Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II
Kommentit (8206)
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi aina vain tulet mieleen ja miksi aina vain ikävöin ja kaipaan sinua? Eikö nämä tunteet voisi vaan hiipua pois? En halua tällaista kun ei tämä kuitenkaan koskaan johda mihinkään. Tätä on kestänyt jo liian pitkään ja haluaisin taas jatkaa sitä mun normaalia elämää joka oli ennenkuin sinä aloit tulla uniin ja ajatuksiin päivittäin.
Mä oon jotenkin sisäistänyt ettei ainakaan mulle ole enää tiedossa paluuta normaaliin, vaikka niin joskus vielä vähän aikaa sitten kuvittelin, kun aikaani odottaen kulutan. Sä läpäisit silloin muurit mun sisimpään, helposti kuin tuuli pyyhkii yli metsäaukion. Tavalla johon kukaan ei ole vielä pystynyt. Sellainen jättää jäljet ja pysyvät sellaiset. Jatkan nyt vain elämääni ja mietin toteuttaako välttämättömyys itsensä, joka poistaisi kaikki esteet, ja toteuttaisi sen mikä on välttämätöntä, joka toisi sinut mun elämään.
Joku on kirjoittanut mun ajatukset tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaavat miehet! Millainen suhde teillä on kaivattuun? Onko teidän välillä tapahtunut mitään tai oletteko yhteyksissä mitenkään?
Olen kaivattuni kanssa mielikuvituksessani 👍
Kenen kanssa olette fyysisesti vai oletteko yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tsemppiä sulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
T ja sinun työpaikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mitäs jos juuri se nainen miettii juuri sua. Niin juuri sua. Nimim. kaipailen erästä miestä, ja aika ehkä täsmää noin. Huoh..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On hyvin turhauttavaa kuvitella että juuri sinä nainen lukisit näitä mun kirjoituksia ja vaikka lukisit, mistä voisit tunnistaa että se on juuri minä joka kirjoitan? Ymmärrän
En välttämättä tiedä sitä...enkä tiedä mikä tilanne tässä. Mulla on yksi tyyppi pyörinyt mielessä (mies) ja jokin siinä vaan on että tuntuu niin kivalta. Vaikka oikeasti meillä ei mitään voi ollakaan, niin tuntuu kamalalta kun ei edes nähdäkään enää. Tuntuu mahdottomalta ajatukselta, ettei ikinä enää nähtäis tai juteltais mitään.
Mulla taas on yksi nainen pyörinyt mielessä ihan samalla tavalla jo kaksi kuukautta. On vaan niin unforgettable. Voi meitä poloisia.
Voisitko se olla todella sinä? Voisit vinkkinä kertoa mun etunimen ekan kirjaimen tai jotain mistä me ollaan kahdestaan juteltu, niin voitaisiin ehkä tunnistaa toisemme. Tai vaikka milloin tai missä me nähtiin nähtiin ekan kerran.
En ole T, joten ei me valitettavasti tunneta.
Oletko J mies?
En ole J mies.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaavat miehet! Millainen suhde teillä on kaivattuun? Onko teidän välillä tapahtunut mitään tai oletteko yhteyksissä mitenkään?
Nykyään etäiset välit ja kiusallista olla tekemisissä. Ei ole tapahtunut mitään. Eipä juuri olla.
Ei se että sanoo että " voit luottaa minuun" tarkoita aina sitä että on epäluotettava. Ei todellakaan. Itse sanon noin usein sellaisille ihmisille, jotka vaikuttavat vähän siltä etteivät luota oikein kehenkään ja kantavat murheita yksinään. Vähän sama kuin sanoisin "voit puhua mulle" Usein sanonkin nuo yhtäaikaa. Kertaakaan en ole kenekään luottamusta pettänyt. Jos sanon jollekin että lupaan olla kertomatta asioista kenellekään, niin sen myös pidän, aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaavat miehet! Millainen suhde teillä on kaivattuun? Onko teidän välillä tapahtunut mitään tai oletteko yhteyksissä mitenkään?
Nykyään etäiset välit ja kiusallista olla tekemisissä. Ei ole tapahtunut mitään. Eipä juuri olla.
Se voi olla sen merkki, että tunteet ovat todella vahvat... Ei uskalla olla tekemisissä, ettei paljastu.
Täällä on nykyään tosi usein viestejä, jotka kuulostaa siltä että voisit luulla niitä mun kirjoittamiksi. On siis ajatuksissa ja tyylissä jotain samaa kuin mulla, mutta sitten taas jotain aivan erilaista joten en ajattele, mutta voisit kuvitella että ajattelen. Toivottavasti et muodosta kuvaa sisäisestä minusta tämän ketju juttujen perusteella tai olet ainakin kriittinen sen suhteen ettei se välttämättä ole ihan se oikea kuva.
