Lue keskustelun säännöt.
Uusi Nimilaki: AVOpari voi ottaa yhteisen sukunimen, jos yhdessä väh. 5 vuotta tai yhteisiä lapsia
02.05.2017 |
"Myös pitkäkestoisen avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voisivat ottaa yhteisen sukunimen. Yhteisen sukunimen saisivat avopuolisot, jotka ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai joilla on yhteinen lapsi."
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä ehdotus. En ole vanhoollinen, kannatan mm. homoliittoja, mutta minusta sama sukunimi kuuluu vasta aviopareille.
Miksi? Eikö 5 vuoden asuminen ja yhteinen lapsi sido yhteen? Avioliitto ei vaadi yhtään mitään konkreettista osoitusta siitä että on vakavissaan yhdessä.
En ole tuo edellinen.
Avoliitoista useampi päättyy eroon, kuin avioliitoista. Se on merkki siitä, että avioliitossa elävät ovat yleisesti ottaen sitoutuneempia suhteeseen kuin avoliitossa elävät ja eroavat harkitummin.
Mutta jos otetaan yli 5 vuotta kestäneet avoliitot, niin eroa ei enää olekaan. Ei siihen sattumalta tuota minimivuosimäärää ole valittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Typerä ehdotus. En ole vanhoollinen, kannatan mm. homoliittoja, mutta minusta sama sukunimi kuuluu vasta aviopareille.
Miksi? Eikö 5 vuoden asuminen ja yhteinen lapsi sido yhteen? Avioliitto ei vaadi yhtään mitään konkreettista osoitusta siitä että on vakavissaan yhdessä.
En ole tuo edellinen.
Avoliitoista useampi päättyy eroon, kuin avioliitoista. Se on merkki siitä, että avioliitossa elävät ovat yleisesti ottaen sitoutuneempia suhteeseen kuin avoliitossa elävät ja eroavat harkitummin.
No onhan näitäkin paljon joilla yhteisumisen alusta avioeroon on vähemmän kuin 5 vuotta. Jotkut menee naimisiin turhan nopeasti tai liian heppoisin perustein. Esim. vahinkolapsi tulossa -> avioon, ja pari vuotta sinnitellään. Tuo 5 vuotta yhteisasumista on oikein hyvä kriteeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Ihan hyvä laki. Hyvä että vapautetaan nimilakeja. Ei nykyään ole mihinkään sukuun kuuluminen monellekaan millään tavalla tärkeää, nimi on vain merkki siitä, että ollaan pariskunta ja/tai perhe. Mun mielestä saisi jokainen ottaa minkä nimen haluaa. Mitä haittaa siitä kenellekään on, ja mitä se toisia häiritsee minkänimisiä muut on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Mm. sellaiset uusparit, jotka eivät halua lesken asumisoikeutta kumppanille, koska se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten tää nyt on keneltäkään pois? Ihme älinää. Vai vähentääkö se jotenkin avioliiton romanttisuutta tai arvoa jos kaikki vakiintuneet parit saa käyttää yhteistä sukunimeä? Selventäkääs vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Vaikka sellaisia, joilla yhteisasuminen ei tule kysymykseen oman tilan tarpeen tai aikataulujen tai työmatkan suhteen? Suhteessa voi silti riittää rakkautta, luottamusta ja kumppanuutta.
Joku asia voi sinulle olla itsestäänselvyys, mutta jollekin muulle ei ole. Sinun tapasi tehdä asioita ei ole ainoa oikea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Mm. sellaiset uusparit, jotka eivät halua lesken asumisoikeutta kumppanille, koska se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta.
No ei avoliitossa sellaista ole ja avioliitossa voi aina tehdä avioehdon. Ei todellakaan ole mitään syytä asua eri osoitteisa tuosta syystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Mm. sellaiset uusparit, jotka eivät halua lesken asumisoikeutta kumppanille, koska se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta.
No ei avoliitossa sellaista ole ja avioliitossa voi aina tehdä avioehdon. Ei todellakaan ole mitään syytä asua eri osoitteisa tuosta syystä.
Avoliitto rinnastetaan joissain tapauksissa avioliittoon ja silloin avoliittokin oikeuttaa avolesken asumisoikeuteen. Tätä lakia ollaan muuten parhaillaan vahvistamassa. Avioehdolla ei ole mitään tekemistä lesken asumisoikeuden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Vaikka sellaisia, joilla yhteisasuminen ei tule kysymykseen oman tilan tarpeen tai aikataulujen tai työmatkan suhteen? Suhteessa voi silti riittää rakkautta, luottamusta ja kumppanuutta.
Joku asia voi sinulle olla itsestäänselvyys, mutta jollekin muulle ei ole. Sinun tapasi tehdä asioita ei ole ainoa oikea.
Ei kai aikataulut ja työmatkat voi olla mikään syy siihen ettei ole yhteistä osoitetta? Ja monilla pareilla on kakkosasunto esim. toisen töiden vuoksi mutta silti on myös se yhteinen koti, jossa halutaan yhdessä viettää aikaa rakkaimman kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Mm. sellaiset uusparit, jotka eivät halua lesken asumisoikeutta kumppanille, koska se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta.
No ei avoliitossa sellaista ole ja avioliitossa voi aina tehdä avioehdon. Ei todellakaan ole mitään syytä asua eri osoitteisa tuosta syystä.
