Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyötyä enää on YO-tutkinnosta, jos amislaisetkin pääsee yliopistoon?
03.05.2017 |
Kommentit (62)
Mikä ihmeen uudistus? Johan tämä systeemi on ollut vuosikausia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Koulutusten tavoite on eri mutta amisten ja lukiolaisten lopullinen tavoite voi silti olla sama. Jos henkilön haaveena peruskoulun jälkeen on rakennusmestarina toimiminen niin mitä järkeä käydä ensin ammattikoulu sitten lukio ja sitten AMK. En tiedä voiko esim. juuri rakennusmestariksi hakea suoraan lukion penkiltä mutta en ymmärrä miksi lukio tässä yhtälössä on tarpeen. Tai jos henkilö käy ammattikoulun ja sen jälkeen päättääkin haluavansa AMK:n, niin onhan se nyt yhteiskunnallisesti todella tehotonta joutua käymään vielä toinen toisen asteen koulutus ennen, kuin voi edes hakea korkeakouluun. En tiedä kuinka paljon tällaisia henkilöitä on, jotka amiksen jälkeen päättävät hakea korkeakouluun mutta tuskinpa tarvitsemme enää yhtään lisää syrjäytyneitä nuoria tai nuoria, jolla kestää yli 10 vuotta päästä työelämään kiinni, kun toisen asteen jälkeen on useampia kouluja käytävänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Minä taas en ymmärrä tuollaista asennetta. Lukio on ollut jo pitkään täysin hyödytön koulutus ja siinä ei ole mitään muuta järkeä kun se että jos ei tosiaan tiedä yhtään mitä muuta tehdä, niin sitten voi mennä sinne lukioon miettimään.
Mutta siltikin monesti parempi ratkaisu on opiskella joku järkevä ammatti mietiskellessä, ja hakea korkeakouluun sitten kun tietää minne haluaa hakea. Sitten jos ei suoraan pääse niin on edes joku ammatti millä pääsee töihin siksi aikaa, toisin kun niillä ylioppilailla jotka eivät sitten pääse etenemään elämässään yhtään mihinkään jos ei korkeakoulujen ovet avaudu heti ekalla hakukerralla.
Itsekin olen näin tehnyt, ammattikoulu, töissä kolmisen vuotta, muutama hakukerta sille unelmalinjalle korkeakouluun minne todella vaikea päästä, ja sillä aikaa omaisuuden kerryttämistä töissä jne. Ja sitten kun pääsin kouluun niin pystyin tehdä silti töitä sillä ammattikoulun ammatilla opintojen ohella, joten ei tarvinnut edes pihistellä tavanomaisella opiskelijabudjetilla ja nostella lainoja.
Mä taas en ymmärrä asennetta, jonka perusteella lukio on hyödytön koulutus. Sehän nimenomaan valmentaa jatko-opintoja varten. Miten se silloin olisi hyödytön? Itse voin ainakin omakohtaisesti sanoa, että mm. pitkästä matematiikasta, pitkästä fysiikasta ja pitkästä kemiasta on vain ollut hyötyä lukiessani itseni DI:ksi. Myös äidinkielen, historian ja kielien opiskelusta on ollut vain hyötyä.
Näinpä. Amiksessa on aika monta jonnea, jotka lähinnä viettävät siellä aikaansa ADHD-kipuiluineen. Toki eri lukioissakin on näitä päiväkotilaisia tasosta riippuen, mutta he eivät sitten pääsekään yliopistoon.
Lukio antaa kuitenkin laadukkaan yleissivistävän koulutuksen enkä ymmärrä, miksi Grahn-Laasonen ajaa sitä alas. Taitanee olla kuitenkin kyse AMK:eista?
Edelleenkin: yliopistoon on aina päässyt myös amistodistuksella, jos pärjää pääsykokeissa. Toisen asteen todistus se on siinä missä ylppäritodistuskin. Ja toisinpäin: ammattikorkeaan on aina päässyt myös ylppäritodistuksella.
Ja mikä parasta: mikään näistä ei sulje pois toisiaan. Itse kävin ensin lukion ja suoritin valkolakin, olin jonkin aikaa töissä, lähdin amikseen opiskelemaan kiinnostavaa alaa (artesaani) ja valmistuin, olin taas töissä ja lähdin sitten jatko-opintoihin ammattikorkeaan, valmistuin ja olin töissä ihan toisella alalla kuin mille olin valmistunut.
