Lue keskustelun säännöt.
Älä pidä isoa koiraa jos et hallitse sitä!
06.05.2017 |
Joo, taas koira-aloitus, mutta olen yhä vaan niin vihaianen.
Meillä on pieni koira, sori siitä. Kaikenlainen ohittaminen sujuu ihan hyvin, miten nyt koirat toisilleen toimii, eli osaa ei tunnu huomaavankaan, osan kanssa haluaisi selkeästi tehdä tuttavuutta ja osalle isottelee. Kuten muutkin vastaantulevat koirat tekevät. Yleisesti kaikki sujuu hyvin, välillä jäädään jopa vähän juttelemaan ja koirat tekevät tuttavuutta. Olen mielestäni tiukka tässä, aloite tulee aina muualta ja pyrin aina mahdollisimman sujuvaan ohittamiseen, koira minun oikealla puolella ja ripeästi ohi.
Tässä alueella on yksi koira, joka on todella pelottava. Tämä sama koira on kolme kertaa hyökännyt koiramme kimppuun aivan normaalissa ohitustilanteessa. Siis todella hyökännyt ja yrittänyt purra niskaan. Ulkoiluttajalla ei ole voimaa pitää koiraa , hän jopa kaatuu maahan koiran hyökätessä todella agressiivisesti pienemmän kimppuun ja myös minua pelottaa niissä tilanteissa, koska koira selkeästi on tosi vihainen ja hampaat näkyvät. Kuulemma "käyttäytyy vaan näin pienempiä koiria kohtaan". Eka kerta oli totaalinen yllätys. Tokalla kerralla en tunnistanut koiraa, koska oli sillä kertaa isännän kanssa, joka edes jossain määrin hallitsi koiran. Kolmannella kerralla olimme sellaisessa paikassa, että ainoa "pako" oli tiheä pusikko kun näin koiran emäntineen tulevan kulman takaa ja taas emäntä oli maassa ja koira oman koirani kimpussa puremassa.
Täällä on paljon koiranomistajia. MItä minun pitäisi tehdä tässä tilanteessa? En voi vältellä tuota koiraa loputtomiin, omistajat asuvat ilmeisen lähellä. Meillä on kouluikäisiä lapsia, joilla on velvollisuus ulkoiluttaa koiramme koulusta palattuaan. Se on sujunut aina mainiosti. Eilisen jälkeen olen jo miettinyt uskallanko antaa heidän viedä koiraa ulos.
Jos tuo koira vielä hyökkää, ajattelin pyytää omistajien yhteystiedot, mutta mitä muuta? Koiramme oli tosi vaisu ja pelokas koko illan sen jälkeen kun sama koira hyökkäsi.
Ja kyllä, erotan leikin ja koirien sähläämisen, vaikka aika tuore koiranomistaja olenkin ja se on minusta usein ihan ok, jos on aikaa ja tilanne sallii. Tässä on nyt kyse aivan suorasta hyökkäyksestä, jossa koiran emäntä ei pysty pitämään koiraa poissa, vaan koira saa vallan emännän kaatuessa maahan. Hento, sporttinen emäntä ja iso vahva koira.
Kommentit (99)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiran hallinta ei ole sitä, että jaksaa kiskoa sitä remmissä. Asia on henkisellä puolella, ei voimankäytössä.
Koiran voi sanoa olla hallinnassa, kun se on vapaana täysin tottelevainen (tietysti myös hihnassa). Tämä pätee niin pieniin kuin isoihin koiriin.
Ei turvallisuus saa siitä olla kiinni, ettei remmi lipeä kädestä. Tämähän on varsinkin liukkailla kaatuessa aivan mahdollista.
Koiria on liikaa omistajilla, jotka eivät koirista mitään ymmärrä. Kun mitään rajoituksia ei ole koiran hankkimiselle ja koirat ovat niin muotia nykyään, niin lopputulos tämä. Häriintyneiden koirien seassa on sitten vain sopeuduttava menemään.
Kyllä omistajan pitää olla myös koiraa vahvempi, koska koira voi säikähtää, eikä siihen mikään koulutus auta. Voi juosta esimerkiksi auton tai moottoripyörän alle aiheuttaen pahaa jälkeä.
