Parisuhde ja yhteinen lapsi, mutta omat asunnot?
Onko kenelläkään otsikon mukaista tilannetta? Siis parisuhde mieheen / naiseen ja yhteinen lapsi tämän kanssa, mutta molemmilla vanhemmilla omat asunnot? Miten järjestely on toiminut?
Itselläni on sellainen tilanne, että erinäisistä syistä johtuen yhteiselo miehen kanssa ei onnistu, mutta en halua myöskään erota. Haluaisin meille molemmille omat asunnot ja oman talouden, mutta niin, että pysyisimme kuitenkin yhdessä. Erota en halua, sillä ongelmat olisivat mahdollisesti ratkaistavissa tällä järjestelyllä. Kuulisin mielelläni kokemuksia vastaavista järjestelyistä!
Kommentit (157)
Hienoa! Kerrankin nainen joka ei suostu alistuvaksi tossuksi miehen mielivaltaisille oikuille ja laiskuudelle. Plussaa itsekunnioituksestasi. Se ei valitettavasti ole naiselle itsestäänselvyys.
En ymmärrä miten perhekulttuuri on edelleen näin jäykkää. Miksi kituuttaa itseään ydinperheessä jos sen ongelmat voi ratkaista erillään asumisena? Jos vanhemmat ovat näin hyvissä väleissä, hoitavat lapseen liittyvät asiat, kommunikoivat hyvin jne, sehän on vain lapsen etu. On niin monia perheitä joissa ollaan väkisin aviossa lasten takia ja lapset vain kärsivät huonosta kodin ilmapiiristä. Nähty on.
Miehet eivät vieläkään tuo perheisiin täyttä panostaan ja nyt maksetaan siitä hintaa. Naiset eivät jaksa loputtomiin ilmaista työtään ja vieläpä ilman kiitosta.
Alba kirjoitti:
Hienoa! Kerrankin nainen joka ei suostu alistuvaksi tossuksi miehen mielivaltaisille oikuille ja laiskuudelle. Plussaa itsekunnioituksestasi. Se ei valitettavasti ole naiselle itsestäänselvyys.
En ymmärrä miten perhekulttuuri on edelleen näin jäykkää. Miksi kituuttaa itseään ydinperheessä jos sen ongelmat voi ratkaista erillään asumisena? Jos vanhemmat ovat näin hyvissä väleissä, hoitavat lapseen liittyvät asiat, kommunikoivat hyvin jne, sehän on vain lapsen etu. On niin monia perheitä joissa ollaan väkisin aviossa lasten takia ja lapset vain kärsivät huonosta kodin ilmapiiristä. Nähty on.
Miehet eivät vieläkään tuo perheisiin täyttä panostaan ja nyt maksetaan siitä hintaa. Naiset eivät jaksa loputtomiin ilmaista työtään ja vieläpä ilman kiitosta.
Kannustukseni myös sinulle AP!
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Vierailija kirjoitti:
Meillä melkein tuollainen tilanne. Mies reissutyössä ja pidämme toista asuntoa Helsinki-Vantaan lähellä jotta miehen helpompi matkustaa. Minä ja lapsi asumme 2h päässä lentokentästä. Kummatkin arvostamme omaa tilaa ja "kaupunkiasuntomme" rauhaa. Yhdessä perheenä olemme viikosta riippuen 1-5 päivää. Useimmiten siis mies asuu kentän lähellä jos on tiukka vaihto seuraavaan reissuun, välillä myös minä käyn siellä hengähtämässä ja mies lapsi viettää laatuaikaa kahdestaan.
Ettei olisi sun mies, joka hakee netissä seksiseuraa?
Muutenkin noissa järjestelyissä mies hakee hyvin pian muutakin seuraa.
Onko tarkoitus yhteiskunnan kustantaa helppo elämänne? Tämä itsekkyyden aika vie kaiken kaiken muun edelle, lastenkin.
