Mitä ajattelet, kun näet exäsi?

Jos hän esittäisi ettei näe minua, en tekisi mitään. Jos hän reagoisi minuun, näyttäisin keskaria.

Toivon hänelle hyvää elämää mutta samalla huomaan miten hän tekee yhä uudelleen ne samat virheet joiden vuoksi erosimme. On ilkeä ja epäluotettava, häipyy ryyppyreissuille, ei huolehdi lapsista.

Ajattelen, että voi ei! Hän näkee minut tällaisena läskimooseksena ja nauraa mielessään, että onneksi pääsi tuostakin paksukaisesta. Tämän vuoksi luikin piiloon eksän nähdessäni, aina kun se on mahdollista.

Oon nähnyt ja ei sen kummempaa intohimoa herätä. Vasta näin pari viikkoa sitten lapsien kanssa. Oli kiva nähdä lapsia joita oon monesti nähnyt.

Olen onnellinen, ettei minun tarvitse katsella häntä yhtään kauempaa. Tervehdin kuin vierasta ja jatkan matkaa.

Mietin "miksi jätinkään hänet ja särjin hänen sydämensä?"

Säälinsekaisia tunteita vain. Olen onnellinen, että olen saanut oman ja lasten elämän kuntoon, mutta hänen hyväkseen en voi tehdä mitään. Jos tahtoo elää noin yhteiskunnan pummina, niin eläköön. Elämä on valintoja.

Ilahtuisin ja menisin juttusille. Uskoisin hänenkin ilahtuvan ja haluavan vaihtaa kuulumiset.

En ikävöi enkä kaipaa. Toivon vilpittömästi hänelle kaikkea hyvää elämäänsä.

En ole nähnyt yli vuoteen, ja hyvä niin. Jos törmäisimme, en oikein tiedä mitä tekisin. Tekisi varmaan mieli esittää, etten huomaakaan. Toisaalta jos hän moikkaisi, en kehtaisi olla moikkaamatta takaisin. Ja tiedän, että jos hän tulisi juttelemaan, kertoisin kuulumiset ja kysyisin häneltäkin. Ristiriitaisia tunteita, kun aikanaan hän oli erittäin rakas ennen kuin petti luottamukseni niin, ettei sitä voinut enää korjata... Toisaalta olisi mukavaa olla jutusteluväleissä, mutta oman mielenterveyden kannalta on niin paljon helpompaa, ettemme näe ollenkaan. Se oli oma valintani ja pyyntöni hänelle, kun viimeksi kohtasimme.

Miettisin paniikissa missä on lähin ovi.

En ole nähnyt yhtäkään existäni vuosiin. Viimeksi kun näin, tervehdin iloisesti ja reippaasti. Hän vastasi varautuneemmin. Toisen exän kanssa, jonka kanssa seurustelin tosin vain lyhyen aikaa, kävimme vielä muutaman kerran lähivesillä purjehtimassa, pidimme yhteyttä kirjeitse ja joskus käväisimme pikaisesti toistemme luona.

Ajattelen existäni pääasiassa hyvää. Suhteet ovat loppuneet mikä mistäkin syystä, mutta kaikki ammoiset tyttöystäväni ovat aikanaan olleet minulle tärkeitä ja rakkaita. Ei minulla ole syytä kantaa kaunaa heitä kohtaan ja käyttäytyä huonosti, jos jonkun heistä vielä tapaisin.

Mieleen tulee yhteiset orgasmit.

Tulee mieleen joku lapsiin liittyvä juttu joka pitää hoitaa. Juttelen siitä jos ehditään.

Muita nuoruuden eksiä, no, jokaista halaisin jos näkisin. Ja uskoisin saavan halauksen takaisin. On ne mulla kaikki facekamuina.

En haluaisi nähdä, moikata enkä jutella. Menisin ohi vaan.

Olen tavannut lyhyen ajan sisällä ex:äni pariin kertaan. Hän on yrittänyt tulla minulle jotain puhumaan. Olen joutunut sanomaan hänelle, että joko sinä lähdet, tai minä. Kyseessä on baari, jossa olemme aikoinaan tavanneet ja joka on molempien lähipaikka. Viimeksi meinasin kaataa siiderin miehen niskaan, mutta en sitten nähnyt vaivan arvoiseksi.

Viimeisin parisuhde-eksäni asuu nykyisin toisella puolen Suomea, joten en näe häntä. Joskus kun FB:n aikajanalla tulee vastaan yhteisten ystävien kuvia, joissa hän on, niin ihmettelen mitä joskus hänessä näin. Häntä aikaisempien parisuhde-eksien olinpaikasta ei ole tietoa, paitsi yhden joka asui silloin ulkomailla ja asuu edelleen Avio-exäni asuu toisessa kaupungissa ja olen nähnyt häntä viimeksi joskus ehkä 15 vuotta sitten.

Ollaan tekemisissä lapsen vuoksi vielä pari vuotta. Viimeksi mietin, kuinka kaljoittelu näkyy jo nelikymppisen miehen naamassa.

Mietin, että kun kerran minuakin petti, niin kostanko ja vokottelen hänet pettämään nykyistään... olen nykyään paremman näköinen kuin meidän ollessa yhdessä, eli luulen, että hän katselisi minua kaihoten. ;)

Persettä ja pillua kuten muutenkin.

Ihan ilmaa. Oli sen verran kamalia tyyppejä. Eikä ollut kunnon suhde edes oikein.