Yksi tärkeimmistä käskyistä, mikä koiralle pitää opettaa, on SEIS.
Kukaan koiranomistaja ei pitele 30-kiloista koiraa, jos se ryntää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaahas.
Käyn tuon pienen koiran kanssa lenkillä kolme kertaa päivässä ja kohtaamme jokaisella lenkillä varmaan 5-10 koiraa. Vaikka koira on pieni, on se koulutettu, tietenkin. Ohitamme ripeästi ja sähläämättä, mutta kyllähän koirasta näkee, että toisiin koiriin suhtaudutaan erilailla kuin toisiin. Pyritään kontaktiin tms. Paino sanalla pyritään. Monta kertaa kontakti on ihan jees, minustakin on ihan kiva jutella välillä muiden kanssa koirien ihan nätisti haistellessa toisiaan. Jos siis tilanne sallii, usein ei ehdi ja omistajastakin tajuaa kuka haluaa ja kuka ei. En minäkään kovin usein halua jäädä juttusille. 99,9 % tilanteista menee just kuten pitääkin, vain tämä yksi koira on tälllainen.
Kyllähän pienissäkin koirissa on agressiivisia yksilöitä ja huonosti koulutettuja jne. Mutta isolla on kokoon nähden ylivalta noihin pieniin silloin kun käydään kimppuun. ja jos on tarkoitus vahingoittaa, niin varmaan isokin koira "uhrina" siinä on avuton.
Minusta homma ei voi olla hanskassa jos emäntä on molemmilla kerroilla kaatunut maahan koiran voimasta ja koira on käytännössä vapaana tuossa tilanteessa, hyökäten pienemmän koiran kimppuun agressiivisesti. Eilenkin tietenkin pyrittiin vaan ohi mahdollisimman nopeasti, mutta miten voisi toimia, kun vapaana oleva agressiivinen koira seuraa ja käy kimppuun? Kun mietin eilistä, niin siinä ei ollut edes mitään yritystä kontaktiin oman koirani osalta. Koira kulki eteenpäin minun oikealla puolellani ja nuuski jotain maasta kävellessään, ei tainnut edes huomata vastaantulijaa. Itse tajusin kuka tulee vastaan ja pyrin todella eleettömästi vaan ohittamaan. Oma koira tjusi tilanteen vasta kun toinen koira oli jo kimpussa.
Meillä lapset ovat 16 v., 15 v, ja 12 v. ja minusta heidän pitäisi voida käyttää koira pissalla koulun jälkeen, varsinkin kun heillä voima ja taito riittää oman koiran pitelemiseen ja muutenkin, toisin kuin aikuisella naisella jolta koira pääsee karkuun.
T. ap
Nopeastipa ap korjasi koiransa käytösongelmat. Nyt se ei enää isottelekaan! Lisäksi hän pistää voiman taidon edelle koiran käsittelyssä. Oma koirasi provosoi muita, muttet suostu tunnustamaan tosiasioita, ja sitten panet syyn kokonaan niiden muiden kontolle.
En kyllä tuosta alkuperäisestäkään viestistä huomannut mitään käytösongelmaa, aika normaalinkuuloista minusta. Eikös tuo ollut melko nuorikin, vai luinko väärin? Jossain viestissä minusta ap mainitsi koiran olevan 2,5 -vuotias. "Aikuinen" toki, mutta kuitenkin. Ei minusta siinä ole mitään pahaa, että koira yrittää ottaa kontaktia. Mutta omistajan pitää hallita se tilanne ja saada koira aina hallintaan. Ja pystyä myös poistamaan koira tilanteesta.
Ei koiran kanssa eläminen tarvitse niin ryppyotsaista olla. Ihan kuten lastenkin kanssa, koirankin kanssa eteen tulee välillä yllättäviä tilanteita ja niistä taas opitaan. Jos oma koira toistuvasti hyökkää, pitää katsoa peiliin. Oli se iso tai pieni.
