Mikä on ollut hirvein "tutustumisleikki", johon olet aikuisena joutunut?

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä kiinnostaisi tietää mitä leikkien järjestäjät ajattelevat?

Joko ajattelemattomia tai sitten umpipervoja.

Noiden leikkien tarkoitus on että ryhmästä edes jonkun nimi ja naama jäisi mieleen. Itselläni on todella surkea nimi- ja kasvomuisti niin minusta on ihan hyvä viettää pari tuntia hokien toistensa nimiä. Kunhan leikit vain ei ole nöyryyttäviä eivätkä sisällä koskettelua tai liikaa esiintymistä. Toki ne on turhia niille jotka muistaa heti toistensa nimet ja naamat.

Jo vuosia oltiin tehty töitä samassa yhteisössä kun työnantaja kustansi tyhy-viikonlopun. Siihen kuului mm. "ryhmäytymistä". Piti mm. kävellä ulkona jonossa siteet silmillä pitkin pöpelikköä kädet edellä kulkevan harteilla. Siten piti oppia luottamaan edellä meneviin, eli työyhteisöön. Koko porukassa kaikilla oli vähintään ylempi kk-tutkinto ja minä olin nuorin 35-vuotiaana. Annettiin aika murskapalaute siitä "uudelleenkoulutusleiristä" kuten joku sitä kiinalaisittain nimitti. Eikä ole leireilty sen jälkeen. Työpaikalla on paikanpäällä tosin ollut velvollisuus osallistua toisenlaisiin, mutta vähintään yhtä typeriin koulutuksiin. Kyllä työnantajat (niin yksityiset kuin julkinen) tässä maassa haaskaa isoja summia täysin huuhaa "koulutuksiin". Yhteistä niille on vielä se että pomot yleensä katoaa noina päivinä jonnekin tavoittamattomiin. 

Lähes 40 hengen porukkana oltiin ringissä ja jokainen vuorollaan joutui kertomaan jokaisen rivissä seisovan nimen itseensä asti. Helpointa oli aloittajalla, jonka piti muistaa vain oma nimi, viimeisen piti muistaa 40 ihmisen nimet.

Kaikki treffit

Pääpeppuolkapaat, polvet varpaat jne..kuka muistaa? Suvakkinainen siinä opetti aikuisia miehiä, huhhu.

Vierailija kirjoitti:

Lauletaan eri tyylilajeilla, jotka saadaan hatusta paperille kirjoitettuna. Esim. joikhaaminen, jodlaaminen, räppi, tango jne.

Jokainen esittää laulutaitoaan.

Aika hauskaa kun räp ei ole edes laulamista. Runoja voi lausua räväkästi sitten runo-illoissa. Ja ei, itse en suostuisi laulamaan yhtään mitään mistään hinnasta.

Vierailija kirjoitti:

Minä inhoan jo sitä että pitää esitellä itsensä. Varsinkaan tuntemattomille en sitä haluaisi tehdä. 

Narsisteille ja psykoillehan se ei ole mikään ongelma, ne oikein nauttivat huoniosta ja p*skanjauhamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Banaanileikki aikuiskoulutuksessa.

Puolet ryhmästä makaa selällään lattialla banaani suussa ja toinen puoli käy punnertamassa päällä ja syömässä sitä banaania. Ne jotka saa nopeiten banaanin syödyksi voittaa.

HAH HAH HAH HAH!!! Tuo on todella kauhea "leikki".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Banaanileikki aikuiskoulutuksessa.

Puolet ryhmästä makaa selällään lattialla banaani suussa ja toinen puoli käy punnertamassa päällä ja syömässä sitä banaania. Ne jotka saa nopeiten banaanin syödyksi voittaa.

HAH HAH HAH HAH!!! Tuo on todella kauhea "leikki".

