Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Skitso lapsi :'(
Pää hajoo
13.05.2017 |
Mulla ei ole enää mitään energiaa ton kakaran kanssa! Miten se voi olla noin raivostuttava? Hän on 7vuotias esikoinen, todella fiksu mutta saa näitä raivokohtauksia jolloin mikään ei auta. Huutaa niin ettei saa henkeä. Potkii, hakkaa ja rikkoo paikkoja.
Olimme äsken koko viisi henkinen perhe ulkona pihahommissa ja esikoinen rakensi saippuakupla purkeista jotain omaa kivaa. Pikkuveli oli asiasta kiinnostunut ja meni katsomaan, josta alkoi hirveä huuto erikoiselta.
Kävin hakemassa pikkuveljen pois ja tämä alkoi tietenkin itkeä. Kysyin sitten josko pikkuveli haluaa oman saippuakupla purkin ja itku loppui siihen.
Lähdimme sisältä hakemaan purkkia ja esikoinen lopettaa oman leikin kun seinään ja ryntää pikkuveljen ohi sisään haluamaan myös saippuakupla purkkia.
Sanoin että hän ei nyt saa, vaan hän voi mennä jatkamaan omaa leikkiään rauhassa. Siitä riemu repesi. Ensin hän potki kukkapenkin mullat pihakiville ja huusi kun syötävä, jonka seurauksena hänet oli vietävä sisälle huutamaan (vauva nukkui vaunuissa ulkona).
Sisällä juoksi ympäri taloa eikä suostunut riisumaan ulkovaatteita eikä kenkiä, potki seiniin multaiset jäljet ja yritti rikkoa sellasta porttia.. Meni multakengillä myös hyppimään vauvan leikkimatolle joka oli juuri pesty.
Tämän seurauksena otin hänen lauantai karkkipussinsa ja heitin roskiin.
Hän haki sen sieltä ja juoksi karkuun, otin kiinni ja revin pussin väkisin pois ja uudestaan roskiin, roskapussi pois ja pihalle.
Esikoinen jäi sisälle huutamaan ja rikkomaan paikkoja ja minä painuin adrenaliini pilvissä ulos hengittämään.
Huuto kuuluu ulos asti. Tällainen vastaava raivokohtaus oli viimeksi viime perjantaina. Vähän laimeampi kohtaus maanantaina. Torstaina riiteli leikkikaverinsa kanssa.
En pysty enää edes näkemään tuossa hirviössä mitään positiivista. Käydään neuvolassa psykologilla näiden takia
Voiko tuosta saada enää ihmistä :(
Kommentit (114)
Siis voimia sinulle! Uskon, että on rankkaa, normaaliahan tuo ei ole, mutta sen jo tiesitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ehkä sen lauantaipussin heittäminen roskiin paljastaa kasvattajastakin jotain. Psyykkisiä ongelmia kuulostaa lapsellasi silti olevan. Tsemppiä.
Montako saippuakuplapurkkia teillä oikein on?
Onko aina ollut noin tempperamenttinen?
Näihin asioihin kannattaa tosiaan vaatia apua. Lastensuojelulaitoksissahan on osa juuri näitä lapsia, joiden perheet eivät ole saanet apua ajoissa käytös- tai psyyken häiriöihin. Pyydä apua myös kotiin.!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kostat lapsen pahan olon heittämällä karkkipussin roskiin? Tarvitsette nyt ulkopuolista apua. Ette näköjään osaa itse auttaa lastanne eikä se ole mikään häpeällinen asia. Tulevaisuudessa joudutte kyllä häpeämään, jos ette nyt hae kunnon apua.
Kuinka kauan nykyään kestää löytää lapselle oikea diagnoosi? Eihän tuollainen ole normaalia 7-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normisettiä. Sama tilanne ja kyllä se siitä.
Lapselliselta ja kohtuuttomalta kuulostaa tuo karkkipussin heittäminen roskiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oisko se mustasukkainen pienemmistä sisaruksista? Saako aina negatiivista huomiota teiltä/sinulta? Olisiko teille tullut sellainen ikävä "pahan kierre", että pojan mustasukkaisuus/mikä lie paha olo purkautuu häiriökäyttäymisenä/"skitsoiluna", vanhemmilla menee hermot/teillä on muuten ikävä ja hermostunut tunnelma ja se lisää entisestään pojan huonoa käyttäytymistä?