Olin sitten lopulta lähdössä jatkamaan yliopistoon maisterinpapereita hakemaan (hemmetisti helpompaa kuin ylemmän AMK-tutkinnon suorittaminen - siihen tarvitaan ensinnäkin 3 vuotta oman alan työkokemusta) mutta sitten sainkin pysyvän työpaikan omalta alaltani. Suorittelen tässä ohessa sitten avoimen kursseja, jotta jossain vaiheessa voin ottaa puoli vuotta vapaata ja käydä hakemassa ne maisterinpaperit plakkariin. :D
Ihan piruuttani mietin vielä, että jos jonkin kauppaopiston kävisi niin saisi täyskäden. :D
Vierailija kirjoitti:
saa hienon lakin jota pitää vappuna :) senpä takia mä sen lukion kävin ja myös sen takia et sai 3 vuotta lisämiettimisaikaa. myös osittain sen takia et aattelin et lääkäriksi alan mutta enpä taijakkaa, ku ei matikka luonnistu.
Fykebi.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Riippuu varmaan alastakin. Valmistuin ammattikorkeasta muita luokkalaisia nopeammin ja useampi kurssi tuli suoritettua paremmilla arvosanoillakin. Olin muistaakseni ainut ammattikoulun kautta tullut luokallamme. Aika vaikea 15 vuotiaana olisi ollut päättää, että aikoo jatkaa opintoja ammattikoulun jälkeen. Itse ainakin kuvittelin saavani heti töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelukirjeet tulevat ihan pian, niillä menee lahjattomat ja laiskatkin nuoret eliitti-isukin rahoilla ohi sekä ahkeran amiksen että älykkään lukiolaisen. Nykyisten vaikuttajien omat kakarat ovat tulleet siihen ikään, että heidän pääsyään korkeakoulutukseen on syytä helpottaa joka tavalla, eikä rahvaan lapset saisi kilpailla samoista opiskelupaikosta kuin työhön tottumattomat isin prinssit ja prinsessat, joille rahan on rasvattava jatkossakin turvattu tulevaisuus, muista viis. Sanokaa vaan miun sanoneen, että kapula isketään rattaisiin, kun orjatyövoimaksi koulutettu aines kilpailee tosissaan sen rikkaan isin prinsessan kanssa opiskelupaikoista, rikkaiden lapsille on oltava suora tie menestykseen, muutoin nykyinen yhteiskuntajärjestys katoaa ja alkaa anarkia. Eihän nyt sentään hyvästä siivoojasta tule jatkossa hyvää lääkäriä tai asianajajaa, ainakaan ilman sitä riittävää voitelurahaa.
30 jatkaa vielä:
fysiikan opinnot suoritin muuten vasta tuossa amiksessa artesaaniopintojen yhteydessä - mulla oli niin pirusti reaaliaineita lukiossa, että fysiikka ei mahtunut mukaan. Ei, vaikka mulla ei ollut kolmatta kieltä (ei saatu ranskan ryhmää) ja luin lyhyttä matematiikkaa (en kirjoittanut sitä ollenkaan koska matikka ei vois vähempää kiinnostaa). Amiksessa oli pakko hoitaa se pois - opo soitti mulle, ja sanoi että muuten en voi valmistua. :o
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ammattikoulupohjalta on ihan hyvä päästä korkeakouluun, mutta pitää ymmärtää, että amispohjalta on oikeasti aika vaikea saada niitä opintoja suoritettua jos ei tee paljon töitä. Lukiossa on tehty jo töitä ja opittu perusasioita, amiksesta tuleva tekee nuo muun opiskelun rinnalla siellä korkeakoulussa.
Riippuu mitä menee lukemaan. Amispohjaisella ei välttämättä kielitaito riitä jos on käynyt koulunsa huonosti tai ei ole kieliin kiinnostusta. Amispohjaisella ei välttämättä ole niin suurta muistitreeniä tullut koulussa jotta 3-4 kirjan tentit yliopistosssa tuntuisivat helpoilta. Mutta amispohjaisella voi olla 3 vuoden perustiedot omasta alastaan plakkarissa ja pääsee siksi "helpommalla" omissa aineissaan kun lukiolainen jolla ei ole alakohtaista tietopohjaa.
Molemmat voivat onnistua tai sitten ei, ei johdu siitä onko lukio vai amiska takana.
