Mitä hyötyä enää on YO-tutkinnosta, jos amislaisetkin pääsee yliopistoon?

Kyllä sen huomaa, jos lukio on jäänyt välistä, jopa työelämässä.

Matemaattiset taidot, kielitaito eivät ole samalla tasolla. 

Itse olin keskinkertainen lukiossa matikassa. Suoritin hyväksytysti pakolliset matikan sivuaineopinnot, vaikka ne tuottivatkin vaikeuksia. Toisaalta tämän jälkeen olin parhaimpien joukossa (tiede)yliopiston tilastotieteessä joka varsinkin "jatkokurssi-tasolla" ei todellakaan ole enää triviaalia.

Mitenkään haluamatta ketään loukata, miten esimerkiksi tälläiset peruskurssin tehtävät:

http://www.eecs.yorku.ca/course_archive/2005-06/W/2001/EXERCISES/2001q2…

mahtavat sujua ammattikoulupohjalta ?

Itse haen lääkikseen ja en todellakaan usko, että sinne amispohjalta päästään.

Mä olen maisteri amispohjalta, Helsingin yliopisto, VTM.

Ei se vaikeaa ollut, mutta hyvä ajankäytön hallinta on plussaa, luettavaa on paljon. Tilastotieteet, kielet ym. yleisopinnot sujuvat kyllä ilman lukiotakin, kun jaksaa ja viitsii paneutua opiskeluun.

Ehkä voisi jatkaa omalle alalle, esim. kampaaja estenomin opintoihin. Huippupaperit amiksesta vastaavat seiskan papereita lukiosta. Olisi kannattavampaa hakeutua amikseen tekemään vitosen paperit, jos niillä voisi päästä lääkikseen.

Mielenkiintoinen ehdotus. Tokihan vielä tuota pisteytystä ei esitelty, joten hankala sinänsä ottaa kantaa. Minua kuitenkin ihmetyttää tuo, että ammattikoulun todistus rinnastettaisiin käytännössä ylioppilastutkintoon jatko-opintoihin hakiessa.

Ylioppilastutkinto on kuitenkin valtakunnallinen, yhdenvertainen koe, jonka suunnittelee ja arvioi täysin riippumaton joukko ammattilaisia näkemättä koskaan itse kokelaita. Mielestäni sitä ei voi mitenkään verrata siihen, että ammattikoulussa (kuten peruskoulussa ja lukiossakin) kurssien arvosanat pohjautuvat täysin opettajan subjektiiviseen näkemykseen ja osin pärstäkertoimeen. Vaikka kuinka noita arviointikriteerejä yhdenmukaistettaisiin, se ei kuitenkaan ole verrannollinen yo-kokeeseen niin kauan kun yksi opettaja silti itse suunnittelee kurssin ja kokeiden sisällön ja toteuttaa arvioinnin. Ei ammattikoulun kolmosen papereita voi mitenkään suoraan verrata esimerkiksi ylioppilaan laudaturin papereihin, vaikka itse kokelaat olisivatkin todellisuudessa samantasoisia.

Itse opiskelen nyt yliopistossa, mutta muistan hyvin esimerkiksi yhdeksännellä luokalla päättötodistusten valmistelun. Meillä iso osa oppilaista kävi opettajien kanssa niistä keskustelemassa ja kertomassa nyyhkytarinoita saadakseen keskiarvonsa nostettua haluamansa toisen asteen oppilaitoksen vaatimustasolle. Millä kontrolloitaisiin, ettei sama tapahdu jatkossa ammattikoulussa korkeakouluihin haluavien joukossa?

Jännittävää nähdä, millainen uudistus saadaan aikaan. Itse edelleen rummutan vahvasti pääsykokeiden puolesta, sillä ne ovat paras keino mitata hakijoiden valmiuksia nimenomaan sille tietylle alalle.

Mä opiskelen lääkiksessä, tunnen muutaman ihmisen mun ja muilta vuosikursseilta jotka ovat käyneet amiksen, ei lukiota. Mutta kukaan heistä ei oo tullu suoraan amiskan penkiltä vaan ovat olleet vuosia töissä kunnes tajusivat haluavansa lääkäreiksi ja siinä sitten on ollut kova työ omaksua galenos/fykebi. Joiltakin se onnistuu jos löytyy lukupäätä ja ei oo ihan toivoton matikassa. Toisilta se ei onnistu ikinä, vaikka ois käyny lukion.