Onko sinusta siis ok, että koira pääsee ulkoiluttajaltaan karkuun ja muiden kimppuun? Se on automaattisesti sen pienen koiran syy, ihan vaan siksi, että se on pieni koira. Kyllä minusta tässä nyt virheen teki sen isomman koiran omistaja.
Terveisin isohkon koiran omistaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiran hallinta ei ole sitä, että jaksaa kiskoa sitä remmissä. Asia on henkisellä puolella, ei voimankäytössä.
Koiran voi sanoa olla hallinnassa, kun se on vapaana täysin tottelevainen (tietysti myös hihnassa). Tämä pätee niin pieniin kuin isoihin koiriin.
Ei turvallisuus saa siitä olla kiinni, ettei remmi lipeä kädestä. Tämähän on varsinkin liukkailla kaatuessa aivan mahdollista.
Koiria on liikaa omistajilla, jotka eivät koirista mitään ymmärrä. Kun mitään rajoituksia ei ole koiran hankkimiselle ja koirat ovat niin muotia nykyään, niin lopputulos tämä. Häriintyneiden koirien seassa on sitten vain sopeuduttava menemään.
Kyllä omistajan pitää olla myös koiraa vahvempi, koska koira voi säikähtää, eikä siihen mikään koulutus auta. Voi juosta esimerkiksi auton tai moottoripyörän alle aiheuttaen pahaa jälkeä.
Yksi tärkeimmistä käskyistä, mikä koiralle pitää opettaa, on SEIS.
Kukaan koiranomistaja ei pitele 30-kiloista koiraa, jos se ryntää.
Et sinä ehdi mitään alkaa huutamaan, eikä koira tuossa tilanteessa kuule mitään. Miten ihmeessä 30 kiloinen koira vetäisi 90kg painavan ihmisen yhtään mihinkään? Olen pitänyt paljon painavampiakin koiria paikoillaan.
Pakko myöntää että otin ison ja "pahannäköisen" (seura)koiran ihan siitä syystä ettei tarvitse pelätä että joku munanjatke ottaa sen hengiltä. Tiedän etten pääsisi sellaisesta epäoikeudenmukaisuudesta ikinä yli.
Koira on koulutettu ja aina hallussa, etukiinnitysvaljaat ja hihna tiukasti ranteen ympärillä. Kaikki epämääräisen näköiset koiranulkoiluttajat kiertävät meidät kaukaa. Ajattelin ottaa bichonin tai vastaavan tälle seuraksi.
On kyllä perseestä että homma on mennyt tähän, joku koiralupa pitäisi olla.
Meillä on iso (45-kiloinen) koira. Ja aina ihmisten ilmoilla kulkiessamme käytän varmuuden vuoksi kuonopantaa koiralla. En luota siihen, että saisin koiran hallittua, jos joku rähinätilanne tulisi -ison tai pienen koiran kanssa. Metsässä ja omalla pihalla saa sitten pistellä vapaana niin paljon kuin huvittaa. Eli voisit vinkata tuosta kuonopannasta, luulisi että on koiran emännällekin aika ikävää, jos ei pysty koiraa hallitsemaan.
Itse pyrin myös ohitustilanteessa aina siihen, että koira on sillä puolella, että me vastaantulevat ihmiset olemme vierekkäin ja koirat sitten reunoilla. Itse olen sen koulukunnan kannattaja, että hihnassa olevien toisilleen vieraiden koirien on syytä pysyä toisistaan mahdollisimman kaukana. Koirapuistossa voi sitten tutustua ja leikkiä.
Ja kun tiedän lenkkipolkujen varrelta muutaman rähisijän -ja joille oma koirakin mielellään rähisee- väistän mielelläni vaikka toiselle puolelle katua tai vaikka sinne metsään hetkeksi. Eli pyrin välttämään näitäkin kohtaamisia, tekemättä niistä sen isompaa numeroa. Kyllä näillä kulmilla ainakin on tilaa, ettei aina tarvitse nuohota kuonot vastakkain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiran hallinta ei ole sitä, että jaksaa kiskoa sitä remmissä. Asia on henkisellä puolella, ei voimankäytössä.
