Vierailija

Kun lääkäri ei löydä mitään vikaa ja omasta mielestä välillä on alkava ms tauti ja välillä vakava allergia ja kaikkea siltä väliltä.
Aluksi siihen uskoo, mutta jossain kohtaa havahtuu muttei kuitenkaan voi mainita asiasta mitään. Sairaushan sekin on ja olen pahoillani sen takia, mutta joskus se vain väsyttää.

  • ylös 13
  • alas 1

Kommentit (17)

Vierailija

Ja auta armias jos "sairas" ihminen on itsekin terveysalalla! Sitten tietää, että mikä on vikana.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Itselläni ei tuollaistalähipiirissä ole, mutta itse kyllä oon välillä saanu kuulla olevani luulosairas koska sairastan tautia joka ei näy päälle päin eikä sitä voi todentaa lääketieteellisesti muuten kuin oireiden perusteella. Ja minun kipuni ainakin ovat ihan oikeat vaikken aina itkien nurkassa viihdykään..

Tietysti on myös niitäjotka esittää, mutta muistakaa että on myös niitä jotka ovat kipeitä/sairaita vaikka eivät siltä näyttäisikään.

  • ylös 14
  • alas 0
Vierailija

Mä oon tollanen. En kyllä lääkärissä ramppaa, enkä valita kellekään. On vaan alati jotain vaivaa.

Vierailija

On. Minä.

Tosin sain syöpädiagnoosin, joten jatkuvien sairasteluiden syy selvisi.

  • ylös 14
  • alas 0
Vierailija

Älkää missään tapauksessa morkatko sellaista ihmistä. T: itse sairaana viimeiset 10 v  

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei tuollaistalähipiirissä ole, mutta itse kyllä oon välillä saanu kuulla olevani luulosairas koska sairastan tautia joka ei näy päälle päin eikä sitä voi todentaa lääketieteellisesti muuten kuin oireiden perusteella. Ja minun kipuni ainakin ovat ihan oikeat vaikken aina itkien nurkassa viihdykään..

Tietysti on myös niitäjotka esittää, mutta muistakaa että on myös niitä jotka ovat kipeitä/sairaita vaikka eivät siltä näyttäisikään.


Kipu on totisinta totta, mutta se kipu ja oireet voi syntyä myös omassa päässä.

tätsy

ei morkata, mutta voit varmaan uskoa, millaisia energiasyöppöjä nuo vonkujat ovat. Minä-minä ja minun napani- se alkaa pikkuhiljaa ns. syömään miestä ja tekisi mieli tokaista, että on minullakin hankaluuksia, mutta en elä niistä.

Vierailija

Entinen kälyni, sairaanhoitaja, kärsi milloin pcosista ja munasarjasyövästä ja seuraavalla viikolla crohnin taudista tai keliakiasta. Kun seuraava tauti iski, edellisen oireet katosivat mystisesti. Sitten meno vasta muuttui hauskaksi kun tämä pyöräytti esikoisensa. Penskalla oli vuoronperään kaikki mahdolliset ja mahdottomat allergiat. Tämä tapaus oli vielä niin tyhmä että kuvitteli ettei joku muukin voi tietää jotain kyseisistä vaivoista. 

Tyypillä oli tapana huokailla anoppilassa kuinka häntä on taas koeteltu ja teettää tietenkin muilla kaikki hommat kun ei itse tietenkään kykene, ymmärrätte varmaan. Ihme kyllä ei vielä tähän päivään mennessä kupsahtanut yhteenkään tappavaan tautiinsa. 

Vierailija

Tässä työkaverin saldo tältä vuodelta: 

-joku ihmeen akillesjänteen naksuminen -- kahden viikon sairausloma

-kolme tavanomaista flunssaa -- yht. n. kaksi viikkoa lomaa

-jokin selkäongelma -- viikon loma

-operaatio kuorsaamisen takia, kahden viikon sairausloma

-outo matkaripuli, joka jatkui kaksi viikkoa, vaihtelevasti sairauslomapäiviä eri jaksoissa

-lukuisia lääkärikäyntejä, joista varmasti poissaoloja tuntimääräisesti ainakin pari päivää. 

Saattaa olla muutakin, mutta en muista. Viime vuonna sama meno. On töissä suunnilleen saman verran kuin sairauslomalla. Ihan kai sinänsä perusterve, mutta tulkintani on, että reagoi kaikkeen yliherkkyydellä ja ryntää lääkäriin vaatimaan sairauslomaa. 

Vierailija

On. Yhdellä kaverilla on vaikka ja mitä. Osa on todellisia, mutta kyllä niistä osa on ihan höpönhöpöä. Huomaa siitä, että unohtaa välillä olevansa esimerkiksi allerginen. Osa vaivoista tulee ja menee. Ystävyyssuhteet hänellä kulkee niin, että ensin se toinen paapoo, kuuntelee ja ohjaa hakeutumaan sille ja tälle lääkärille ja ottamaan jotain kapseleita tai oisko osteopatia hyväksi... Sitten paapoja väsyy.