Enkä siis missään nimessä tahdo haukkua tai arvostella sinua huonoksi äidiksi. Meillä taistellaan vähän vastaavan kanssa. Tai siis minä taistelen itseni kanssa. Meillä on vasta nuorempi "uhmis". Olen vain huomannut, että kun itse pysyn rauhallisena ja rentona, mutta tarvittaessa tiukkana, lapsikin on paljon "helpompi" ja kiukkukohtaukset saa helpommin laantumaan. Mutta jos itsekin olen väsynyt, pahalla tuulella ja reagoin liian äreästi ja voimakkaasti tunteella, niin lapsen "uhma" ja kiukuttelu on paljon pahempi. Ei saisi sortua samalle tasolle lapsen kanssa, mutta joskus tulee epäonnistumisia. :-( Kirjoituksessasi kiinnitin huomion tuohon karkkipussin repimiseen ja mietin, että suhtautuuko lapsi raivoosi tavallaan samanlailla? Olette molemmat samanlaisessa adrenaliinihöyrytilassa. Ensin sinun täytyisi siis saada oma "skitsoilusi" kuriin ja itsesi rauhoittumaan, koska oma kiihtymisesi ruokkii lapsen käytöstä ja kiihtymistä.
Kuinka kauan teillä ollut tällaista? Missä tilanteessa/vaiheessa tällainen käytös aikanaan alkoi? Millainen lapsi oli ennen?
Tuollainen käytös ei ole normisettiä, lapsella on vihanhallinnan ja tunteidensa käsuttelyn ongelmia. Niihin pitää puuttua ajoissa. Näitä Kiinan keisareita sitten löytyy laitoksista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko joskus kokeillut ottaa syliin (rimpuilusta huolimatta) ja mahdollisimman rauhallisella äänellä puhuen selvittää, mikä lasta harmittaa? Erilaiset tunteethan ovat luonnollisia ja hyväksyttäviä, mutta niitä pitäisi oppia hallitsemaan.
Jaahas, ihan kuin minun poikani. Mitä teille on psykologi sanonut? Itseäni väsyttää jatkuva varuillaan olo, milloin se taas alkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi kostat lapsen pahan olon heittämällä karkkipussin roskiin? Tarvitsette nyt ulkopuolista apua. Ette näköjään osaa itse auttaa lastanne eikä se ole mikään häpeällinen asia. Tulevaisuudessa joudutte kyllä häpeämään, jos ette nyt hae kunnon apua.
Minäkin ottaisin karkkipussin pois. Rajat on oltava, ilman niitä tilanne pahenee, ja rajat näytetään kulloinkin tilanteeseen sopivalla tavalla, ja nyt ei tainnut muuta olla. Kyllä pitää lapsen ymmärtää, että teoilla on seuraukset, ja väkivalta lienee vanhentunut keino kumminkin..?
"Ei ole normaalia" ei ole pätevä väite. Ei se lapsen vaikea lapsuusluonne tee kenestäkään epänormaalia. Jotkut testailevat niitä rajoja enemmän kuin toiset, ja se todellakin on normaalia. Mieluummin ihmettelisin jos kuulisin lapsesta, joka ei niitä jossain vaiheessa jollain tasoilla testaa.
Kärsivällisyyttä! Psykologi on hyvä juttu. Musiikkiterapian olen kuullut oikeasti auttamaan raivokohtauksiin, tunnen yhden todella vaikean tapauksen jonka käytös rauhoittui huomattavasti vain lyhyen aikaa aloittamisen jälkeen. Onko paikkakunnallanne sellaiseen mahdollisuus? Kannattaa kokeilla! Musiikinharrastaminen on lapsille muutenkin hyödyllistä.
Sun pitäis olla se kypsä tuossa tilanteessa, niin vaikeaa kuin se onkin. Karkkipäivän voi ja varmasti pitääkin perua kun lapsen käytös on tuollaista, mutta karkit roskiin on jo ihan pentuhommia. Tuosta ja mustavalkoisesta asenteestasi ("skitso", "pysty enää edes näkemään tuossa hirviössä mitään positiivista") päätellen sinunkin kannattaisi käydä psykologilla, oli kyseessä sitten perustavanlaatuinen epäkypsyys kasvattajana tai vain tilanteeseen väsymisestä juontuva yksittäinen lipsahdus.