Koiran voi sanoa olla hallinnassa, kun se on vapaana täysin tottelevainen (tietysti myös hihnassa). Tämä pätee niin pieniin kuin isoihin koiriin.
Ei turvallisuus saa siitä olla kiinni, ettei remmi lipeä kädestä. Tämähän on varsinkin liukkailla kaatuessa aivan mahdollista.
Koiria on liikaa omistajilla, jotka eivät koirista mitään ymmärrä. Kun mitään rajoituksia ei ole koiran hankkimiselle ja koirat ovat niin muotia nykyään, niin lopputulos tämä. Häriintyneiden koirien seassa on sitten vain sopeuduttava menemään.
Kyllä omistajan pitää olla myös koiraa vahvempi, koska koira voi säikähtää, eikä siihen mikään koulutus auta. Voi juosta esimerkiksi auton tai moottoripyörän alle aiheuttaen pahaa jälkeä.
Yksi tärkeimmistä käskyistä, mikä koiralle pitää opettaa, on SEIS.
Kukaan koiranomistaja ei pitele 30-kiloista koiraa, jos se ryntää.
Mitä ihmettä? Minun ja koirani painoero on 15kg, koiralla on etukiinnitysvaljaat ja jos se tempaisee täydellä voimalla niin lentää vaan kaaressa kun valjaat nykäisee.
Tätä koitan itsekin tolkuttaa. Aiotaan hankkia koira ja mies haluais ehdottomasti nöffin tai bernin, jotka on pirun isoja otuksia. Miehen töiden vuoksi minä tulen hoitamaan ja lenkittämään enemmän ja aikuisena nuo koirat painaa enemmän kuin minä ja on kahdella tassulla mun mittaisia. Ei musta oo mitään vastusta, jos se päättää lähteä. Itse oon suostuvainen johonkin korkeintaan lapinkoiran kokoiseen, jonka minäkin saan hallittua vaikka se näkis jonkun jäniksen. Mun koirat on aina olleet hallinnassa vapaanakin, mutta koira on kuitenkin eläin eikä sitä voi ikinä ihan täysin ennustaa, enkä luota että saan jonkun pienen lehmän hallittua joka tilanteesa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muualla Euroopassa on mahdollista puolustaa itseään laillisella pippurikaasusumuttimella mikä todellakin toimii.
Mutta ei tässä VITUN HOLHOUSVALTIOSSA vaan.
Joku poistaa tuon koko ajan.
Ei auta, se ilmestyy aina uudelleen..... :)
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää että otin ison ja "pahannäköisen" (seura)koiran ihan siitä syystä ettei tarvitse pelätä että joku munanjatke ottaa sen hengiltä. Tiedän etten pääsisi sellaisesta epäoikeudenmukaisuudesta ikinä yli.
Koira on koulutettu ja aina hallussa, etukiinnitysvaljaat ja hihna tiukasti ranteen ympärillä. Kaikki epämääräisen näköiset koiranulkoiluttajat kiertävät meidät kaukaa. Ajattelin ottaa bichonin tai vastaavan tälle seuraksi.
On kyllä perseestä että homma on mennyt tähän, joku koiralupa pitäisi olla.
Koirasta on takuulla nastaa kulkea pakkopaidassa koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naapurissa on pari isoa karvakasaa mitkä hyppii naamalle kohdatessa. Perheen mies käskyttää ja saa rakit kuriin mutta muija naureskelee tai kirkuu eikä saa rakkeja kuriin. Väistetään aina jos muija on niiden kanssa liikenteessä.
Olen huomannut sellaisen asian, että mitä juopompi ihminen sitä isompi koira sillä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei sinä pippurikaasukommentin poistaja! Se näkyy vielä kommentissa n:o 52....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pakko myöntää että otin ison ja "pahannäköisen" (seura)koiran ihan siitä syystä ettei tarvitse pelätä että joku munanjatke ottaa sen hengiltä. Tiedän etten pääsisi sellaisesta epäoikeudenmukaisuudesta ikinä yli.