Niin kauhea, että voiko olla tottakaan. Otan osaa

Hihhulina menin uuteen Raamattupiiriin. Yllätyin, kun siellä piti alkaa esittelemään itsensä ja kertomaan vähän taustaansa. Oikein mikrofoni kädessä. Ujona kykenin sanomaan ainoastaan nimeni. Muutenkaan en oikein tykännyt meiningistä siellä. Lähdin pois ennen aikojaan. 

Kuka on nykyaikana niin tollo että yleensä ehdottaa tuollaisia leikkejä. 

Eivät kaikki nuoretkaan niistä tutustumisleikeistä pidä. 

Kirjoita persettä liikuttamalla nimesi ilmaan ja vieressä oleva yrittää osata lukea se. Olisi tehnyt mieli käyttää ääntä eikä liikettä.. 

No höh. Itse olen vähän tättähäärä ja ryhmäkeikit on ihania! Kyllä.meille estyneille suomalaisille tekee vaan hyvää hirnua ja esittää juuri eläimiä tai vauvaa. Esim vauva herättää sympatiouta ja se tekee ennen niin kylmästä työkaverista läheisen toverin! Ymmärtäkää ymmärtää että teidän parhaaksi on leikit ja muut sen sellaiset.

Vierailija kirjoitti:

Jossain luovan kirjoittamisen kurssilla "kirjoita kolmessa minuutissa kuvaus vasemmalla puolellasi olevasta henkilöstä". Vieläkin puistattaa.

Kaikki tuntemattomasta vierustoverista tehtävät kuvaukset ovat kauhun paikka.

Vierailija kirjoitti:

Lähes 40 hengen porukkana oltiin ringissä ja jokainen vuorollaan joutui kertomaan jokaisen rivissä seisovan nimen itseensä asti. Helpointa oli aloittajalla, jonka piti muistaa vain oma nimi, viimeisen piti muistaa 40 ihmisen nimet.

Saiko tehdä pikakirjoitusmuistiinpanoja?

Vierailija kirjoitti:

Jossain luovan kirjoittamisen kurssilla "kirjoita kolmessa minuutissa kuvaus vasemmalla puolellasi olevasta henkilöstä". Vieläkin puistattaa.

Helppo kuin mikä. Tuostahan luovassa kirjoittamisessa on juuri kyse.

Vasemmalla puolellani istuu nainen, joka säteilee rauhallista itsevarmuutta ja arvoituksellisuutta. Hänen pitkät, ruskeat hiuksensa laskeutuvat pehmeinä selkään, ja hänen syvälliset silmänsä kertovat älykkyydestä ja lämmöstä. Hän on pukeutunut tummanvihreään villapaitaan ja mustiin farkkuihin, mikä korostaa hänen hienostunutta tyyliään.

Hänen hymynsä on erityinen siinä on salaperäistä viehätysvoimaa, joka herättää uteliaisuutta. Mietin, mitä hänen hymynsä voisi kertoa: onko siinä viittaus menneisiin kokemuksiin tai piilevään tarinaan, jota hän ei paljasta helposti? Onko hänen hymynsä peittämässä jonkin tärkeän ja henkilökohtaisen salaisuuden, joka tekee hänestä entistä mielenkiintoisemman?

Vierailija kirjoitti:

Hihhulina menin uuteen Raamattupiiriin. Yllätyin, kun siellä piti alkaa esittelemään itsensä ja kertomaan vähän taustaansa. Oikein mikrofoni kädessä. Ujona kykenin sanomaan ainoastaan nimeni. Muutenkaan en oikein tykännyt meiningistä siellä. Lähdin pois ennen aikojaan. 

Siinä voisi laittaa lekkeriksi. "olen paljon syntiä tehnyt, juonut , nainut, rällästänyt, kourinut, taputellut pyllyjä jne."

Vierailija kirjoitti:

Kuka on nykyaikana niin tollo että yleensä ehdottaa tuollaisia leikkejä. 

Tai lähtee niihin mukaan. Aikuiset ihmiset, vähän itsekunnioitusta.