Joko tällä ihmisellä on joku mystinen sairaus tai sitten sairaus löytyy yläpäästä. Muuten kyllä kiva ihminen, mutta väsyttää tuolla oireluettelollaan kaikki ympäriltään.

Vierailija

Joillain voi olla kyse luulosairaudesta, mutta ei välttämättä kaikilla. Jotkut sairaudet voi ihan oikeasti oireilla monin eri tavoin vuosikausiakin ilman, että syytä heti löydetään. Se on aika pirun raastavaa henkilölle itselleen ja varmasti lähipiirillekin. Minäkin olen ollut lääkäri- ja tutkimuskierteessä jo vuodesta 2009. Siinä välissä tuossa epävarmuuden kierteessä olen tuntenut laidasta laitaan kaikenlaista: oon toivonut, että mitään ei olis; oon toivonut, että löytyis saa^*na nyt edes joku selkeä syy oireille vaikken siis mitään sairautta haluaisi, mut haluaisin kuitenkin jo pikkuhiljaa jonkin selityksen; oon epäillyt itekin olevani hullu, mitä jos kuvittelenkin kaiken?; välillä en ole kehdannut mennä lääkäriin; välillä on ärsyttänyt muuten vain ja oon ollut menemättä, vaikka kilsan hidas kävelykin alkoi tökkiä; välillä ajattelin, että on mun kuitenkin pakko mennä yrittään saamaan selvyys tälle ololle.

Kuuden vuoden rumban jälkeen vihdoin sain vastauksen, kun tenttasin kunnolla lääkäriä tuskastuneena, että miks te laitatte mulle aina uusia kontrolleja ja mua pompotellaan eri puolelle, kun ikinä ei kuitenkaan todeta mitään. Kuulemma eräs harvinaisempi lihassairaus todennäköisesti kyseessä, mutta niin alkavassa vaiheessa vasta, etteivät vielä anna virallista diagnoosia. Tällaisten sairauksien kehittyminen "täyteen mittaansa" saattaa kuulemma joskus viedä vuosikausia.

Läheisilleni en ole tästä edes viitsinyt liiemmin puhua, paitsi tietysti miehelleni. Yks hyvä kaveri tiesi alkuaikaan lääkärikäynneistäni ja heitti joskus "sä ramppaat liikaa siä lääkärissä". Tuntui aika pirun pahalle. En oo sen jälkeen puhunut enää mitään aiheesta. Harva siellä huvikseen juoksee...

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei tuollaistalähipiirissä ole, mutta itse kyllä oon välillä saanu kuulla olevani luulosairas koska sairastan tautia joka ei näy päälle päin eikä sitä voi todentaa lääketieteellisesti muuten kuin oireiden perusteella. Ja minun kipuni ainakin ovat ihan oikeat vaikken aina itkien nurkassa viihdykään..

Tietysti on myös niitäjotka esittää, mutta muistakaa että on myös niitä jotka ovat kipeitä/sairaita vaikka eivät siltä näyttäisikään.


Kipu on totisinta totta, mutta se kipu ja oireet voi syntyä myös omassa päässä.

Kyllähän se näin on, mutta ei kaikki. Itse olen ainakin pyrkinyt elämään normaalisti, olemaan välittämättä jatkuvasta kivusta, tehnyt mukavia juttuja eikä siltikään ole oireet helpottaneet. Että ainakin itselläni kyseessä on oikea neuralgia ja migreeni sekoitus eikä se siitä ole muuttunut tai muuttumassa näillä näkymin.
-tuo jolle vastasit

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Entinen kälyni, sairaanhoitaja, kärsi milloin pcosista ja munasarjasyövästä ja seuraavalla viikolla crohnin taudista tai keliakiasta. Kun seuraava tauti iski, edellisen oireet katosivat mystisesti. Sitten meno vasta muuttui hauskaksi kun tämä pyöräytti esikoisensa. Penskalla oli vuoronperään kaikki mahdolliset ja mahdottomat allergiat. Tämä tapaus oli vielä niin tyhmä että kuvitteli ettei joku muukin voi tietää jotain kyseisistä vaivoista. 

Tyypillä oli tapana huokailla anoppilassa kuinka häntä on taas koeteltu ja teettää tietenkin muilla kaikki hommat kun ei itse tietenkään kykene, ymmärrätte varmaan. Ihme kyllä ei vielä tähän päivään mennessä kupsahtanut yhteenkään tappavaan tautiinsa. 

Niin ja vielä lisäisin, että itselläni on synnynnäinen selkävika, joka jauhoi välilevyn hiljalleen pois ennenkuin se korjattiin leikkauksella vasta yli nelikymppisenä, sekä migreeni. Eli olen tottunut kipuun enkä valita mistään keksityistä vaivoista päästäkseni helpommalla. Todellakin ärsyttää turhan vinkujat huomionkerjääjät, etenkin jos ovat niin läpinäkyviä kuin tämä "monisairas" ex-käly allergiaihmepesueineen. Oikein nauratti aina että mikäköhän tauti sen nyt meinaa tappaa tällä kertaa :D

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla