En selviä 5-vuotiaani kanssa pidemmistä kauppareissuista ostamatta karkkia, muuten järkyttävät raivarit
Ja puhun nyt siis oikeasti järkyttävistä raivareista. Huutaa kaupan lattialla selällään, karjuu, repii tukoittain hiuksia päästä ja raapii kasvojaan. Ihmiset pariin otteeseen tuijottaneet minua sillä ilmeellä että tekevät lasun. Ei auta jos yritän sanoa, että kotona saat sitten keksin tai jäätelön. Ei auta suora kielto, en voi viedä autoonkaan kun ei ole ketåän vahtimassa ettei loukkaa itseään. Rauhoittuu ainoastaan kun saa karkkia tai suklaapötkön ja pääsee autoon tabletilleen. Vielä kotona on kirkkaan punainen huutamisesta. Päässä on kaljuja kohtia tuosta hiusten repimisestä johtuen ja niistä jo epäiltiin päväkodissa minua. Mitä ihmettä teen?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko lasten kanssa pakko käydä kaupassa? Onko se joku hyvän vanhemmuuden merkki? Entä jos ei halua käydä lasten kanssa kaupassa koska haluaa asioida rauhassa? Minä voisin käydä mutta en yksinkertaisesti halua enkä usko että lapset niin hirveästi menettävät siitä tunnin ruokaostossessiosta. Pikaisen maitotölkin ostaminen eri asia. Se voi olla joskus kivaa puuhaa mutta muuten en ota mukaan ja onneksi voin asioida myös ilman heitä.
Ei lasten kanssa ole pakko käydä kaupassa. Eikä leffassa. Eikä juhlissa. Eikä puistossa. Eikä missään, jos ei halua. Kaipa nuo joskus koulussa näkevät, millaista ulkomaailmassa on.
Jos itselläni ei olisi lapsia, kysyisin nyt huolestuneena: onko lasten kanssa pakko sulkeutua normaalin elämän ulkopuolelle?
Ohis se mikä sinulle on normaalin elämän ulkopuolelle sulkeutumista on lapsen elämää. 5-vuotias haluaa leikkiä ulkona ja sisällä, yksin ja sisarusten ja kavereiden kanssa, olla äidin ja isän seurassa, tehdä juttuja perheen kanssa esim. Puistot, pyöräilylenkit, pelikentät, uimahalli. Vanhempi voi järjestää arkensa niin, että 5-vuotas lapsi saa elää lapsuuttaan. Vanhempien tehtävä on suunnitella arkeaan niin, että lapsi saa nauttia lapsuudesta. Kyllä lapsuuteen kuuluu myös juhlia, leffateattereita, jos lapsi haluaa. Maitokauppakäynnin ymmärrän, mutta kurja juttu, jos lapsi raahataan vasten tahtoaan säännöllisesti kauppaan mukaan.
jos raivoaa, ei ainakaan saa mitään. piste. jokaisesta kohtauksesta menee karkit, pelit, tv ym. jäähylle ajaksi x. kun lapsi joskus rauhoittuu, lässytät sille että voi voi kulta, tiedän että harmittaa, mutta kaikki on nyt jäähyllä viikon, ei voi mitään. niin se vain menee että raivokohtauksella on seurauksensa.
Ei pysty hillitsemään tunteitaan? ADHD? Kyllä sitä esiintyy tytöilläkin.
Vierailija kirjoitti:
Eilen oli se kuusivuotiaan rattaidenkäyttäjän ketju. Nyt tämä. Sama "mamma".
Mä olen sen 6v rattaita käyttävän lapsen äiti ja tän ketjun ap on kyllä eri ihminen.
Taitaa olla koukussa sokeriin. Se on ihan oikea addiktio. Pelit ja sokeri pois. Ei mitään tablettia 5-vuotiaalle, pitää pärjätä elämän tilanteissa ilman sitä. Minua oikein vihastuttaa tämä kasvatustapa, että tehdään asiat helpommaksi vanhemmalle ja hiljennetään lapsi tabletilla tai puhelimella. Tätä näkee busseissa myös paljon. Tosi huono idea. Lapsi oppii sen, että koko ajan pitää olla jotain virikettä ja tekemistä. Laiskoja vanhempia, anteeksi vaan.