mitä ne asiat muka ovat, mitä voi tehdä sinkkuna muttei parisuhteessa?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne asiat, joista puolisosi ei olekaan samaa mieltä. Esimerkiksi vaikka se, että kyllästyttyäsi työhösi päätätkin hakea opiskelemaan jotain mielenkiintoista, mutta huonosti työllistävää alaa. Tai irtisanoudut työstäsi ja ryhdyt yrittäjäksi. Tai päätätkin viettää kesälomasi ystäväsi kanssa patikkamatkalla Nepalissa etkä mökillä Saimaan rannalla puolisosi kanssa. Tai päätät perjantaina töissä ottaakin viikon palkatonta vapaata ja otat äkkilöhdön Madeiralle. Tai sulle tarjotaan työpaikkaa toisella puolella maapalloa, jossa puolisollasi ei olisi työllistymismahdollisuuksia eikä hän pysty lähtemään mukaasi irtisanoutumatta omasta työstään. 

Tälläiset jutut on niitä mistä itsekin nautin sinkkuna. Parisuhteessa pitää aina ottaa huomioon toinen ihminen ja aivan kaikesta ei millään voi olla samaa mieltä, eikä samoihin asioihin kyetä. Itse haluan elää vapaasti omilla ehdoillani. Olen vielä aika nuori, joten ehkä joskus tulevaisuudessa olen valmis kompromisseihin elämäntyylissäni, mutta se aika ei ole vielä.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ne asiat, joista puolisosi ei olekaan samaa mieltä. Esimerkiksi vaikka se, että kyllästyttyäsi työhösi päätätkin hakea opiskelemaan jotain mielenkiintoista, mutta huonosti työllistävää alaa. Tai irtisanoudut työstäsi ja ryhdyt yrittäjäksi. Tai päätätkin viettää kesälomasi ystäväsi kanssa patikkamatkalla Nepalissa etkä mökillä Saimaan rannalla puolisosi kanssa. Tai päätät perjantaina töissä ottaakin viikon palkatonta vapaata ja otat äkkilöhdön Madeiralle. Tai sulle tarjotaan työpaikkaa toisella puolella maapalloa, jossa puolisollasi ei olisi työllistymismahdollisuuksia eikä hän pysty lähtemään mukaasi irtisanoutumatta omasta työstään. 

Riippuu puolisosta. Omani ei rajoita menemisiä, mutta parisuhteessa en osaa edes kaivata äkkilähtöjä toki miehen kanssa joo. Olen vapaasti opiskellut mitä tahdon, tehnyt töitä, sanoutunut irti jne. Nyt kun mies opiskelee, en pääse niin usein lenkille kuin haluaisin, lapset sitoo arki-illat, mutta eipä tämäkään ikuinen asetelma ole ja koitan riehua lasten kanssa pallokentällä lenkin verran. Omalla kohdalla parisuhde antaa enemmän kuin ottaa, joten olen sellaisessa, jos suhde olisi paska lähtisin siitä. Ei kukaan pakota parisuhteessa elämään.

Eli ilmeisesti sinkkuus on hyvää aikaa, jos on spontaani, tykkää irtoseksistä, eikä halua raportoida tekemisiään?

Itse en ole spontaani, en todellakaan ota äkkilähtöä yhtään mihinkään, en halua irtoseksiä ja olisi ihanaa jos voisi kertoa kumppanille koska tulee kotiin yms :) Monipuolista seksiäkin voi harrastaa kumppanin kanssa. AP

Ulista av-palstalla

En tiedä, mutta lapset rajoittavatkin sitten jo paljon enemmän.

Sinkkumies

No, kaikkien harrastukset ei ole lukeminen, leipominen ja ompelu.

Itse koen olevani sinkkuna vapaampi. Parisuhde on joka kerta tuonut mukanaan omat ongelmansa, ennemmin tai myöhemmin. En jaksa niitä kaikkia sen mukana mahdollisesti tulevia tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Eli ilmeisesti sinkkuus on hyvää aikaa, jos on spontaani, tykkää irtoseksistä, eikä halua raportoida tekemisiään?

Itse en ole spontaani, en todellakaan ota äkkilähtöä yhtään mihinkään, en halua irtoseksiä ja olisi ihanaa jos voisi kertoa kumppanille koska tulee kotiin yms :) Monipuolista seksiäkin voi harrastaa kumppanin kanssa. AP

Jotakuinkin varmaan näin. Vaikka onhan myös niitä, jotka ei myöskään pidä noista asioista, mutta on vaan mieluummin yksin tai kavereiden kanssa.

Ei tarvitse asua kenenkään kanssa. Ei tarvitse puhua jonkun kanssa joka päivä kotona. Yleensäkään ei tarvitse jakaa omaa kotiaan kenenkään kanssa. Kukaan ei ole tunkemassa mukaan matkoille tai tapahtumiin, minne haluaa mennä yksin. Voi tehdä kaikki päätökset elämässään kysymättä kenenkään toisen mielipidettä tai suostumusta.

Olen perheellinen ja tuntuu etten saa olla koskaan yksin.