Rohkeasti vaan ajattelemaan laatikon ulkopuolelta totuttuja "oikeita" yhdessä olon muotoja.
Yhtä lailla jotkut edellyttää että kaikki asiat pitäisi tehdä yhdessä, jolloin toinen ei vaikka mene yksin elokuviin tai naisten kesken teatteriin. Ei rakkaus niissä muodoissa asu.
Uskomatonta, että aikuinen mies vaan jättää tiskinsä pöytään ja vaatteet siihen mihin ne sattuivat putoamaan. Jopa minun teinipoikani ymmärtää olla tekemättä niin. Varmaan tuon liiton pelastus on se, että asutaan kahdessa asunnossa. Yleensä en kannata puolison kouluttamista parisuhteessa, mutta haluaisinpa olla kärpäsenä katossa tuon miehen asunnossa, kun hän on ollut hetken aikaa siellä ainoa sotkija, eikä löydä yhtään puhdasta astiaa tai vaatetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä melkein tuollainen tilanne. Mies reissutyössä ja pidämme toista asuntoa Helsinki-Vantaan lähellä jotta miehen helpompi matkustaa. Minä ja lapsi asumme 2h päässä lentokentästä. Kummatkin arvostamme omaa tilaa ja "kaupunkiasuntomme" rauhaa. Yhdessä perheenä olemme viikosta riippuen 1-5 päivää. Useimmiten siis mies asuu kentän lähellä jos on tiukka vaihto seuraavaan reissuun, välillä myös minä käyn siellä hengähtämässä ja mies lapsi viettää laatuaikaa kahdestaan.
Ettei olisi sun mies, joka hakee netissä seksiseuraa?
Muutenkin noissa järjestelyissä mies hakee hyvin pian muutakin seuraa.
Onko tarkoitus yhteiskunnan kustantaa helppo elämänne? Tämä itsekkyyden aika vie kaiken kaiken muun edelle, lastenkin.
Luetun ymmärtäminen. Yhteiskuntahan ei tuossa kustanna mitään vaan he itse.
Reissutyö ei ole todellakaan helppoa elämää, elät hotelleissa ja lentokentillä, asiakkaalla teet ympäripyöreää päivää, matka-ajasta ei makseta. Mietit jouluaattona kotiin pyrkiessä, että eihän kone vaan ole myöhässä, ja lähdet joulupäivänä takaisin. T. Reissumiehen ex. Nostan edelleen hattua niille jotka noin rankalla tavalla hakevat elannon perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Yleensä en kannata puolison kouluttamista parisuhteessa, mutta haluaisinpa olla kärpäsenä katossa tuon miehen asunnossa, kun hän on ollut hetken aikaa siellä ainoa sotkija, eikä löydä yhtään puhdasta astiaa tai vaatetta.
Ketakäyttöastiat ja vaatteet laitetaan suoraan lattialta koneeseen ja kuivumasta suoraan päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä en kannata puolison kouluttamista parisuhteessa, mutta haluaisinpa olla kärpäsenä katossa tuon miehen asunnossa, kun hän on ollut hetken aikaa siellä ainoa sotkija, eikä löydä yhtään puhdasta astiaa tai vaatetta.
Ketakäyttöastiat ja vaatteet laitetaan suoraan lattialta koneeseen ja kuivumasta suoraan päälle.
Yksi vaihtoehto on syödä muualla kuin kotona ja kotona vain ruokaa johon ei tarvitse astioita. Pian huomaakin että mies käy syömässä kuitenkin luonani syömässä ja jättää astian pöytään, onhan hän sitäpaitsi luonani vain vierailulla eikä edes "velvollinen" osallistumaan siivoukseen.
"Arki" tulee suhteeseen väistämättä. Suhde ei säily muuttumattomana seurustelusuhteena vaikka yhdessä ei koskaan asuttaisi. Jotkut toisen tavoista alkaa rakastumisvaiheen jälkeen ärsyttämään toteutti hän niitä tapoja omassa tai yhteisessä kodissa.
