Lähetä terveisesi kaipaamallesi henkilölle II

Vaatii tekoja, voivottelut ei riitä.

Karmaa ei ole vaan asioita sattuu monien tapahtumien summana.

Jostain se kerä lähtee purkautumaan...itse se pitää keriä takaisin rullalle...tai se purkautuu kokonaan. Pahimmassa tapauksessa joku sekoittaa sen vielä solmulle..

Hän ei ole poistanut numeroani, eikä hän myöskään ole täällä. Uskon vahingoksi vasta, kun sen sanoo varmasti ja tunnistettavasti hän. Joo tiedän, olen jääräpää.

Rakastan sua vieläkin. En  tosin nähnyt sun silmissäsi rakkautta. Ne ei olleet enää edes siniset vaan jotenkin sameat ja harmaat. Oli silti ihana nähdä. Tiedän, että olet oikeasti vielä olemassa. Jäin miettimään sanojasi. Et paljastanut, mitä haluat tai tunnet. 

Mä en voi enää muuta kuin rukoilla universumilta, että jotain tapahtuisi.

Ei sekään kyllä ole auttanut, mutta helpompaa nukahtaa siihen kuin vaikkapa itsesääliin, vihaan tai muuhun vastaavaan.

Jos jotain hyvää, niin taivas ei ole koskaan ennen antanut mulle niin kaunista kuin viime kuukausina.

Voisipa kaikki nähdä sen, ja maailma olisi taas hitusen parempi paikka elää.:)

Vittuuks alapeukutat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinä tiedät sen ja minä tiedän sen: olen hurjan ihastunut sinuun, mutta ulkokuoresi tuntuu vastenmieliseltä enkä voi sille mitään. Luulin aina, että en piittaa ulkonäöstä, mutta nyt olen huomannut että on minulla sentään jokin raja näissä asioissa. Joka toinen päivä taistelen ihastumista vastaan, joka toinen päivä yritän oppia näkemään sinut miellyttävämpänä. Soimaan itseäni kun huomaan toivovani, että olisit edes hieman miellyttävämmän näköinen. Tunnen itseni niin pinnalliseksi ja alhaiseksi, kun edes mietin tällaista. 

Voisinpa tietää, opinko joskus rakastamaan myös kehoasi niin kuin rakastan sieluasi. Voisinpa antaa sinulle vastauksen jatkuviin kysymyksiisi siitä, miksi en anna sinun suudella minua, vaikka on selvää että pidän sinusta todella paljon.

Miten voi olla ihastunut vain pelkkään "sieluun"? Mä ainakin alan nähdä ihmisen viehättävänä kun olen ihastunut vaikka se olisi sitten minkä näköinen. Melkein jokaisessa on ulkoisesti kuitenkin jotain kivan näköistä, esim. silmät tai huulet. Ne vähemmän kauniit piirteet sitten jotenkin jää taka-alalle niin että niitä ei edes huomaa. Ihan uteliaisuudesta kysyn oletko mies vai nainen? Kirjoitustyylistä veikkaisin että nainen mutta sisällön takia sanoisin että mies? itse olen nainen.

Nainen olen. Ja itsekin ajattelin ennen aivan samoin kuin sinä. Nyt olen kuitenkin todella kovasti ihastunut, mutta ainoastaan miehen "sieluun", joka on huikaisevan upea. Ehkä tässä on muutakin epäröintiä kuin ulkonäkö, mietin paljon myös sitä sopisimmeko esim. asumaan yhdessä, tai olisiko meillä arjessa juuri mitään yhteistä. Ehkä jos noita kysymyksiä ei olisi, en piittaisi ulkonäöstä. Tosi vaikea sanoa.

Sanon vielä, että kyseinen mies olisi kyllä monen muunkin mielestä poikkeuksellisen hurjan näköinen, ja että aiemmissa kumppaneissani on (hyvännäköisten lisäksi) keskitasoa vaatimattomampia miehiä eikä heidän ulkonäkönsä ole minua haitannut.

J, en malta oottaa et nään sun hymyn uudestaan :)

Jennin piukkapeppua kuolaan vieläkin, vaikka kivaa oli, ja molemmat oli varattuja.....tunnistatko :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

J:lle

Olet tajuttoman ihana rakastaja ja upea ystävä. Maailma on sun ansiosta parempi paikka mulle.

Kiitos <3

Minne tää menee?