Koira on koulutettu ja aina hallussa, etukiinnitysvaljaat ja hihna tiukasti ranteen ympärillä. Kaikki epämääräisen näköiset koiranulkoiluttajat kiertävät meidät kaukaa. Ajattelin ottaa bichonin tai vastaavan tälle seuraksi.
On kyllä perseestä että homma on mennyt tähän, joku koiralupa pitäisi olla.
Koirasta on takuulla nastaa kulkea pakkopaidassa koko ajan.
Valjaat = pakkopaita? Haluatko perustella vähän enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä koitan itsekin tolkuttaa. Aiotaan hankkia koira ja mies haluais ehdottomasti nöffin tai bernin, jotka on pirun isoja otuksia. Miehen töiden vuoksi minä tulen hoitamaan ja lenkittämään enemmän ja aikuisena nuo koirat painaa enemmän kuin minä ja on kahdella tassulla mun mittaisia. Ei musta oo mitään vastusta, jos se päättää lähteä. Itse oon suostuvainen johonkin korkeintaan lapinkoiran kokoiseen, jonka minäkin saan hallittua vaikka se näkis jonkun jäniksen. Mun koirat on aina olleet hallinnassa vapaanakin, mutta koira on kuitenkin eläin eikä sitä voi ikinä ihan täysin ennustaa, enkä luota että saan jonkun pienen lehmän hallittua joka tilanteesa.
Nöffit ja bernit harvoin ryntäävät yhtään mihinkään... pikkukoiran räkyttäessäkin ne vetää päätä hämmästyksissään taaksepäin, että mitä ihmettä tuo tuossa huutaa. :D
Valjaita vastenhan se vasta onkin mukava oikein nojata ja kunnolla kiskoa!
Vierailija kirjoitti:
Valjaita vastenhan se vasta onkin mukava oikein nojata ja kunnolla kiskoa!
Jep, paljon parempi kiskoa pantaa vasten, kuristumisen tunne ja vauriot kaularankaan vain opettavat koiralle ettei kannata vetää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiran hallinta ei ole sitä, että jaksaa kiskoa sitä remmissä. Asia on henkisellä puolella, ei voimankäytössä.
Koiran voi sanoa olla hallinnassa, kun se on vapaana täysin tottelevainen (tietysti myös hihnassa). Tämä pätee niin pieniin kuin isoihin koiriin.
Ei turvallisuus saa siitä olla kiinni, ettei remmi lipeä kädestä. Tämähän on varsinkin liukkailla kaatuessa aivan mahdollista.
Koiria on liikaa omistajilla, jotka eivät koirista mitään ymmärrä. Kun mitään rajoituksia ei ole koiran hankkimiselle ja koirat ovat niin muotia nykyään, niin lopputulos tämä. Häriintyneiden koirien seassa on sitten vain sopeuduttava menemään.
Kyllä omistajan pitää olla myös koiraa vahvempi, koska koira voi säikähtää, eikä siihen mikään koulutus auta. Voi juosta esimerkiksi auton tai moottoripyörän alle aiheuttaen pahaa jälkeä.
Yksi tärkeimmistä käskyistä, mikä koiralle pitää opettaa, on SEIS.
Kukaan koiranomistaja ei pitele 30-kiloista koiraa, jos se ryntää.
Et sinä ehdi mitään alkaa huutamaan, eikä koira tuossa tilanteessa kuule mitään. Miten ihmeessä 30 kiloinen koira vetäisi 90kg painavan ihmisen yhtään mihinkään? Olen pitänyt paljon painavampiakin koiria paikoillaan.
Näinpä. Olen 60-kiloinen nainen, ja koirani on 35kg. Ei osaa mitään SEIS-käskyä, ihan pelkkä EI riittää. Ja tasan varmasti pysyy hallussa, vaikka intoutuisikin ryntäilemään. Ei siis ole pahaluontoinen, joskus vaan innostuu lenkillä. Ikinä en ole edes kaatunut koirani voimasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koiran hallinta ei ole sitä, että jaksaa kiskoa sitä remmissä. Asia on henkisellä puolella, ei voimankäytössä.
Koiran voi sanoa olla hallinnassa, kun se on vapaana täysin tottelevainen (tietysti myös hihnassa). Tämä pätee niin pieniin kuin isoihin koiriin.
