultavasti ns normaali ihminen on mahdollisesti potentiaalisempi viiltämään kaulavaltimon toiselta auki :)
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2594 kirjoitti:
nro #2 jatkaa...
olen samaa mieltä nro #14 kanssa...
Mutta joskus kannattaa muistaa että menneet on menneitä. Oletko itse putipuhdas pulmunen? et ole koskaan tehnyt mitään mikä kaduttaa? Jos arpia on enemmän, niin yleensä niille löytyy muu syy kun huomion haku. Ongelmat perhesuhteissa, koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...
Sama homma miehen raiskaushistorian ja nuoruuden huorissa käynnin kanssa.[/quot
Jotut mielisairaat ovat huomion hakuisia. Huorissa käyntejä joissa ei ole vahingoitettu ketään ei voi verrata mielisairauteen. Huorissa kävijä ei ole ollut suljetulla osastolla vahvasti lääkittynä ja ehkä vielä itsetuhoisuuden tai väkivaltaisuuden vuoksi lepositeissä.
Käyttäjä2594 kirjoitti:
Itse olen tällainen arpinen tapaus, itseasiassa aika pahastikin. Koko kehossa johon itse yletyn ei ole arvetonta kohtaa, eli kädet, maha, reidet, sääret...
Kannustaisin sinua juttelemaan asiasta tytön kanssa, älä ainakaan jätä juttua siihen että toiselta löytyy pari arpea. Vinkkinä, älä kysy "oletko viilellyt" tai "miksi sinulla on arpia?" eikä missään nimessä "mitä nuo punaiset/valkoiset viirut oikein ovat?" mielummin sanot että olet huomannut asian ja sinua mietityttää miksi hän on niin tehnyt ja keskustelette hänen ja sinun tunteista asiasta.
Seurustelen itse, ja kyllä, miestäni välillä vaivaa ja haittaa arvet. Välillä puhuu asiasta ja toivoo että niitä ei tule lisää. Mutta hän seurustelee minun kanssa, ei arpieni :)
Mielenkiinnosta kysyn, että minkä tasoinen mies sinulla on? Oliko miehellä vaihtoehtoja vai huudettiinko hänet kunujaossa viimeisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2594 kirjoitti:
nro #2 jatkaa...
olen samaa mieltä nro #14 kanssa...
Mutta joskus kannattaa muistaa että menneet on menneitä. Oletko itse putipuhdas pulmunen? et ole koskaan tehnyt mitään mikä kaduttaa? Jos arpia on enemmän, niin yleensä niille löytyy muu syy kun huomion haku. Ongelmat perhesuhteissa, koulukiusaaminen, traumaattiset kokemukset jne...
Sama homma miehen raiskaushistorian ja nuoruuden huorissa käynnin kanssa.
Jotut mielisairaat ovat huomion hakuisia. Huorissa käyntejä joissa ei ole vahingoitettu ketään ei voi verrata mielisairauteen. Huorissa kävijä ei ole ollut suljetulla osastolla vahvasti lääkittynä ja ehkä vielä itsetuhoisuuden tai väkivaltaisuuden vuoksi lepositeissä.
Huorissa käynnissä nyt ylipäätään ei ole mitään ihmeellistä. Käy jengi parturissa ja autokorjaamossakin.
Ja sairaat ihmisethän valitsevat sairastumisensa jne.