Muutoksia arkeen saa jos sitä haluaa ja siihen on motivaatio. Motivaatioksi harvoin riittää se että toista ärsyttää minun tapani toimia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä melkein tuollainen tilanne. Mies reissutyössä ja pidämme toista asuntoa Helsinki-Vantaan lähellä jotta miehen helpompi matkustaa. Minä ja lapsi asumme 2h päässä lentokentästä. Kummatkin arvostamme omaa tilaa ja "kaupunkiasuntomme" rauhaa. Yhdessä perheenä olemme viikosta riippuen 1-5 päivää. Useimmiten siis mies asuu kentän lähellä jos on tiukka vaihto seuraavaan reissuun, välillä myös minä käyn siellä hengähtämässä ja mies lapsi viettää laatuaikaa kahdestaan.
Ettei olisi sun mies, joka hakee netissä seksiseuraa?
Muutenkin noissa järjestelyissä mies hakee hyvin pian muutakin seuraa.
Onko tarkoitus yhteiskunnan kustantaa helppo elämänne? Tämä itsekkyyden aika vie kaiken kaiken muun edelle, lastenkin.
Huvittaa tämä näemmä hyvin yleinen pelko, että mies alkaa hakea muuta seuraa. :D Ovatko miehet jotain tahdottomia olioita, jotka pitää kahlita kotiin, ettei vain silmät alkaisi pälyilemään muualle? Itse ajattelen niin, että jos tällainen järjestely karsii riidat ja tuo suhteeseen harmoniaa, niin ennemminkin mies (ja myös nainen) pysyy uskollisena todennäköisemmin, koska suhde on hyvä ja tasapainoinen. Krooniset pettäjätyypit ovat sitten asia erikseen, mutta he pettäisivät joka tapauksessa.
Meidän järjestelyämme ei yhteiskunta kustanna, vaan me ihan itse. Kiinnostaisi myös tietää, miten erillään asuminen on lapselle automaattisesti pahasta? Eikö pahempi kuitenkin ole riitainen ja ilmapiiriltään negatiivinen ympäristö? Jos tällaisella järjestelyllä saa ympäristön harmoniseksi, niin kyllä se on mielestäni myös lapsen etu.
Ap
Seurustelin joskus lyhyen aikaa sellaisen miehen kanssa, josta olisi voinut sukeutua tuollainen possu. Hän inhosi siivoamista, tiskaamista, ruoanlaittoa jne. Palkka oli hyvä. Joten kävi joka päivä ulkona syömässä tai haki take awayta. Pesetti pesulassa töissä tarvitsemansa vaatteet. Osteli uusia vaatteita usein. Likaiset lakanat oli jossain kasassa lattialla kun ei saanut niitä pyykättyä ja niitä ei kuulemma "tarvi" viedä pesulaan. Likaisilla kalsareilla ja sukilla oli sama kohtalo joutua jonnekin kasaan. Kaupastahan sai puhtaita. Take away -ruokalaatikot oli korkeissa pinoissa kettiön tasoilla, parin kk välein vei ne roskiin. Osteli kertakäyttömukeja koska ei halunnuy tiskata, niitäkin oli sitten likaisia pinoissa keittiössä. Mutta valitteli että take away ruoka maistuu yksitoikkoiselta ja haaveilee ihanasta kotiruoasta ja jos tein ruokaa niin kiitteli siitä vuolaasti ja kehui minua taitavaksi kokiksi. Mutta pöytään se lautanen jäi.. Kun puhuttiin tästä elämäntavasta niin sanoi että haluaa elää niin kuin elää koska ei halua tuhlata elämäänsä siivoamiseen ja pyykkäämiseen. Tietty hänellä kai on oikeus siihen. Mutta ei tuollaisen kanssa asua voisi.