Saatan saada ilta 7 fiiliksen lähteä lenkille, mutten voi koska lapsi.

Haluan siistin kodin mutten saa koska mies(jalapsi).

Haluan tehdä ja mennä ilman että joudun perustelemaan tai kertomaan asiasta jollekkin.

Haluan kokeilla kasvisruokavaliota mutten voi koska mies ei syö pelkkää kasvista ja eikä ole rahaa/järkeä tehdä kahta ruokaa yhdessö taloudessa.

Tehdä vain itselleen päivällistä :D

Tai ainakaan minä en viitsi, syömme päivällistä joka päivä yhdessä

Vierailija kirjoitti:

Itsensä myyminen. Parisuhde merkitsee ansionmenetyksiä naiselle. Mies taas parhaimmillaan satojen tuhansien edestä ilmaista seksiä.

Paitsi jos mies ei ole lihava suohirviö.

Silloin hänkin voi myydä itseään huvään hintaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen perheellinen ja tuntuu etten saa olla koskaan yksin.

Saatan saada ilta 7 fiiliksen lähteä lenkille, mutten voi koska lapsi.

Haluan siistin kodin mutten saa koska mies(jalapsi).

Haluan tehdä ja mennä ilman että joudun perustelemaan tai kertomaan asiasta jollekkin.

Haluan kokeilla kasvisruokavaliota mutten voi koska mies ei syö pelkkää kasvista ja eikä ole rahaa/järkeä tehdä kahta ruokaa yhdessö taloudessa.

Mutta tämänhän sä varmasti tiesit kun ryhdyit parisuhteeseen ja perustit perheen.

Ajatella vain itseään.

Tämä on taas sitä outoa kahtiajakoa.

Itse olen suhteessa vain jos se toinen ihminen on sopiva ja minulle "oikea". Silloin parisuhde on tosi hyvä, kompromissitkaan ei haittaa. Mutta jos tunteen paloa ja yhteistä säveltä ei ole tarpeeksi, paljon mielummin olen sinkkuna.

Mä en pysty sanomaan kumpi parempi, enkä näe siihen mitään tarvettakaan. Elämässään onnelliset ihmiset eivät vertaile omia valintojaan toisten valintoihin.

Sinkkuna saa katsoa telkkarista mitä haluaa. Tulla töistä kotiin ja olla yksin. Voi jättää tiskit tiskaamatta eikä kukaan nillitä. Olla lähtemättä mihinkään viikonloppuna. Valvoa yöllä rauhassa. Syödä mitä haluaa koska haluaa. Siivota omalla tyylillään, kukaan muu ei sotke. Tai olla siivoomatta. Sinkkuna ois ihanaa.

Ketjun luettuani olen todella hämmästynyt siitä miten huonoissa parisuhteissa ihmiset on (olleet). Miksi ihmeessä parisuhteeseen halutaan alkaa ihmisen kanssa joka on itselle kaikinpuolin täydellisen epäsopiva?

N40

Vierailija kirjoitti:

Sinkkuna saa katsoa telkkarista mitä haluaa. Tulla töistä kotiin ja olla yksin. Voi jättää tiskit tiskaamatta eikä kukaan nillitä. Olla lähtemättä mihinkään viikonloppuna. Valvoa yöllä rauhassa. Syödä mitä haluaa koska haluaa. Siivota omalla tyylillään, kukaan muu ei sotke. Tai olla siivoomatta. Sinkkuna ois ihanaa.

Tiesitkö että parisuhteessa ei ole mikään pakko olla.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on todella paljon ikävämpää sinkkuna kuin parisuhteessa. En keksi mitään hyvää sinkkuudessa. Ei ole arjen jakajaa, ei voi jakaa iloja ja suruja, ei ole seksiä ja läheisyyttä, ei ole rakkautta.

En tee mitään sellaista, mitä en voisi tehdä parisuhteessakin. En biletä viikonloppuisin. Harrastan lukemista, leipomista ja ompelua. Näitäkö ei voi muka tehdä jos on oma mies??

Ei kukaan ole käskenytkään sinun alkaa sinkuksi. En ymmärrä kirjoituksesi pointtia. Mitä oikein haluat tekstillä saavuttaa? Sen että kaikki omasta tahdostaan sinkkuna viihtyvät hommaavat itselleen heti puolison? Sinä haluat olla parisuhteessa mutta jollekin toiselle se olisi se viimemeinen asia mitä elämältä haluaa, miksi et voi hyväksyä sitä, että kaikki eivät halua elää kuin sinä? Yritätkö jotenkin vakuuttaa itsellesi että sinun kannattaa olla parisuhteessa kun et alitajunnassasi ole siitä aivan varma? Ja vastataksesi kysymykseesi: parisuhteessa pitää aina ottaa se toinenkin huomioon ja väistämättä tulee tilanteita joissa pitää joustaa ja tehdä kompromisseja. Minä en ole näitä halukas tekemään. Voin myös lyödä vaikka vetoa että minulla on enemmän seksiä kuin sinulla enkä harrasta irtosuhteita.

Wowittaa 24/7.