Vierailija kirjoitti:

Rakastan sua vieläkin. En  tosin nähnyt sun silmissäsi rakkautta. Ne ei olleet enää edes siniset vaan jotenkin sameat ja harmaat. Oli silti ihana nähdä. Tiedän, että olet oikeasti vielä olemassa. Jäin miettimään sanojasi. Et paljastanut, mitä haluat tai tunnet. 

Kerro jotain mistä tiedän, että olet hän. Mietin edelleen tapaamisen järjestämistä. Silloin voin kertoa mitä haluan. Tunteista en tiedä enää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

J:lle

Olet tajuttoman ihana rakastaja ja upea ystävä. Maailma on sun ansiosta parempi paikka mulle.

Kiitos <3

Minne tää menee?

Mulle:)

Vierailija kirjoitti:

Martti minä haluan sinut. ♡

Kannattaa varoa mitä haluaa, sen voi vaikka saada ;)

Mutta en vastaa enää mihinkään kirjoitukseen, jonka kirjoittajasta en ole varma.

Kaksi ensimmäistä viestä eivät jättäneet kauheasti epäilyksiä...

Heidi, oletko jo unohtanut mut?

Haluaisin jutella kanssasi pidempäänkin, joskin siinäkin on riskinsä... selvisi kyllä miksi tunnuit olevan niin monessa asiassa samalla aaltopituudella kanssani, ikään kuin olisimme tunteneet toisemme jo kauankin. Mutta näinkin on hyvä, jaetaan jatkossakin näitä fiilistelyjä kun satutaan törmäilemään samoissa ympyröissä. J:ltä J:lle. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi mä en ottanut sellaista kuin sä vaan ton sekopään jyrän... :(

Turha siitä on itseä syyllistää ja muutenkaan vatvoa, vaikka ymmärrän harmituksen ja ahdistuksen kyllä täysin.

Mietit vaan selviytymisstrategian ja kuinka maksimoida oma hyvä olo, mikä on helpoin tie välttää ylimääräiset konfliktit kuitenkaan omaa jaksamista kohtuuttomasti kuormittamatta.

Joskus niin vain käy, että huomaa liian myöhään iskeneensä sormensa p*skaan, mutta ulospääsyä ei ole ja toisaalta p*skassakin on kultahippunsa.

Pahimmat sekopäät feikkaa kunnes huomaavat toisen olevan totaalisen koukussa ja sitoutuneita kaikin tavoin, ei sekopäät tuo todellisuuttaan ilmi alussa vaan päinvastoin voivat esiintyä jonain suurina ymmärtäjinä ja herkkinä ja herttaisina naapurintyttöinä (tai uljaina, sielukkaina prinsseinä jotka voitelevat naisen sellaiseen hurmokseen, että järki sumenee).

Siksi on turha syyllistää itseään ja jossitella menneisyyttä.

Ja onhan siinä sekopässäkin ne hienot piirteet olemassa, ne joihin joskus rakastuit.

Kolikon pimeä puoli on kyllä raskastakin raskaampi, voimia sinulle.

Kirjoitit kyllä tosi ymmärtäväisesti, kiitos. Osaksi selviytymisstrategiaa on näköjään muodostunut haaveileminen toisesta. Haaveilu auttaa usein pahimman yli, kun kotona on ahdistava ilmapiiri. Tilanne ei ollut näin paha ennen lapsia, mutta sen jälkeen on ollut kyllä vuosia vaikeaa. Hyvien ja huonojen päivien ero on valtava ja vihanpurkaukset todella uuvuttavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi miksi mä en ottanut sellaista kuin sä vaan ton sekopään jyrän... :(

Hyvät on tiukassa...

Mut kyllä niitä on ja oli. Valinnanvaraa riitti ja paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rakastan sua vieläkin. En  tosin nähnyt sun silmissäsi rakkautta. Ne ei olleet enää edes siniset vaan jotenkin sameat ja harmaat. Oli silti ihana nähdä. Tiedän, että olet oikeasti vielä olemassa. Jäin miettimään sanojasi. Et paljastanut, mitä haluat tai tunnet. 

Kerro jotain mistä tiedän, että olet hän. Mietin edelleen tapaamisen järjestämistä. Silloin voin kertoa mitä haluan. Tunteista en tiedä enää.

Tavattiin eilen pitkästä aikaa.

Ikävä 💩

Tavattiin kyllä viimeks eilen...silti💩

Svedu. Kaipaan ja ikävöin. Odotan. Aina.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä 💩

Tavattiin kyllä viimeks eilen...silti💩

Sama. Laita viestiä.