Minulla ja miesystävällä on kohta 2-vee yhteinen lapsi ja asumme erillään.Miesystävällä pieni omakotitalo josta vielä paljon velkaa eikä halua myydä sitä ja sinne ei koko porukalla mahduttais ku vain yksi makuuhuone.Minulla yhteisen lapsen lisäksi kaksi lasta edellisestä liitosta joten en halua muuttaa lasten koulujen tai kaverienkaan takia pois ja minulla täällä myös vakituinen työpaikka.Asumme lasten kanssa vuokralla ja miesystävä on usein viikot meillä ja viikonloppuisin kotonaan.Meillä mennyt kuusi vuotta näin.
Käyttäjä5125 kirjoitti:
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Tosiaan, mies on oikeastaan koko elämänsä ajan onnistunut välttämään kantamasta vastuuta elämäntyylistään. Mallin hän on oppinut kotoa, ja vielä tänäkin päivänä hänen äitinsä passaa miehen piloille siellä käydessämme. Aikuisena sitten on löytynyt näitä elämäntyylin mahdollistajia (minä mukaanluettuna), ja hotelleissahan tosiaan voi elää hyvin huolettomasti. Eipä miehellä siis ole ollut syytäkään opetella uusia tapoja kun aina on löytynyt joku, joka on korjannut hänen jälkensä. En missään nimessä halua, että meidän lapsemme oppii tämän mallin myös, joten siltäkin osin muutos on todella tarpeen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5125 kirjoitti:
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Tosiaan, mies on oikeastaan koko elämänsä ajan onnistunut välttämään kantamasta vastuuta elämäntyylistään. Mallin hän on oppinut kotoa, ja vielä tänäkin päivänä hänen äitinsä passaa miehen piloille siellä käydessämme. Aikuisena sitten on löytynyt näitä elämäntyylin mahdollistajia (minä mukaanluettuna), ja hotelleissahan tosiaan voi elää hyvin huolettomasti. Eipä miehellä siis ole ollut syytäkään opetella uusia tapoja kun aina on löytynyt joku, joka on korjannut hänen jälkensä. En missään nimessä halua, että meidän lapsemme oppii tämän mallin myös, joten siltäkin osin muutos on todella tarpeen.
Ap
Mutta mies ei välttämättä halua muuttua? Hänen mielestään on helppoa elää noissa hoteilleissa työmatkoillaan, ja työ mahdollistaa sen. Hän pystyy palkallaan teettämään siivoukset ja pyykkäykset muilla ja ostamaan ruoat valmiina. Voi ehkä maksaa äidilleen että tämä käy pyykkäämässä jne.. Palkka mahdollistaa tämän. Ei se mies muutu jos sillä ei ole tarvetta muuttua eikä halua muuttua. Luulen että toivot siis turhia.
Ehkä jos mies jäisi työttömäksi niin hänen olisi pakko muuttua mutta nyt ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5125 kirjoitti:
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Tosiaan, mies on oikeastaan koko elämänsä ajan onnistunut välttämään kantamasta vastuuta elämäntyylistään. Mallin hän on oppinut kotoa, ja vielä tänäkin päivänä hänen äitinsä passaa miehen piloille siellä käydessämme. Aikuisena sitten on löytynyt näitä elämäntyylin mahdollistajia (minä mukaanluettuna), ja hotelleissahan tosiaan voi elää hyvin huolettomasti. Eipä miehellä siis ole ollut syytäkään opetella uusia tapoja kun aina on löytynyt joku, joka on korjannut hänen jälkensä. En missään nimessä halua, että meidän lapsemme oppii tämän mallin myös, joten siltäkin osin muutos on todella tarpeen.