Avoliitto rinnastetaan joissain tapauksissa avioliittoon ja silloin avoliittokin oikeuttaa avolesken asumisoikeuteen. Tätä lakia ollaan muuten parhaillaan vahvistamassa. Avioehdolla ei ole mitään tekemistä lesken asumisoikeuden kanssa.
Avioehtoon voi todellakin kirjata sen että asunto menee suoraan perillisille niin ettei leskelle jää hallintaoikeutta.
Ja ainahan voi asunnon laittaa vaikka suoraan perillisten nimiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Vaikka sellaisia, joilla yhteisasuminen ei tule kysymykseen oman tilan tarpeen tai aikataulujen tai työmatkan suhteen? Suhteessa voi silti riittää rakkautta, luottamusta ja kumppanuutta.
Joku asia voi sinulle olla itsestäänselvyys, mutta jollekin muulle ei ole. Sinun tapasi tehdä asioita ei ole ainoa oikea.
Ei kai aikataulut ja työmatkat voi olla mikään syy siihen ettei ole yhteistä osoitetta? Ja monilla pareilla on kakkosasunto esim. toisen töiden vuoksi mutta silti on myös se yhteinen koti, jossa halutaan yhdessä viettää aikaa rakkaimman kanssa.
Mutta kaikilla ei ole, eivätkä sellaista halua. Ei se tee parisuhteesta vähemmän oikeaa, jos on tilanteseen tyytyväinen ilman yhteisasumistakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Vaikka sellaisia, joilla yhteisasuminen ei tule kysymykseen oman tilan tarpeen tai aikataulujen tai työmatkan suhteen? Suhteessa voi silti riittää rakkautta, luottamusta ja kumppanuutta.
Joku asia voi sinulle olla itsestäänselvyys, mutta jollekin muulle ei ole. Sinun tapasi tehdä asioita ei ole ainoa oikea.
Ei kai aikataulut ja työmatkat voi olla mikään syy siihen ettei ole yhteistä osoitetta? Ja monilla pareilla on kakkosasunto esim. toisen töiden vuoksi mutta silti on myös se yhteinen koti, jossa halutaan yhdessä viettää aikaa rakkaimman kanssa.
Mutta kaikilla ei ole, eivätkä sellaista halua. Ei se tee parisuhteesta vähemmän oikeaa, jos on tilanteseen tyytyväinen ilman yhteisasumistakin.
Jalkavaimon elämää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Toki se voi olla kevyttä tapailua mutta ihan yhtä lailla se voi olla oikea parisuhde siinä missä avo- tai avioliittokin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoliitto alkaa olla juridisesti niin lähellä avioliittoa, jotta koko avioliittoinstituution voisi lopettaa. Aviopareiksi voisi tosiaan julistaa ihan muilla kriteereillä esim. juuri yhdessäasumisen ja yhteisten lasten kautta.
Mitäs sitten kun kaikki parit eivät halua tai voi asua yhdessä?
No eihän se sitten oikea liitto olekaan vaan jotain tapailua, jos ei koskaan yhdessä asuta.
Voitko perustella jotenkin muuten kuin siksi, että minun mielestä?
Millaisia elämänkumppaneita sellaiset on joilla ei koskaan ole yhteistä kotia?
Mm. sellaiset uusparit, jotka eivät halua lesken asumisoikeutta kumppanille, koska se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen perillisten kannalta.
No ei avoliitossa sellaista ole ja avioliitossa voi aina tehdä avioehdon. Ei todellakaan ole mitään syytä asua eri osoitteisa tuosta syystä.
Avoliitto rinnastetaan joissain tapauksissa avioliittoon ja silloin avoliittokin oikeuttaa avolesken asumisoikeuteen. Tätä lakia ollaan muuten parhaillaan vahvistamassa. Avioehdolla ei ole mitään tekemistä lesken asumisoikeuden kanssa.
Avioehtoon voi todellakin kirjata sen että asunto menee suoraan perillisille niin ettei leskelle jää hallintaoikeutta.
Ja ainahan voi asunnon laittaa vaikka suoraan perillisten nimiin.
2. Avioliitto tuntuu meistä oikeammalta ratkaisulta, mutta miten varmistamme, että kummankin lapset perivät vanhempansa?
Lapset ovat vanhempiensa perillisiä, eikä avioliitto muuta tätä. Kuolleen puolison omaisuutta voi avio-oikeuden nojalla kuitenkin mennä toiselle puolisolle, ellei puolisoilla ole avioehtoa.
Millään asiakirjalla ei voi poistaa lesken asumisoikeutta puolisoiden yhteisessä tai kuolleen puolison omistamassa asunnossa. Perittävän lasten on tyytyminen siihen, että leskellä on asuntoon avio-oikeus, vaikka he eivät edes saisi lakiosaansa. Mitenkään ei voi siis varmistaa sitä, että perittävän lapset saavat kaiken omaisuuden hallintaansa vanhempansa kuoltua, jos omaisuuteen sisältyy asunto, johon leskellä on asumisoikeus.
Mutta ei se avopuolisoista toistensa perillisiä tee.
Pisti silmään että Ylen (?) uutisessa sanottiin että avopuoliso voi vaatia yhteistä sukunimeä kun ehdot täyttyvät. Tästä voi tulla vielä hyvinkin viihdyttävää draamaa.
Tai hanki lapsia