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nykyään tosi usein viestejä, jotka kuulostaa siltä että voisit luulla niitä mun kirjoittamiksi. On siis ajatuksissa ja tyylissä jotain samaa kuin mulla, mutta sitten taas jotain aivan erilaista joten en ajattele, mutta voisit kuvitella että ajattelen. Toivottavasti et muodosta kuvaa sisäisestä minusta tämän ketju juttujen perusteella tai olet ainakin kriittinen sen suhteen ettei se välttämättä ole ihan se oikea kuva.
Mitäs sinä nyt sitten ajattelet?
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nykyään tosi usein viestejä, jotka kuulostaa siltä että voisit luulla niitä mun kirjoittamiksi. On siis ajatuksissa ja tyylissä jotain samaa kuin mulla, mutta sitten taas jotain aivan erilaista joten en ajattele, mutta voisit kuvitella että ajattelen. Toivottavasti et muodosta kuvaa sisäisestä minusta tämän ketju juttujen perusteella tai olet ainakin kriittinen sen suhteen ettei se välttämättä ole ihan se oikea kuva.
Ei hätää. Tuskin kukaan järjissään oleva henkilö muodostaa kuvaa toisesta ihmisestä nimettömien kirjoitusten perusteella. En ainakaan itse pidä todennäköisenä, että hän tänne kirjoittaisi, vaikka monien viestien toivoisin olevan häneltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei se että sanoo että " voit luottaa minuun" tarkoita aina sitä että on epäluotettava. Ei todellakaan. Itse sanon noin usein sellaisille ihmisille, jotka vaikuttavat vähän siltä etteivät luota oikein kehenkään ja kantavat murheita yksinään. Vähän sama kuin sanoisin "voit puhua mulle" Usein sanonkin nuo yhtäaikaa. Kertaakaan en ole kenekään luottamusta pettänyt. Jos sanon jollekin että lupaan olla kertomatta asioista kenellekään, niin sen myös pidän, aina.
Niin no se on totta, että on tilanteita joissa ehdottoman luotettavuuden alleviivaaminen on paikallaan.:)
Tosin niissäkin tilanteissa luotettavuuden alleviivaaminen verbaalisesti liene juurikin alleviivausta eli tehoste, sillä tärkeinhän on TURVALLISUUDEN TUNNE ja se tulee pitkälti nonverbaalisesti.
Moni joka ei ”luota” kärsii tosiasiassa turvattomuuden tunteesta ja jos sitä (turvallisuuden tunnetta) saa lisättyä, tulee luottamuskin aika luontevasti perässä.
Täydellisesti turvalliseksi olonsa tunteva ihminen ei kysele, uskaltaako luottaa.
Vähän niinkuin rakastavaiset eivät ikinä kysy, miksi ovat olemassa.:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaavat miehet! Millainen suhde teillä on kaivattuun? Onko teidän välillä tapahtunut mitään tai oletteko yhteyksissä mitenkään?
Nykyään etäiset välit ja kiusallista olla tekemisissä. Ei ole tapahtunut mitään. Eipä juuri olla.
Se voi olla sen merkki, että tunteet ovat todella vahvat... Ei uskalla olla tekemisissä, ettei paljastu.
Tai päinvastoin, tunteet voi olla myös pelkoa tai epämiellyttävää oloa. Ei kannata lietsoa toista.
Mulla ei ole luottamusongelmia, mutta yleinen emotionaalinen yksinäisyys, turvattomuuden tunne, orpo olo ja kokemus siitä ettei kukaan ymmärrä tekee sen, etten irl juurikaan asioistani tai varsinkaan tunteistani puhu.
Ja tottahan se onkin, että jokainen on lopulta yksin ja tietyt polut on käytävä yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nykyään tosi usein viestejä, jotka kuulostaa siltä että voisit luulla niitä mun kirjoittamiksi. On siis ajatuksissa ja tyylissä jotain samaa kuin mulla, mutta sitten taas jotain aivan erilaista joten en ajattele, mutta voisit kuvitella että ajattelen. Toivottavasti et muodosta kuvaa sisäisestä minusta tämän ketju juttujen perusteella tai olet ainakin kriittinen sen suhteen ettei se välttämättä ole ihan se oikea kuva.