Ap
Mutta mies ei välttämättä halua muuttua? Hänen mielestään on helppoa elää noissa hoteilleissa työmatkoillaan, ja työ mahdollistaa sen. Hän pystyy palkallaan teettämään siivoukset ja pyykkäykset muilla ja ostamaan ruoat valmiina. Voi ehkä maksaa äidilleen että tämä käy pyykkäämässä jne.. Palkka mahdollistaa tämän. Ei se mies muutu jos sillä ei ole tarvetta muuttua eikä halua muuttua. Luulen että toivot siis turhia.
Ehkä jos mies jäisi työttömäksi niin hänen olisi pakko muuttua mutta nyt ei.
Mies joko muuttuu tai ei, mutta joka tapauksessa jatkossa en joudu itse hänen tavoistaan kärsimään ainakaan samassa määrin kuin nyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5125 kirjoitti:
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Tosiaan, mies on oikeastaan koko elämänsä ajan onnistunut välttämään kantamasta vastuuta elämäntyylistään. Mallin hän on oppinut kotoa, ja vielä tänäkin päivänä hänen äitinsä passaa miehen piloille siellä käydessämme. Aikuisena sitten on löytynyt näitä elämäntyylin mahdollistajia (minä mukaanluettuna), ja hotelleissahan tosiaan voi elää hyvin huolettomasti. Eipä miehellä siis ole ollut syytäkään opetella uusia tapoja kun aina on löytynyt joku, joka on korjannut hänen jälkensä. En missään nimessä halua, että meidän lapsemme oppii tämän mallin myös, joten siltäkin osin muutos on todella tarpeen.
Ap
Mutta mies ei välttämättä halua muuttua? Hänen mielestään on helppoa elää noissa hoteilleissa työmatkoillaan, ja työ mahdollistaa sen. Hän pystyy palkallaan teettämään siivoukset ja pyykkäykset muilla ja ostamaan ruoat valmiina. Voi ehkä maksaa äidilleen että tämä käy pyykkäämässä jne.. Palkka mahdollistaa tämän. Ei se mies muutu jos sillä ei ole tarvetta muuttua eikä halua muuttua. Luulen että toivot siis turhia.
Ehkä jos mies jäisi työttömäksi niin hänen olisi pakko muuttua mutta nyt ei.
Mies joko muuttuu tai ei, mutta joka tapauksessa jatkossa en joudu itse hänen tavoistaan kärsimään ainakaan samassa määrin kuin nyt.
Ap
Minäkin ehdotin tällaista asumista miehelleni, jonka vuorokausirytmi ja elämäntavat olivat kovin erilaiset kuin minun ja lapsen. Mies halusi juhlia ystävien kanssa iltamyöhään, valvoa koneensa ääressä, ja kaipasi myös omaa huonetta ja rauhaa lapsiperhe-elämältä. Ei jaksanut herätä aamulla lapsen kanssa, ei lähteä tämän kanssa ulos ym. Tosissani tarjosin hänelle vaihtoehtoa, että vuokraisi yksiön keskustasta parin kilometrin päästä, ja olisi sitten kanssamme aina kun kestäisi perhe-elämää.
Hän ei ymmärtänyt eikä halunnut.
Parin vuoden kuluttua olin niin loppu että otin eron. Jos hän olisi ollut vähän avoimempi ajatukselle, eikä niin vahvasti pitänyt kiinni vain omista haluistaan, niin emme ehkä olisi vieläkään eronneet.
Mun mielestä päästä miehen liian helpolla. Sä hoidat lapsen ja asuntosi. Mies käy teillä kylässä eikä laita tikkua ristiin ruokansa tms eteen. Oletko siivousfriikki? Onko tuo mieheltäsi vain viesti sulle, et ihankkia puhdasta ei tarvi ollakaan. Teillä käy jo siivoaja. Tuntuu et liiotteleT siivonnut määrää. Haluat hallita ja vallita kotiasi. Luulen et lapsesi murkkuikäisenä jää isälleen asumaan, kun ei kestä tuollaista kontrollifriikkiä.