Samalla voisimme lisätä yliopistojen aloituspaikkoja 10 000:lla, jotta saadaan ammattikoulun käyneet myös yliopistoon. Olkoonkin jokainen sukupolvi edellistään vaikka kuinka paljon pienempiä. Tarvitsemme työttömiä korkeakoulutettuja lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Missä aikakaudessa sä nyt elät? Olen käynyt lukion ja kaksi ammattitutkintoa, molemmissa ammattitutkinnoissa olen lukion oppimäärällä kuitannut pois lukuaineet ja näin päässyt keskittymään vain ammatillisiin opintoihin. Onhan lukiossakin pakolliset aineet ja loput ajasta jauhetaan valinnaisia kuten musiikkia, kuvista, liikuntaa ja ties mitä lisäkkeitä niitä nykyään on. kun lukiolaiset maalailee öljyväreillä, soittaa kitaraa ja jumppaa, amikset opiskelee ammattiin. Molemmissa koulutuksissa opetetaan tiedon hankintaa ja ajankäytön hallintaa sekä istumaan perseellään silloin kun pitää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Missä aikakaudessa sä nyt elät? Olen käynyt lukion ja kaksi ammattitutkintoa, molemmissa ammattitutkinnoissa olen lukion oppimäärällä kuitannut pois lukuaineet ja näin päässyt keskittymään vain ammatillisiin opintoihin. Onhan lukiossakin pakolliset aineet ja loput ajasta jauhetaan valinnaisia kuten musiikkia, kuvista, liikuntaa ja ties mitä lisäkkeitä niitä nykyään on. kun lukiolaiset maalailee öljyväreillä, soittaa kitaraa ja jumppaa, amikset opiskelee ammattiin. Molemmissa koulutuksissa opetetaan tiedon hankintaa ja ajankäytön hallintaa sekä istumaan perseellään silloin kun pitää.
Ja jatkan vielä. On ollut hauska huomata kuinka henkselit paukkuen jotkut opiskelijat tulee amiksen puolelle ja johan alkaa kiukuttelu kun opettaja lyö listan ammattikirjallisuudesta nenän eteen. Alkaa hirveä kiukuttelu kuinka paljon on luettavaa ja miks pitää opiskella, että mikä amis tämmönen on missä pitää jotain osata ku eiks täällä vaan maata ja saada todistus käteen? Hyvin on asenteet uponnu joihinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa puhuttiin korkeakoulusta, ei yliopistosta. Myös ammattikorkeakoulu on korkeakoulu.
En kyllä käsitä, miksi ammattikoulutodistuksella pitäisi päästä suoraan korkeakouluun. Lukio itsessään on nimenomaan jatko-opintoihin valmistava koulutus, kun taas ammattikoulu on ammattiin valmistava koulutus, koulutuksien tavoite on eri. Nuori voi varautua mahdollisiin korkeakouluopintoihin vaikka suorittamalla kaksoistutkinnon.
Jotta ammattikoululaisten suora pääsy korkeakouluun olisi mahdollinen (järkevää), ammattikoulussa pitäisi sitten opiskella korkeakouluun valmistavia opintoja enemmän, esimerkiksi tarjota lukiotasoisia kursseja mm. matematiikasta ja luonnontieteistä. Ei korkeakoulun tarkoitus ole enää opettaa perusasioita, ne pitää olla hallussa jo siinä vaiheessa, kun sinne korkeakouluun hakee.
Minä taas en ymmärrä tuollaista asennetta. Lukio on ollut jo pitkään täysin hyödytön koulutus ja siinä ei ole mitään muuta järkeä kun se että jos ei tosiaan tiedä yhtään mitä muuta tehdä, niin sitten voi mennä sinne lukioon miettimään.
Mutta siltikin monesti parempi ratkaisu on opiskella joku järkevä ammatti mietiskellessä, ja hakea korkeakouluun sitten kun tietää minne haluaa hakea. Sitten jos ei suoraan pääse niin on edes joku ammatti millä pääsee töihin siksi aikaa, toisin kun niillä ylioppilailla jotka eivät sitten pääse etenemään elämässään yhtään mihinkään jos ei korkeakoulujen ovet avaudu heti ekalla hakukerralla.
Itsekin olen näin tehnyt, ammattikoulu, töissä kolmisen vuotta, muutama hakukerta sille unelmalinjalle korkeakouluun minne todella vaikea päästä, ja sillä aikaa omaisuuden kerryttämistä töissä jne. Ja sitten kun pääsin kouluun niin pystyin tehdä silti töitä sillä ammattikoulun ammatilla opintojen ohella, joten ei tarvinnut edes pihistellä tavanomaisella opiskelijabudjetilla ja nostella lainoja.
