Kansainvälisten adoptiolasten suomalaiset nimet

No tietysti suomalaiselle suomalainen nimi. Miksipä ei?

Helpompi päästä työhaastatteluihin, kun ei joudu jo hakemusvaiheessa syrjityksi nimen takia.

Mitä välilä? Eiköhän jokainen saa antaa sellaisen nimen kuin haluaa. Ja helpompihan se on Suomessa elää, jos sellainen nimi, jonka muutkin tajuaa.

Työnhaussa suomalainen etunimi on valttia. Sillä viestitään, että tämä vieraannäköinen nuori/aikuinen on kuitenkin saanut suomalaisen kasvatuksen ja puhuu suomea hyvin.

Ihan hyvä niin.

Hölmöä.

Vierailija kirjoitti:

No tietysti suomalaiselle suomalainen nimi. Miksipä ei?

Helpompi päästä työhaastatteluihin, kun ei joudu jo hakemusvaiheessa syrjityksi nimen takia.

Eräässä dokumentissa suomalaisyrityksen kiinalaisia työntekijöitä kutsuttiin suomalaisilla nimillä esim. Matti. Pitääkö ulkomaalaisten työntekijöiden vaihtaa suosiolla nimi suomalaisiksi? Helsingissähän vierasperäisestä nimestä on pian hyötyä kun siellä harjoitetaan positiivista syrjintää.

Suomalainen etunimi on ok, mutta sitä ihmettelen jos pitää kaivaa naftaliinista joku 1800-lukulainen kansanperinnenimi jota ei esiinny edes tavallisilla suomalaisilla perunanenillä.

Meillä on adoptiolapsi, jolla oli synnytyssairaalan henkilökunnan keksimä nimi. Lastenkodissa hänelle oli annettu lempinimi, joka muistutti erästä suomalaista etunimeä. Annoimme tämän suomalaisen nimen hänen etunimekseen ja alkuperäinen nimi jäi toiseksi nimeksi. Suomalaiseen sukunimeen yhdistettynä on hyvä näin.

Yleisin tapa lienee se että se nimi pidetään mutta kutsumanimi on suomalainen. Suojaa rasismilta... meillä eka nimi on kv kutsumanimi, toka suvussa kulkeva nimi ja kolmas se lastenkodin antamanimi.

Adoptiolapsi saanut siis kolmelta taholta yhden nimen. Tämä symboloi hänelle suojaa ja turvaa.

Suomalaiset eivät osaa ääntää sitä lastenkotinimeä.

Ja kv nimellä tarkoitan nimeä joka on käytössä eri puolilla maailmaa, myös Suomessa, tyyliin Anna. En mitään Murielia.

Kyllä Johannes-nimi on käytössä muuallakin, ei se ole vain suomalainen. Mutta itse asiasta: en yhtään ihmettele että annetaan kutsumanimeksi sellainen etunimi, jota Suomessa käytetään. Haluaisitko itse olla joku Xiang Tötteröinen tai Guillermo Saastamoinen?

No ensinnäkin Johannes ja Valtterihan ovat suomalaiseen kieliasuun käännettyjä hyvin kansainvälisiä nimiä ja käyvät adoptiolapselle hyvin. Niin kuin lähes mikä tahansa vanhempien valitsema nimi. Minusta on kaunis ajatus hakea nimi suvusta, jolloin korostetaan sukuun kuulumista, se ei ehkä kaikille ole niin itsestäänselvää, kun on kyse adoptioapsesta.

Usein kai lapsen nimi adoptiomaassa jää toiseksi tai kolmanneksi nimeksi, mikä on kiva tapa muistaa lapsen juuria. Mutta usein ne kansainväliset nimet ovat vähän hankalia suomalaiseen suuhun. Ja lapset ovat yleensä alle 3-vuotiaita, eli kielellinen kehitys vielä aika heikkoa.