Muuttakaa erilleen.
Riskinä on, että mies hankkii uuden naisen hoitamaan uuden kodin kotityöt. Mutta etpä sinä paljon tuollaisessa miehessä menetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä5125 kirjoitti:
AP:n mies tosiaan asuu hotelleissa 20 pv/kk - niiissähän saa surutta sotkea eikä tarvitse eväänsä liikauttaa minkään eteen. Kaikki tulee valmiina eteen. Jatkaa sitten samaa tyyliä kotona.
Ihana mies, mutta sen kanssa ei pysty elämään. Näitähän on.
Tosiaan, mies on oikeastaan koko elämänsä ajan onnistunut välttämään kantamasta vastuuta elämäntyylistään. Mallin hän on oppinut kotoa, ja vielä tänäkin päivänä hänen äitinsä passaa miehen piloille siellä käydessämme. Aikuisena sitten on löytynyt näitä elämäntyylin mahdollistajia (minä mukaanluettuna), ja hotelleissahan tosiaan voi elää hyvin huolettomasti. Eipä miehellä siis ole ollut syytäkään opetella uusia tapoja kun aina on löytynyt joku, joka on korjannut hänen jälkensä. En missään nimessä halua, että meidän lapsemme oppii tämän mallin myös, joten siltäkin osin muutos on todella tarpeen.
Ap
Mutta mies ei välttämättä halua muuttua? Hänen mielestään on helppoa elää noissa hoteilleissa työmatkoillaan, ja työ mahdollistaa sen. Hän pystyy palkallaan teettämään siivoukset ja pyykkäykset muilla ja ostamaan ruoat valmiina. Voi ehkä maksaa äidilleen että tämä käy pyykkäämässä jne.. Palkka mahdollistaa tämän. Ei se mies muutu jos sillä ei ole tarvetta muuttua eikä halua muuttua. Luulen että toivot siis turhia.
Ehkä jos mies jäisi työttömäksi niin hänen olisi pakko muuttua mutta nyt ei.
Mies joko muuttuu tai ei, mutta joka tapauksessa jatkossa en joudu itse hänen tavoistaan kärsimään ainakaan samassa määrin kuin nyt.
Ap
Minäkin ehdotin tällaista asumista miehelleni, jonka vuorokausirytmi ja elämäntavat olivat kovin erilaiset kuin minun ja lapsen. Mies halusi juhlia ystävien kanssa iltamyöhään, valvoa koneensa ääressä, ja kaipasi myös omaa huonetta ja rauhaa lapsiperhe-elämältä. Ei jaksanut herätä aamulla lapsen kanssa, ei lähteä tämän kanssa ulos ym. Tosissani tarjosin hänelle vaihtoehtoa, että vuokraisi yksiön keskustasta parin kilometrin päästä, ja olisi sitten kanssamme aina kun kestäisi perhe-elämää.
Hän ei ymmärtänyt eikä halunnut.
Parin vuoden kuluttua olin niin loppu että otin eron. Jos hän olisi ollut vähän avoimempi ajatukselle, eikä niin vahvasti pitänyt kiinni vain omista haluistaan, niin emme ehkä olisi vieläkään eronneet.
Jos, jos, jos...
Parisuhteessa on aina vähitään kaksi osapuolta. Emme voi vaikuttaa juurikaan siihen mtä asioita toinen haluaa tai jakaako hän ajatusken esimerkiksi siitä että olisi parempi asua erillään. Miksi pitäisi väkisin yrittää jatkaa parisuhdetta joka ei erimielisyyksistä johtuen toimi?
Ei ihan, mutta melkein. :D Jättää lautaset ja ruoantähteet sinne missä syö, harrastustarvikkeet (käsitöihin liittyviä) levälleen, vaatteet sinne missä sattuu ne riisumaan jne. Kyllä siinä ehtii päivän aikana melkoinen sotku jo syntyä.
Ap