Hienosti meni vappu. Miten reagoisit tähän tilanteeseen?

Laittaisin eston puhelimeeni hänen numerolleen. Se romanssi oli sitten siinä.

Olisin lähtenyt viihteelle yksin, kun olisin jo valmiiksi laittautunut, ja kohti uusia seikkailuja.

Ne ajat ovat historiaa, kun kaino neito vaan odotti ja odotti, ja mies viiletti omilla reissuillaan vuosikausia.

Vierailija kirjoitti:

Mun yksi eksä teki tuota, kun ikää oli semmonen 18-20 v. Kuvitteli kai noin nakittavansa minut himaan, kun itse bailaa kavereidensa kanssa. Lopetti, kun kuuli yhteisiltä tutuilta, että olen naapuribaarissa. 

Tämä tässä. Sinua kusetettiin.

Mä olen eksäni jälkeen äärettömän allerginen lupailulle. Sillä oli tapana aina maalailla kaikkea ihanaa ja alkuun uskon.

Uskoin ja petyin.

Sitten aloin jo vihata hänen suunnitelmiaan, eikä hän ymmärtänyt mikä niissä oli niin kamalaa, hänhän suunnitteli meille kaikkea kivaa. Niin teki, mutta yleensä mikään ei toteutunut, hän vaan tykkäsi haaveilla ääneen.

Nykyiselle sain heti alkuun hirveet kilarit tästä aiheesta. Älä lupaa jollet voi pitää. Mun mieliksi ei tarvitse esittää epärealistisia visioita.

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä oli jotain suhteen tynkää niin miksi sinä et kelvannut mukaan? Jos siis ei ollut suunnitelmia ja sitten mihin kaverit lähdössä joukolla juhlimaan niin miksi se ei sinua sinne halunnut?

Kuule, mietin eilen aivan samaa. Nimittäin tunnen nämä hänen ystävänsä, tunsin he jo ennen, kuin tutustuin tähän mieheen. En ole heitä nyt vähään aikaan nähnyt, mutta olemme aina tulleet tosi hyvin juttuun. Mies olisi aivan hyvin voinut kutsua minut mukaan, jos olisi halunnut. Selvästikään ei halunnut, mistä lie syystä. Tai sitten käytöstavat puuttuu siinäkin asiassa, eikä ymmärrä edes kohteliaisuudesta pyytää toista mukaan. - AP

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eksäni jälkeen äärettömän allerginen lupailulle. Sillä oli tapana aina maalailla kaikkea ihanaa ja alkuun uskon.

Uskoin ja petyin.

Sitten aloin jo vihata hänen suunnitelmiaan, eikä hän ymmärtänyt mikä niissä oli niin kamalaa, hänhän suunnitteli meille kaikkea kivaa. Niin teki, mutta yleensä mikään ei toteutunut, hän vaan tykkäsi haaveilla ääneen.

Nykyiselle sain heti alkuun hirveet kilarit tästä aiheesta. Älä lupaa jollet voi pitää. Mun mieliksi ei tarvitse esittää epärealistisia visioita.

Minulla oli myös jatkuvien pettymysten mies. Ei haaveillut ääneen vaan yhdessä sovittiin kaikkea. Sitten tuli töitä, kavereita ja välillä väsytti liikaa. Ihan kaikki muu oli tärkeämpää. Lapseni vahingossa tein sen kanssa. Eron jälkeen kaikki ne pettymykset se aiheutti lapselle oli jotain aivan kamalaa seurattavaa.

Sitten tapasin toisen miehen ja jo ihan meidän suhteen alussa jos isä teki oharit tämä uusi mies lähti lapsen kanssa milloin mihinkin tapahtumaan tai keksi jotain muuta millä saada lapsi unohtamaan se pettymys.

Meni vuosi ja isä lopulta ymmärsi oman käytöksen ja tämäkin vain sitä kautta että toinen mies alkoi ottaa tilaa hänen lapsensa elämässä koska tottakai olin yrittänyt jo pitkään selittää miten pahaa lapselle ne oharit ovat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä oli jotain suhteen tynkää niin miksi sinä et kelvannut mukaan? Jos siis ei ollut suunnitelmia ja sitten mihin kaverit lähdössä joukolla juhlimaan niin miksi se ei sinua sinne halunnut?