Mutta jos tietää haluavansa lääkikseen/matemaatikoksi/kielen opettajaksi yms, ei mitään järkeä hakea amikseen vaan kannattaa valita lukio. Ellei nyt pakkomielteisesti sitten oo päättäny ett mustahan tulee kampaaja-lääkäri ja sitten voi valita kaksoistutkinnon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.

En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.

Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.

Missä aikakaudessa sä nyt elät? Olen käynyt lukion ja kaksi ammattitutkintoa, molemmissa ammattitutkinnoissa olen lukion oppimäärällä kuitannut pois lukuaineet ja näin päässyt keskittymään vain ammatillisiin opintoihin. Onhan lukiossakin pakolliset aineet ja loput ajasta jauhetaan valinnaisia kuten musiikkia, kuvista, liikuntaa ja ties mitä lisäkkeitä niitä nykyään on. kun lukiolaiset maalailee öljyväreillä, soittaa kitaraa ja jumppaa, amikset opiskelee ammattiin. Molemmissa koulutuksissa opetetaan tiedon hankintaa ja ajankäytön hallintaa sekä istumaan perseellään silloin kun pitää.

Kuule, ihan tässä maailmassa. Ja tottakai lukion oppimäärällä voit kuitata pois lukuaineet, tuohan on aika itsestäänselvyys. Lukion oppimäärä on yleissivistävyydeltään huomattavasti laajempi kuin amiksen.

En väitä mitenkään, etteikö amispohjalta pärjää joissakin koulutusohjelmissa todella hyvin. Mutta tässä on pari ongelmaa. Miten osoitetaan se, että hyvillä arvosanoilla amiksesta valmistunut on taidoiltaan parempi jatko-opintoihin kuin lukiosta vaikka M-paperit suorittanut ylioppilas? Onko levyseppähitsaajan koulutus todellakin yhtä hyvin lääkikseen valmistava kuin lukio? Entä oikikseen? DI:n koulutukseen? AMK-insinööriksi? Optikoksi? Sairaanhoitajaksi?

Isoin ongelma mun mielestä tässä on siinä, miten amiksen arvosanat voidaan suhteuttaa samantasoiseksi yo-arvosanojen kanssa. Kauppakorkean (en tiiä onko pelkkä todistusvalinta jo käytössä) pääsyvaatimuksena on aika varmasti EELL-rivi vähintään jos todistuksella haluaa sisään. Ja siis tuo sisällyttää pitkän matikan ja kielen. Millä tavalla amiksen arvosanat voidaan tähän suhteuttaa, kun opetetut asiat eivät ole likimainkaan samanlaisia? Pitkän matikan E:n ja vaikka pitkän englannin L:n saavuttamiseksi pitää oikeasti nähdä paljon vaivaa, joten saisiko sitten amiksen englannin kurssista saman verran pisteitä kun L:stä? Kuitenkin kun amiksessa se kieli on paljon yksinkertaisempaa ja vaaditaan vähemmän. Tuossa tekstissä puhutaan, ettei mitään kiintiöitä ois. No käytännössä siis äärimmäisen harva ammattitutkinnon suorittanu lopulta edes pääsis sisään todistusvalinnalla, kun todistusvalinnalla otetaan muutenkin vain vähän ja hyviä arvosanoja saaneita.

Vierailija kirjoitti:

Onhan yliopistoon aina päässyt ilman ylioppilastutkintoa. Amis ym. kautta eteneminen yliopistoon on vain hitaampi väylä. Lukio on suorempi ja siten suositeltavampi ehkä. Hyvä silti, että niitä pussinperiä ei (vielä) ole.

No ei todellakaan ole päässyt. Vasta 1998 muistaakseni ammattikoulussa suoritettu tutkinto antoi oikeuden päästä yliopistoon. Koko ylioppilstutkinto on alunperin ollut nimenomaan yliopiston pääsykoe. Sitten kun ylioppilaita alkoi valmistua 1970-luvulla niin paljon ettei kaikkia voitu ottaa yliopistoon ylioppilaiksi niin tuli erilliset pääsykokeet ylioppilaskirjoituksen lisäksi. Toki esim. lääketieteelliseen tiedekuntaan on ollut jo 1950-luvulta erilliset pääsykokeet.

