Kuuluuko teidän mielestä sukulaisten tai ystävien auttaa lastenhoidossa?
Kommentit (71)
No, ei kuulu. Lapset eivät ole mikään kriisitilanne, johon voi olettaa saavansa ystävien yms. apua.
Minä olen lapsettomana tätinä hoitanut kymmenpäisen sisarusparven jälkeläisiä. Välillä risonut, kun auttamistani on pidetty itsestäänselvänä. myönnän. En ole saanut "vastapalveluksia", palkasta puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä olen alkanut miettiä välittävätkö minun vanhempani minusta lainkaan, tai siskoni. Vaikea erityislapsi, minä väsynyt ja masentunut. Puhun puhelimessa jaksamisestani ja ahdistuksestani. Kukaan ei ikinä tarjoa apua. Yhteiskunnan apu (lue perhetyö) on typerää ja ei muuta mitään, paitsi pahentaa ahdistusta. Eksästä sentään tiedän ettei hän välitä minusta, mutta vanhempani luulisi pitävän minusta. Odotan lapsen aikuisuutta, kuin kuuta nousevaa.
Ryhtyisin mielelläni tilanteessasi olevan tueksi ja avuksi, kun löytyisi jokin keino kohdata. Isättömille lapsille haetaan isäkavereita, mutta minä naisena en ole sitä kohderyhmää ja tuntuisi muutenkin luontevammalta olla perheen tukena kaveripohjalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu tai pidä, mutta siinä tapauksessa isovanhempien on myös turha odottaa apua vanhuuden päivillään. Olemme itse hoitaneet lapset ilman isovanhempia, hyväkuntoisia eläkeläisiä silloin, nyt tulee viestiä että sairaalaan pitäisi tulla katsomaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Terveisiä Kyprokselta lähetimme koko perheen kera. Jokainen hoitaa oman tonttinsa.
Sun vanhemmat ovat jo hoitaneet sut. Ruokkineet, vaatettaneet, vaihtaneet vaipat ja antaneet katon pään päälle jne ja siitä hyvästä et voi auttaa heitä vanhana paitsi jos piikovat vielä lapsenlapset? Aika kauheaa
Auttaminen auttamisesta. En ole pyytänyt tänne syntyä, heidän oma valintansa. Silloin kun päättää synnyttää lapsen, se aiheuttaa huoltosuhteen seuraavansi 18 vuodeksi. Se on velvollisuus. Mutta vittuilut otetaan vittuiluina ja niitä osataan jakaa myös takaisinpäin.
Ihan sama koskee sinuakin. Sinun lapset eivät myöskään päättäneet tänne syntyä tai sinun vanhempasi eivät päättäneet että sinä synnytät eli sinun velvollisuus yksin hoitaa se jälkikasvusi.
Vierailija kirjoitti:
"Miksi lisääntyä jos ei jaksa itse hoitaa" On kyllä niin lapsettoman mielipide kun olla ja voi :D
Itse asiassa minä ajattelen samalla tavalla ja minulla on lapsia. Ennen kun niitä hankin mietin tarkasti että jaksaako hoitaa lapset yksin jos syystä tai toisesta mies ei ole kuvioissa. Ja myös harkitsin hyvin tarkkaan onko tämä mies se josta on ottamaan vastuuta lapsesta.
Vikaan menee ja on jo mennyt kun lukee tätä ketjua. Haluan kysyä teiltä, jotka meuhkaatte että itse pitää lapset hoitaa eikä ketään saa pyytää avuksi, yhden ainoan kysymyksen johon toivon vastausta: kenen etu se on, jos lasta hoitavat vaan vanhemmat? Lapsen etu kun se ei ainakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kuulu tai pidä, mutta siinä tapauksessa isovanhempien on myös turha odottaa apua vanhuuden päivillään. Olemme itse hoitaneet lapset ilman isovanhempia, hyväkuntoisia eläkeläisiä silloin, nyt tulee viestiä että sairaalaan pitäisi tulla katsomaan lonkkaleikkauksen jälkeen. Terveisiä Kyprokselta lähetimme koko perheen kera. Jokainen hoitaa oman tonttinsa.