Ei turvallisuus saa siitä olla kiinni, ettei remmi lipeä kädestä. Tämähän on varsinkin liukkailla kaatuessa aivan mahdollista.
Koiria on liikaa omistajilla, jotka eivät koirista mitään ymmärrä. Kun mitään rajoituksia ei ole koiran hankkimiselle ja koirat ovat niin muotia nykyään, niin lopputulos tämä. Häriintyneiden koirien seassa on sitten vain sopeuduttava menemään.
Kyllä omistajan pitää olla myös koiraa vahvempi, koska koira voi säikähtää, eikä siihen mikään koulutus auta. Voi juosta esimerkiksi auton tai moottoripyörän alle aiheuttaen pahaa jälkeä.
Yksi tärkeimmistä käskyistä, mikä koiralle pitää opettaa, on SEIS.
Kukaan koiranomistaja ei pitele 30-kiloista koiraa, jos se ryntää.
Et sinä ehdi mitään alkaa huutamaan, eikä koira tuossa tilanteessa kuule mitään. Miten ihmeessä 30 kiloinen koira vetäisi 90kg painavan ihmisen yhtään mihinkään? Olen pitänyt paljon painavampiakin koiria paikoillaan.
Näinpä. Olen 60-kiloinen nainen, ja koirani on 35kg. Ei osaa mitään SEIS-käskyä, ihan pelkkä EI riittää. Ja tasan varmasti pysyy hallussa, vaikka intoutuisikin ryntäilemään. Ei siis ole pahaluontoinen, joskus vaan innostuu lenkillä. Ikinä en ole edes kaatunut koirani voimasta.
Ja höpsis, ei takuulla pysy hallussa, jos koira on lähteäkseen, tai vaihtoehtoisesti ulkoilutat sitä metrin taluttimessa. Mutta se taitaa ollakin nero koiraksi, kun tietää, mitä EI aina kulloinkin tarkoittaa. :D
Mulla on 30-kiloinen remmirähjääjä. Käytän noita vedonestovaljaita, joissa hihna kiinnitetään rinnan kohdalle. Koira ei saa voimaa vetämiseen, vaan päästään kulkemaan niin, että pidän hihnasta yhdellä kädellä. Eivätkä hierrä tai ole epämukavat koiralle. Suosittelen lämpimästi kaikille!
Jostain syystä mun koira ei välitä noista pikkukoirista yhtään, vaikka kuinka yrittäisivät rähjätä. Mutta samankokoiset tai isommat saa kierrokset korkealle. Ketään ei tervehditä läheltä, eikä lähelle pyrkijöitä edes kauheasti olekaan, näkyy kai kauas, ettei kannata.
Ap:n asiassa tuntuu uskomattomalta, että se nainen edes suostuu lähtemään ulos koiran kanssa. Jos jo kaksi kertaa on kaatunut, miten uskaltaa vielä? Vaarallistahan tuo on. Auttaako mikään ilmoitus mihinkään? Tai puhuminen koiran omistajien kanssa? Oletko puhunut heidän kanssaan? Jos eivät itse tajua, kyllä heille täytyy sanoa, ettei tuo ole ok.
Jos vain kerkiää niin kääntää suuntaa ja poispäin ja äkkiä. Ei kannata kohdata ko koiraa ollenkaan. Minullakin on ollut pieniä koiria ja olen ollut jopa menemättä lenkille heidän kanssaan koska olen pelännyt isojen koirien kohtaamista. Hyppivät ja murisevat kuin hullut jotkut kun näkevät pienen koiran vaikka matkan päästä toisella puolella tietä. Todella pelottavaa kun taluttajan näkee olevan hennon naisen joka ei mitenkään hallitse koiraa. Jotkut i...ootit pitävät vielä koiria irti... Kerran kun eräs irtokoira oli purrut pientä koiraa pahasti niin omistaja oli potkinut koiraansa kylkeen täysiä . Tällaisella kasvatuksellahan ne koirat oppivat kunnon käytöstä; purkavat sitten ahdistustaan johonkin.