Nythän taas jatkossa yliopistoon pääsee ylioppilastutkinnon arvosanojen pohjalta kun pääsykokeista ollaan luopumassa eli ammattikoulun suorittaneilla ei ole enää mahdollista päästä yliopistoon. Ammattikorkea on tarkoitettu ammattikoulun käyneille suorittavan portaan työntekijöille jatkossa siis.

Niin, voidaanko verrata keskenään amiksen parhainta arvosanaa (3) ja ylioppilaskirjoitusten parhainta arvosanaa (Laudatur) ? Tuskin.

Vierailija kirjoitti:

Itse haen lääkikseen ja en todellakaan usko, että sinne amispohjalta päästään.

Ei pääse ellei suorita kaikki kurssit tai omaksu tiedot fykebi.

Olispa tosi nastaa, jos amislaisetkin viimein pääsis yliopistoon. Tulis historian aikana eka kerta, kun akateemiset osaa tehdä muutakin kuin säälittävästi kynää pyöritellä ja pollaa kaapia! Pelkillä teoriahöpinöillä kun ei pitkälle pötkitä, jos ei käytännöstä ymmärrä tuon taivaallista.

Järjetöntä käydä amis jos tavoite on yliopisto.

Vierailija kirjoitti:

Olispa tosi nastaa, jos amislaisetkin viimein pääsis yliopistoon. Tulis historian aikana eka kerta, kun akateemiset osaa tehdä muutakin kuin säälittävästi kynää pyöritellä ja pollaa kaapia! Pelkillä teoriahöpinöillä kun ei pitkälle pötkitä, jos ei käytännöstä ymmärrä tuon taivaallista.

Juuri näin! Meillä ei ole Suomessa yhtäkään lääkäriä, joka osaisi yhtään mitään. Syynä se, että ovat akateemisia pollankaapijoita. Tätähän sä tarkoitit?

Tuttu opiskeli kampaajaksi, pääsi sen jälkeen ammattikorkeaan, mutta eipä ole opinnot edenneet. Kurssi pitää suorittaa esseellä, mutta kun ei osaa sitä kirjoittaa. Joka syksy on apukursseja niille, jotka eivät ole suorittaneet lukiota, mutta ei se aina auta.

Sain jo 10 vuotta sitten maisterin paperit, mutta lukiota en ole käynyt enkä ole ylioppilas. Pitäisköhän nyt?

OKM haluaa, että luovutaan pääsykokeista ja sisäänpääsy korkeakouluun tapahtuu todistuksen perusteella.

Silloin lukion 7 englanninkurssia suoritettuna arvosanalla 9 ja kirjoitettuna laudaturina on samanarvoinen kuin amiksen 1 ainoa kurssi, josta arvosana on 4 (siellä tulossa 5-portainen asteikko). Tämän jälkeet parhaat (käytännössä pelkät amikset, koska niitä kympin oppilaita on vähemmän kuin hyvän todistuksen saaneita amiksia, koska ammattikoulussa ei ole mitään valtakunnallista vertailua, opettaja saa antaa jokaiselle parhaat arvosanan, jos haluaa) kutsutaan haastatteluun.

Tavoitteena lienee, että suomalaiset ylioppilaat hakeutuvat muualle Eurooppaan maksullisiin yliopistoihin

Vierailija kirjoitti:

Olispa tosi nastaa, jos amislaisetkin viimein pääsis yliopistoon. Tulis historian aikana eka kerta, kun akateemiset osaa tehdä muutakin kuin säälittävästi kynää pyöritellä ja pollaa kaapia! Pelkillä teoriahöpinöillä kun ei pitkälle pötkitä, jos ei käytännöstä ymmärrä tuon taivaallista.

Näin se vaan menee, totta.

mitä helvetin hyötyä lukioaineista on muutenkaan?

fysiikka kemia matematiikka biologia kuvis liikunta ruotsi

kaikki ihan paskaa

mulal 2 yliopistotutkintoa ja mitään en tarvinnut lukiosta kuin englannin

kirkojen lukemista ja pänttäämistä eli paskaa kuten yliopistotkin