Vierailija kirjoitti:
Sun pitäis olla se kypsä tuossa tilanteessa, niin vaikeaa kuin se onkin. Karkkipäivän voi ja varmasti pitääkin perua kun lapsen käytös on tuollaista, mutta karkit roskiin on jo ihan pentuhommia. Tuosta ja mustavalkoisesta asenteestasi ("skitso", "pysty enää edes näkemään tuossa hirviössä mitään positiivista") päätellen sinunkin kannattaisi käydä psykologilla, oli kyseessä sitten perustavanlaatuinen epäkypsyys kasvattajana tai vain tilanteeseen väsymisestä juontuva yksittäinen lipsahdus.
No tietenkin on kyseessä yksittäinen "lipsahdus"! :D Nää on taas näitä täydellisiä mutseja joilla ei koskaan ole aihetta uupumukseen ja siitä johtuvaan äärimmäisiin tunteisiin. Järki käteen nyt moralisoijat.
- ohis
Vierailija kirjoitti:
Lapselliselta ja kohtuuttomalta kuulostaa tuo karkkipussin heittäminen roskiin.
Mitä tuollaisessa tilanteessa sitten kuuluu tehdä? Äiti luultavasti uhannut, muutamankin otteeseen, karkkipäivän menetyksellä... Huonosta käytöksestä seuraa rangaistus. Tuon ikäinen kyllä jo tietää sen.
Omista lapsistani yksi on juurikin tälläinen raivoavaa tyyppiä. Ollut kausittain pienestä asti. Mitkään normaalit keinot eivät häneen tunnu toimivan. Tulistuu nollasta sataan ihan mitättömistä asioista. Monesti kokenut huonoa omatuntoa siitä, mitä olen tehnyt väärin. Tuskinpa sen pahemmin mitään, kun muut lapset kuitenkin osaavat tunteitaan säädellä. Hän on vaan luonteeltaan täysin erilainen. Toisinaan kuin enkeli, toisinaan demoni. Herkkä lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kostat lapsen pahan olon heittämällä karkkipussin roskiin? Tarvitsette nyt ulkopuolista apua. Ette näköjään osaa itse auttaa lastanne eikä se ole mikään häpeällinen asia. Tulevaisuudessa joudutte kyllä häpeämään, jos ette nyt hae kunnon apua.
Minäkin ottaisin karkkipussin pois. Rajat on oltava, ilman niitä tilanne pahenee, ja rajat näytetään kulloinkin tilanteeseen sopivalla tavalla, ja nyt ei tainnut muuta olla. Kyllä pitää lapsen ymmärtää, että teoilla on seuraukset, ja väkivalta lienee vanhentunut keino kumminkin..?
"Ei ole normaalia" ei ole pätevä väite. Ei se lapsen vaikea lapsuusluonne tee kenestäkään epänormaalia. Jotkut testailevat niitä rajoja enemmän kuin toiset, ja se todellakin on normaalia. Mieluummin ihmettelisin jos kuulisin lapsesta, joka ei niitä jossain vaiheessa jollain tasoilla testaa.
Kärsivällisyyttä! Psykologi on hyvä juttu. Musiikkiterapian olen kuullut oikeasti auttamaan raivokohtauksiin, tunnen yhden todella vaikean tapauksen jonka käytös rauhoittui huomattavasti vain lyhyen aikaa aloittamisen jälkeen. Onko paikkakunnallanne sellaiseen mahdollisuus? Kannattaa kokeilla! Musiikinharrastaminen on lapsille muutenkin hyödyllistä.
Kyse on 7-vuotiaasta, ei mistään 3-vuotiaasta, jolta voi odottaa tuommoisia raivareita, kun ei ole oppinut hallitsemaan tunteitaan. 7-vuotiaalta niitä jo pitää odottaa. Joten hyvin voi sanoa, että normaali 7-vuotias ei reagoi noin. Käytös on epänormaalia, kunnes siihen löydetään syy.
Tuossa tilanteessa olisi hyvä äiti antaa aikaa vain esikoiselle sekä kuunnella häntä, yrittää selvittää miksi raivoaa niin kovasti. Monesti lapsi hakee huomiota raivoamalla ja siihen ei auta oma tunteilu vaan pitää pystyä itse olemaan järkevä. Myös karkkipussin repiminen tekee sinut samalle tasolle.lapsen kanssa. Puhu, kuuntele ja perustele lapselle toimintaasi
Alue: Aihe vapaa
Voisko nyt tulla ees ne perus haukut miten olen huono äiti plus muuta mieltä piristävää?