Ei hätää. Tuskin kukaan järjissään oleva henkilö muodostaa kuvaa toisesta ihmisestä nimettömien kirjoitusten perusteella. En ainakaan itse pidä todennäköisenä, että hän tänne kirjoittaisi, vaikka monien viestien toivoisin olevan häneltä.
Tässä kiteytyy tämän ketjun kamaluus. Luullaan, toivotaan ja pelätään sen kaivatun kirjoittavan tänne jotain ja juuri sinulle. Jotain poikkeuksellista pitää olla ilmassa jotta tänne kaksi ihmista eksyisi kirjoittamaan toisistaan. Itse koen juuri niin, ja siksi tänne kirjoitan, kun muuta keinoa ei ole. En olisi itsestäni uskonut, että tähän tilanteeseen joudun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaipaavat miehet! Millainen suhde teillä on kaivattuun? Onko teidän välillä tapahtunut mitään tai oletteko yhteyksissä mitenkään?
Nykyään etäiset välit ja kiusallista olla tekemisissä. Ei ole tapahtunut mitään. Eipä juuri olla.
Se voi olla sen merkki, että tunteet ovat todella vahvat... Ei uskalla olla tekemisissä, ettei paljastu.
Tai päinvastoin, tunteet voi olla myös pelkoa tai epämiellyttävää oloa. Ei kannata lietsoa toista.
Mä luulen, että hän vaan ei halua että kukaan luulee hänelläkin olevan jotain tunteita, kun ei niitä ole.
Diagnostisointi: Mä luulen, että mulla on joko fataali tai vaikea ihastus. Diagnoosi tarkentunee myöhemmin. Ja aiheuttajana on ilmiselvästi eräs nainen.
Vierailija kirjoitti:
Diagnostisointi: Mä luulen, että mulla on joko fataali tai vaikea ihastus. Diagnoosi tarkentunee myöhemmin. Ja aiheuttajana on ilmiselvästi eräs nainen.
Sillä se lähtee millä on tullutkin. Viestiä naiselle!
Viikonlopputerveiset kaikille maailman taiteilijoille!
Tämä. Viestiä vaan niin tarkentuu diagnoosi, ehkä löydät jopa lääkkeen, kuka tietää. Vai meinaatko odotella ja katsella kuinka pahaksi oireet menevät tai menisivätkö ne itsellään ohitse. Mä omalta kohdaltani veikkaan etteivät mene ohitse, oman kokemuksen mukaan pahenevat, kyseessä eräs mies ja tätä kohtaan kehittyneet yllättävät tunteet.
Sain hänet ehkä tänään hymyilemään vaikkei nähtykään, ja hän sai mut. Haluisin sanoo vaan et anna mun olla syypää sun hymyyn.. 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnostisointi: Mä luulen, että mulla on joko fataali tai vaikea ihastus. Diagnoosi tarkentunee myöhemmin. Ja aiheuttajana on ilmiselvästi eräs nainen.
Sillä se lähtee millä on tullutkin. Viestiä naiselle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on nykyään tosi usein viestejä, jotka kuulostaa siltä että voisit luulla niitä mun kirjoittamiksi. On siis ajatuksissa ja tyylissä jotain samaa kuin mulla, mutta sitten taas jotain aivan erilaista joten en ajattele, mutta voisit kuvitella että ajattelen. Toivottavasti et muodosta kuvaa sisäisestä minusta tämän ketju juttujen perusteella tai olet ainakin kriittinen sen suhteen ettei se välttämättä ole ihan se oikea kuva.
Ei hätää. Tuskin kukaan järjissään oleva henkilö muodostaa kuvaa toisesta ihmisestä nimettömien kirjoitusten perusteella. En ainakaan itse pidä todennäköisenä, että hän tänne kirjoittaisi, vaikka monien viestien toivoisin olevan häneltä.
Tässä kiteytyy tämän ketjun kamaluus. Luullaan, toivotaan ja pelätään sen kaivatun kirjoittavan tänne jotain ja juuri sinulle. Jotain poikkeuksellista pitää olla ilmassa jotta tänne kaksi ihmista eksyisi kirjoittamaan toisistaan. Itse koen juuri niin, ja siksi tänne kirjoitan, kun muuta keinoa ei ole. En olisi itsestäni uskonut, että tähän tilanteeseen joudun.
Itse ajattelen, että on kai sitä ihmeellisempiäkin asioita elämässä tapahtunut kuin se, että kaksi ihmistä kirjoittaisivat samalle palstalle. Vieläpä toisistaan ja toisilleen. Mutta tunnistaisivatko toisensa ja olisiko se edes tarpeen, olisikin sitten eri juttu.
Olen kaivattuni kanssa mielikuvituksessani 👍