Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II

Vierailija kirjoitti:

Halaatko kun näet että toisella on paha mieli?

Kyllä halaan aina, kun se vaan tuntuu sopivalta. Kaikki eivät halua halausta, ja muutenkin vastakkaista sukupuolta vähän enemmän harkiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Popcornit mikroon. Irma on pahana. ;-)

No sehän on kiva, että toisen tuska on sulle huvin ja viihdykkeenä lähde. Kivalta ihmiseltä vaikutat.

Jospa se on luonnon koulutusta ylimieliselle lajille? 

Toisen ihmisen kärsimys on toisen ihmisen huvi, miten tämän saa käännettyä luonnon syyksi. Empatia on terveen ihmisen merkki huomatessaan jonkun toisen kärsivän. Sairas ihminen saa hupia toisen tuskasta.

Kuten pubiruusu saa hupia toisen tuskasta.

M, mikä yhteys meillä on? Miksi sä taas tulit siihen? Mitä tunnet? En ois halunnut sun iholta pois, mutten halua tunkeillakaan. Välitän susta liikaa.

Vierailija kirjoitti:

Halaatko kun näet että toisella on paha mieli?

Jos olet tuttu, niin tottakai ja lujaa! :)

Vierailija kirjoitti:

Halaatko kun näet että toisella on paha mieli?

Haluan.

Mitä väliä vaikka muut välittävät siitä miten me välitämme toisistamme! ♡♡

Vierailija kirjoitti:

Onneton. Yksin. Teini-ikäiseksi taantunut. Vuoristorataa tunteiden kanssa. Vihaan olotilaani. Olen rasite ympäristölle, eikä oikeasti ketään kiinnosta, ja ymmärrän sen erittäin hyvin! Pelkään että muut yrittävät vain sietää minua. Ja kaikki vain, onnettoman, yksipuolisen tunteen takia. Yritän olla pieni ja huomaamaton, iloinen ja positiivinen, ettei ympäristö huomaa kuinka hajalla olen. Ja välillä pakka hajoaa, sanon asioita joita en halua sanoa, käyttäydyn eri tavalla kuin haluan, en osaa olla oma, rauhallinen itseni. Ja kirsikkana kakussa, vihaan itseäni. Pilaan muiden elämän, omani on jo sitä.

Onneksi on lapset ja luonto. Yritän selviyä hetki kerrallaan. Nyt vain olen niin särkynyt, monista asioista. Olen pakotettu elämään itsenäni jota vihaan ja elämääni jota vihaan.

Voi tämä! Niin tämä! Mut kyllä me selvitään.

Käytetään se toisen sisällämme sytyttämä tuli omaksi lämmöksi. Vaik on välillä saakutan vaikeaa. Uskotaan että selvitään ja voitetaan, niin se joskus viel menee niin.

Ja sit ne terveiset sille miehelle, ikävä on, tuu mua kattoon tai laita se viesti 😊

Luulin että oisit uskaltanut mennä edes vähän pitemmälle. Pikku sivusäätö ois piristänyt sun kulahtanutta parisuhdettakin.

Täällä on näköjään muillakin negatiivinen mieliala tänään. Niin mullakin. Olin juuri tulossa kirjoittamaan että on vaihteeksi sellainen olo että en usko että me tämän enempää tutustutaan koskaan. Eihän tässä ole enää aikaakaan, vuodet vierii. Olisi pitänyt toimia täysin toisin ja jutella sulle reilu pari vuotta sitten, kun sua vielä kiinnosti. Tajusin tällä viikolla että jopa mun parilla "kaverilla" on ollut viime vuosina paljon läheisemmät välit sun ja sun ystävän kanssa entä mulla tulee koskaan olemaan.

Muistatko, kun sinä kesäkuisena iltana kerroin sinulle, että olet mennyt ihoni alle? Tunnen samoin edelleen, ja paljon enemmänkin, mutta tuntuu että tuosta avautumisesta alkoi tämä molemminpuolinen  muurien kasvatus. Mikä on tämä ihmeellinen kaapeli meidän välillämme, ja mitä sille voi tehdä, jos emme edes uskalla puhua toisillemme? Joskus tuntuu, että pelkkä ajatus edes samassa huoneessa olemisesta on liikaa, eikä suinkaan sen vuoksi etten välittäisi, vaan päinvastoin.

Vierailija kirjoitti:

Onks tääl muka muitaki ihmisii

Ei ainakaan ketään noin hyvii

Mä laitan kädet sun paidan alle

Luv U! 💜 Miss U!

Vierailija kirjoitti:

Luulin että oisit uskaltanut mennä edes vähän pitemmälle. Pikku sivusäätö ois piristänyt sun kulahtanutta parisuhdettakin.

Ei varmaan mulle, mut piristi kivasti!😅

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luulin että oisit uskaltanut mennä edes vähän pitemmälle. Pikku sivusäätö ois piristänyt sun kulahtanutta parisuhdettakin.

Ei varmaan mulle, mut piristi kivasti!😅

Ai vaikka me ei edes tehty mitään? Joo niin varmaan.

Arttu Wiskari - Meidän biisi 👍😂

Sivusta seuranneena näyttää olevan muuta seuraa kuin "tyrkky" sellainen.

Pelko tuo ikivanha selviytymiskeino, hallitsee elämää ja estää tekemästä päätöksiä.

Vierailija kirjoitti:

Pelko tuo ikivanha selviytymiskeino, hallitsee elämää ja estää tekemästä päätöksiä.

Mitä pelkäät?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisinpa muuttaa menneisyyttä niin, etten olisi ikinä tavannut sinua.

Niin paljolta surulta olisin säästynyt.

Häh? Näinkö tervehdit kaipaamaasi henkilöä?

Emmä oo ketään tervehtimässä, vaikka tuo teksti sille kaipaamalleni henkilölle tavallaan olikin (siis sillä tavalla kuin täällä nyt on, kuiskauksena tuuleen ja savuna ilmaan sama juttu).

Eikä tuo tosiasia sulje pois sitä, että voi silti (jollain sairaalla tavalla?) KAIVATA.

Totuus on, että kaipaan ja totuus on myös, ettei olisi kannattanut ikinä tavata.

Tapasitteko oikeasti tuolla ulkona? (merkittävä vihje) 

Ei

Niin...

Tuon voi näköjään tulkita monella tavalla.

Onko "ulkona" netin ulkopuolella vai tarkoitetaanko ulkona tapaamisella sattumalta törmäämistä ja tutustumista julkisilla paikoilla?

Vai sovittua tapaamista puistossa tm. ulkoilmapaikalla?

No, joka tapauksessa en ole häiriköinyt ketään joten sinä viesteistäni usein intoutuva "häirikkönainen sitä ja tätä"-tyyppi voisit lopettaa, kun en ole se joksi ilmeisesti minua luulet.

En ole seuraillut ketään kauppakeskuksessa tai missään, enkä kyllä keksi miten olisin häiriköinyt kenenkään elämää.

Pysyttelen omissa oloissani ja annan muidenkin olla rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelko tuo ikivanha selviytymiskeino, hallitsee elämää ja estää tekemästä päätöksiä.

Mitä pelkäät?

Rakkaudessa jätetyksi tulemisen pelkoa.

Tiedätkö mltä se tuntuu?