Sun vanhemmat ovat jo hoitaneet sut. Ruokkineet, vaatettaneet, vaihtaneet vaipat ja antaneet katon pään päälle jne ja siitä hyvästä et voi auttaa heitä vanhana paitsi jos piikovat vielä lapsenlapset? Aika kauheaa
Auttaminen auttamisesta. En ole pyytänyt tänne syntyä, heidän oma valintansa. Silloin kun päättää synnyttää lapsen, se aiheuttaa huoltosuhteen seuraavansi 18 vuodeksi. Se on velvollisuus. Mutta vittuilut otetaan vittuiluina ja niitä osataan jakaa myös takaisinpäin.
Ihan sama koskee sinuakin. Sinun lapset eivät myöskään päättäneet tänne syntyä tai sinun vanhempasi eivät päättäneet että sinä synnytät eli sinun velvollisuus yksin hoitaa se jälkikasvusi.
Enhän mä ole apua pyytänytkään, osaan lapseni hoitaa itsekin ilman kenenkään apua. Mutta mulla ei ole mitään velvollisuutta auttaa/auttaa taloudellisesti ja kyläillä eläkeläisten luona, koska heistä nyt siltä sattuu tuntumaan että seuraa halutaan lapsista tai lapsenlapsista. Jokainen ihan itsekseen, huoltovelvollisuuden päätyttyä eikös? Ja puolisohan on valittu vanhuuden turvaksi, etenkin uusperheissä?
En koskaan edes kysynyt. Enkä monia kelpuuttanutkaan. En ollut velkaa kellekään, kun otin MLL:n hoitajan. Vaikka meni rahaa, meille löytyi kiva tyttö, joka pärjäsi sen lievästi erityisenkin kanssa loistavasti. Mutta meillä vain lievä, dysfasia ja nykyään aika normaali.
Ymmärrän, että on näitä tapauksia, jotka kokee, että heidän on vain pitänyt uhrautua ja heitä on riistetty lapsenhoitajana, mutta jotenkin kurjaa lukea näistä asenteista, että pitäisi vaan itsekseen pärjätä ja apua ei saisi edes kysyä. Minulta kukaan ei apua kysykään, koska olen lapseton, mutta mulla ei ole lastenhoitokokemusta.
Ap, ei todellakaan kuulu. Turha edes kuvitella, ainoat hoitovelvolliset ovat lapsen vanhemmat.
Ei ketään ole pakko auttaa,mutta sitten on turha itsekään odottaa apua muilta. Ei aikuisilla lapsillakaan ole velvollisuutta auttaa iäkkäitä vanhempiaan. Monet kuitenkin haluavat auttaa ja ajattelevat muitakin kuin itseään.
En koe, että kuuluisi. Lapsen tehneet hoitavat itse lapsensa, ja muut osallistuvat, jos haluavat. Mitään velvollisuutta ei ole.
Kyllä. Ikävää ettei toisia enää auteta. Onneksi meidän suvussa ja ystävien kesken on ihan eri meininki.
Hullua ettei joku yh-äiti pääse edes kerran viikossa yksin kauppaan??
Jälleen yksi syy inhota suomalaisia naisia :D ulkomailla on vielä yhteisöllisyyttä kun rekkalesbot yliopistoissaan osaavat ajatella muitakin kuin itseään. Naiset takaisin koteihin ja miehille miesten työt niin loppuu tämäkin lapsellinen "jos teet niin itse hoidat" höpötys.
Feministeistä on ollut paljon harmia ja siitä maksaa lapset,joita hoitaa väsyneet vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Ikävää ettei toisia enää auteta. Onneksi meidän suvussa ja ystävien kesken on ihan eri meininki.
Hullua ettei joku yh-äiti pääse edes kerran viikossa yksin kauppaan??
Yh äiti palkkaa apua tai sitten vie lapsen isälle. Jos lapsen isä on huono isä niin sitten saa ihan miettiä miksi hankkii lapsia moiselle ja hoitaa itse tai maksaa hoidosta.
Ei ole pakko auttaa enkä odota apua automaattisesti, mutta on globaalisti ja historiallisesti outo tilanne että lapsi kasvaa vain vanhempiensa ja yhteiskunnan holhokkina. Tänään perhejuhlissa juuri mietin kuinka ihanaa oli kun koko suku piti huolta meidän nuorimmasta. Pyytämättä. Tätä samaa haluan myös itse jakaa eteenpäin, se on myös lasten etu. Anopille myös iso käsi siitä, että haluaa auttaa lasten kanssa vaikka ei utse aikoinaan syystä tai toisesta apua saanut. Arvostan.
Vierailija kirjoitti:
Kasvatin yksin ainoan lapseni vauvasta asti, ei ollut koskaan hoidossa alle 7-vuotiaana.