Ja kyllä minulle oli tosi tärkeää itse (mieheni kanssa) päättää lapsemme nimi. Sama oikeus on kyllä adoptiovanhemmillakin. Itsekin tunnen joitain adoptoituja lapsia, joilla on suomalainen nimi, minusta se ei tunnu yhtään kummalta.

Ainoa case, jota vähän ihmettelin, oli se tyttö joskus Kadonneen Jäljillä ohjelmasta. Hänet oli adoptoitu jostain lastenkodista Karjalasta. Hän oli silloin 7- tai 8-vuotias ja hänen nimensä oli Irina. Eli ihan hyvin Suomessakin käyvä nimi, ja lapsi oli kuitenkin jo noin iso. Suomessa lapsen nimeksi oli vaihdettu Aino.

Adoptoiduille lapsille annetaan nimiä tyyliin Matti ja Maija, mutta miksi suomi-ulkkis parien biologiset lapset ovat Muhammedeja ja Ayloja?

Jos kerran Suomessa aikovat asua.

Vierailija kirjoitti:

Adoptoiduille lapsille annetaan nimiä tyyliin Matti ja Maija, mutta miksi suomi-ulkkis parien biologiset lapset ovat Muhammedeja ja Ayloja?

Jos kerran Suomessa aikovat asua.

Itse asiassa esim kiinalaiset antaa nimenomaan ihan noita suomalaisia nimiä tyyliin Väinö.

Jos etunimen vaihtaminen on ap:n mielestä väärin niin pitäisikö sukunimeksikin jättää joku zimgobwongo?

Vierailija kirjoitti:

Jos etunimen vaihtaminen on ap:n mielestä väärin niin pitäisikö sukunimeksikin jättää joku zimgobwongo?

Laki kieltää sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etunimen vaihtaminen on ap:n mielestä väärin niin pitäisikö sukunimeksikin jättää joku zimgobwongo?

Laki kieltää sen.

Kysyin mielipidettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos etunimen vaihtaminen on ap:n mielestä väärin niin pitäisikö sukunimeksikin jättää joku zimgobwongo?

Laki kieltää sen.

Kysyin mielipidettä.

Laki kieltää sen ja hyvä niin, koska kyllä lapselle kuuluu jommankumman vanhemman sukunimi. Ole hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Adoptoiduille lapsille annetaan nimiä tyyliin Matti ja Maija, mutta miksi suomi-ulkkis parien biologiset lapset ovat Muhammedeja ja Ayloja?

Jos kerran Suomessa aikovat asua.

No mun kokemuksen mukaan suomalaisten ja ulkomaalaisten biologiset lapset saavat useimmin kansainvälisiä nimiä (Maria, Emma, Daniel yms). Toki tiedän myös tapauksia, että nimi on otettu vain toisen kulttuurista. Mutta erona näissä caseissa on se, että nimen päättäjistä toisella on eri kulttuuritausta, eli todennäköisesti myös vähän erilainen nimimaku ja -tottumus. Monissa kulttuureissa on vahvana perinteenä antaa esim. sukulaisten nimiä tai uskontoon kuuluvia nimiä lapsille. Lisäksi nämä kaksikulttuuriset lapset tulevat todennäköisesti viettämään paljon aikaa myös toisessa kotimaassaan, heillä on siellä sukulaisia yms. Eli yleensä kaksikulttuuristen lasten nimiä on mietitty tosi tarkkaan, että se on helppo lausua ja kirjoittaa molemmissa kotimaissa.

Kaikissa maissa se lapsen ns alkuperäinen nimi ei ole biovanhemmilta, vaan lastenkodin tai viranomaisten antama. Eli sillä on mitätön tunnearvo, jos lapsi on pieni. Itse annoin lapselle kutsumanimeksi nimen joka viittasi siihen vaatteeseen, joka hänellä oli päällään löytyessään. Sillä lailla hänellä on kaunis muisto äidistään.