Mistä tiedät, että lukiosta ei ole mitään muuta hyötyä, kuin kolmen vuoden mietintäaika, jos et ole itse edes suorittanut lukiota. Ei se hyöty ole aina mitattavissa ammateilla tai tuloilla. Monilla lukio tuo sellaista "pääomaa", jota ei esim. amiksessa saa. Jos on esim. hyvin teoreettinen ihminen ja tietää haluavansa fysiikan tutkijaksi niin en ehkä ihan ymmärrä miksi henkilön pitäisi lukion sijaan mennä esim. lähihoitajakoulutukseen, vain jotta saisi muutamaksi vuodeksi ammatin ja sitten ponnistaa siitä yliopistoon, jonne voi kaiken lisäksi olla hankalaa amispohjalta päästä.
Vierailija kirjoitti:
saa hienon lakin jota pitää vappuna :) senpä takia mä sen lukion kävin ja myös sen takia et sai 3 vuotta lisämiettimisaikaa. myös osittain sen takia et aattelin et lääkäriksi alan mutta enpä taijakkaa, ku ei matikka luonnistu.
Matikka ei oo lääkikseen oleellinen. Fysiikka ja kemia ovat oleellisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukiossa saa yleissivistyksen. Tieto on aina valtaa. (Historia, yhteiskuntaoppi, kielet, biologia yms)
Aina näin on ollut minun aikanani. Lukio on yleissivistävä koulutus, joka valmentaa jatko-opintoja varten. En näe hyötyä siitä, miksi ammattikoulun käyneet pitäisi laittaa käymään vielä lukio ennen hakumahdollisuutta korkeakouluihin. Ei se olisi yhteiskunnan eikä yksilön etu. Pointti ei ole se, että kuka rämpii eniten suossa, saa mitalin.
Vierailija kirjoitti:
Samalla voisimme lisätä yliopistojen aloituspaikkoja 10 000:lla, jotta saadaan ammattikoulun käyneet myös yliopistoon. Olkoonkin jokainen sukupolvi edellistään vaikka kuinka paljon pienempiä. Tarvitsemme työttömiä korkeakoulutettuja lisää.
On paljon järkevämpää pitää ihmiset kouluissa jos työpaikkoja ei ole tarpeeksi kun jättää jokainen syrjäytymään. Kaikki halukkaat kouluun istumaan, määrää ei pitäisi rajata mitenkään.
Tässä keskustelussa näkyy hyvin selvästi jako hyvin konkreettisten ja ehkä laajempaan ajatteluun kykenevien välillä. Konkreettisesti ajatteleva miettii vain sitä, että sieltä amislinjalta pääsee kyllä sinne AMKkiin ilman turhia pilipali tutkintoja ja pääsee leivänsyrjään kiinni ja osaa konkretian paremmin kuin turhat ylioppilaat.
Joku toinen taas saattaa arvostaa haastavampaa, ei niin konreettista ja yleissivistävää koulutusta, jonka aikana kehitetään esim yleistietoa, opitaan kieliä, luonnontieteitä yms. eikä pelkästään kädentaitoja. Tämä ylioppilas päätyy samaan kouluun kuin se amis ja valmistuu samaan hommaan, mutta hänellä on taustallaan kolme vuotta kovempi koulutus. Esim yliopistossa tästä on hyötyä, koska yliopistossa lähdetään siitä ajatuksesta, että jokainen hallitsee vähintään lukiotason taidot. Harva lähihoitaja taitaa lääkikseen päätyä?
Minulla on kollega, joka on tullut amiksesta yliopistoon ja väittelee nyt piakkoin. Ahkeruudella ja innokkuudella saavuttaa paljon.
Mutta niin... kyllä se lienee amispojalle veikeä kokemus, kun plätkäistään 700-sivuinen vieraskielinen tenttikirja nenän eteen, että tuosta, poika, lue...
No vaikka se, että amiksessa ei opi esim. kieliä niin paljoa. Olis mullakin hyvin vaikea nyt selvitä enkunopinnoista ja myöhemmin vielä opettaa englantia jollakin amiksen muutamalla pakollisella enkunkurssilla.
En tiedä kuinka sekaisin opetusministeri vai mikä titteli sillä Sannilla tänään on, mutta tuo väylä on ollut jo seitsemän vuotta olemassa. Ammattitutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopistoon, näin vuonna 2010 ja näin vielä tänäänkin. Keneltä se on ollut pois?