Kahdesti äitini piti häntä 3 tuntia kun kävin ostoksilla, kerran kävin leffassa.
Mies sekoili, valitti, joi, sotki asuntoa, huusi ja varasteli rahojani, kunnes sain hänet ulos.
Sen jälkeen hankin lapselle kivoja harrastuksia, joissa oli leirejä. Sain itsekin hengähdysaikaa pari päivää kerrallaan, kun muksu oli leirillä.
Nyt hän on jo teini.
Kukaan ystävistäni ei koskaan suostunut hoitamaan häntä hetkeäkään. Ovat itse melkein kaikki lapsettomia.
Kun parin ystäväni lapset olivat pieniä, je kerjäsivät ja kiristivät aina minua lapsenvahdiksi surkealla palkalla, jota ei koskaan maksettu. Itse he eivät sitten hoitaneet pätkääkään minun lastani.
Sisko piti lastani yhden kerran peräti 3 tuntia. Kun hänen lapsensa oli pieni, minua kerjättiin lapsenvahdiksi joka viikonloppu,
aina 12 tuntia kerrallaan, tosin ihan hyvällä korvauksella.
Äitini piti sisarusten lapsia joskus kokonaisen kuukauden kerrallaan,
kun he olivat pieniä. Kun minä 10v myöhemmin hankin omani, äiti oli jo oppinut sanomaan ei.
Isäni vihaa lapsia, miehiä ei ole muutenkaan luontevaa pyytää lapsenvahdiksi. Miehet tekevät lastenhoitamisesta kauhean ison numeron, omiensakin, tai sitten ovat avoimesti lastenvihaajia.
Kertokaa jos olen väärässä.Kaiken kaikkiaan kaduttaa, että autoin aikanaan yhtään ketään lastenhoidossa, kun itse sain olla 7 vuotta kodin vanki, kun sain lapsen.
Älkää suostuko kenenkään lastenvahdiksi, ellei teillä ole itsellänne lapsia, eikä ole varmaa että teitäkin autetaan yhtä reilusti!
Nyt varmaan tarkoitettiin ihan lähimmäisen rakkaudesta tapahtuvaa auttamista eikä mitään korvauksien vertailuja. Voi sua raukkaa kun on kinuttu ja kerjätty vahtimaan.. kelpo korvausta vastaan!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko auttaa enkä odota apua automaattisesti, mutta on globaalisti ja historiallisesti outo tilanne että lapsi kasvaa vain vanhempiensa ja yhteiskunnan holhokkina. Tänään perhejuhlissa juuri mietin kuinka ihanaa oli kun koko suku piti huolta meidän nuorimmasta. Pyytämättä. Tätä samaa haluan myös itse jakaa eteenpäin, se on myös lasten etu. Anopille myös iso käsi siitä, että haluaa auttaa lasten kanssa vaikka ei utse aikoinaan syystä tai toisesta apua saanut. Arvostan.
Ajat muuttuu. Ennen yhteisöt oli pieniä kyliä jne. Pienempi määrä ihmisiä ja yhteiskunnan tuet oli unta vain joten ainoa keino pärjätä oli tuntea kaikki ja auttaa toisia eteenpäin. Nykyisin ihmiset asuu enimmäkseen kaupungeissa ja hyvin harva tuntee naapuriaan. Suvut myös asuvat nykyisin ympäriinsä eikä samassa kylässä tai max viereisessä. Lisäksi ennen ei ollut niin paljon velvoitteita ja tekemistä kun nykyisin. Ihmiset on todella kiireisiä ja elää aktiivista elämää ja en tajua miksi pitäisi siitä tinkiä toisen ihmisen lisääntymispäätöksen takia. Ja myös elinikä on kasvanut ja ennen vanhemmat oli jo vanhuksia joilla oli enemmän aikaa kun omat lapset sai lapsia. Oli aikaa hoitaa.
Itse saa hyvän mielen jos pystyy auttamaan apua tarvitsevaa.
Diakoniatyötä voi tehdä kuka vaan.
Ei kuulu. Mutta HALUAN. Ja onneksi minulla on sellaisia sukulaisia ja ystäviä jotka haluavat myös.
Ja on sellaisia jotka eivät halua/voi/jaksa/pysty/tms. tai joille en omiani tällä hetkellä hoitoon päästäisi (esim. ei pysyisi pienimmän perässä), ei se ole sukulaisuuden tai ystävyyden ehto.