Kuule, mietin eilen aivan samaa. Nimittäin tunnen nämä hänen ystävänsä, tunsin he jo ennen, kuin tutustuin tähän mieheen. En ole heitä nyt vähään aikaan nähnyt, mutta olemme aina tulleet tosi hyvin juttuun. Mies olisi aivan hyvin voinut kutsua minut mukaan, jos olisi halunnut. Selvästikään ei halunnut, mistä lie syystä. Tai sitten käytöstavat puuttuu siinäkin asiassa, eikä ymmärrä edes kohteliaisuudesta pyytää toista mukaan. - AP

Pitäisin tätä viimeisenä naulana arkkuun. Ei siis halunnut olla kanssasi. Etenkin suhteen alussa kiinnostunut kyllä keksii kaikki keinot olla sen toisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Niin ap ootko toinen nainen tai hyvin eri ikäinen kuin tämä oharikaveri? Miten teidän suhde muuten on mennyt? Oisko kyse vaan hälläväliäsuhteesta, jossa tämä episodi ei ole läheskään ensimmäinen juttu. Onko sulla aiemmin tullut tunnetta ettei tästä vaan tule mitään, mies on idiootti ja hänellä on aina muuta ohjelmaa.

En ole toinen nainen (ainakaan tietääkseni), ikäeroa vain vuosi. Olen häntä nuorempi. Nähtävästi mies ei tässä jutussa kovinkaan tosissaan ole mukana. Toisaalta hän aina itse jauhaa "rakkaudesta" ja "yhteisestä tulevaisuudesta". Teot sitten kertovat päinvastaista. Puhetta, unelmia ja lupauksia hänellä riittää. Eilinen oli viimeinen pisara, minun osaltani suhde loppui siihen. - AP

Vierailija kirjoitti:

Tapailin 4 kk miestä joka oli 24/7 jatkuvasti menossa. Matkatyö vei ison osan ajasta ja siihen päälle lätkäharrastus 4 iltaa viikossa, sähly harkat jne. Aluksi miehellä riitti aikaa myös mulle, tietysti ihastuksen huumassa kun oli. Sitten alkoi olla jatkuvasti muuta ja kun yhteistä vkonloppua suunnitellessa seuraava vapaa vkonloppu miehellä oli 7 vkon päästä, totesin että tarvitsen miehen jolla on minulle hiukan enemmän aikaa. Lopetin tapailun. Meni reilu kk ja mies laittoi viestiä, taisi olla torstai-ilta. Kysyi voitaisiinko vielä tavata ja hän oli nyt ymmärtänyt että tahtoisi kuitenkin viettää kanssani aikaa. Itseäni ei niin hirveästi enää kiinnostanut, mutta ajattelin että mikä ettei. Mies ehdotti seuraavaa lauantaita, sanoi että haluaisi päivällä viedä minut kaverinsa luokse lounaalle (oli isompi kaveriporukka menossa) ja sen jälkeen voisimme mennä hänen mökilleen illaksi. Sovimme näin, enkä ihmetellyt mitään vaikkei miehestä sitten Seuraavana päivänä kuulunut mitään. La aamulla ihmettelin vähän hiljaisuutta, Olinhan meikannut ja laittanut itseni valmiiksi Näihin toissapäivänä sovittuihin juttuihin.. Soitin sitten miehelle joka sanoi että hänestä olisi kuitenkin parempi jos hän kävisi siellä lounaalla ystäviensä luona yksin, ja voisi sitten sen jälkeen soitella minulle, ehdotti että soittaisi siinä klo 14 pintaan. Olin vähän ihmeissäni, mutta sanoin että ok.. No klo 14 ei miehestä kuulu mitään, eikä vielä klo 15. Olin aika vittuuntunut, että mies riiputti minua kahden vaiheilla, ei voinut perua illan pläänejä reilusti heti jos siltä tuntuu vaan laittoi minut odottelemaan. Sitten soitin miehelle, joka oli vaan että "Oho en huomannut kelloa.." sitten mies kierteli ja kaarteli ja sanoi että haluaa olla sittenki yksin illan, oli KUULEMMA ollut viime aikoina niin paljon kaikenlaista. Minun käsitys oli että miehelle oli tullut parempaa tekemistä illaksi, mutta oli niin luuseri ettei uskaltanu heti esim aamulla sanoa asiasta. Totesin asiallisesti miehelle että tapailumne todellakin oli Tässä, Olin antanut hänelle toisen mahdollisuuden osoittaa että minulle löytyisi aikaa hänen elämästään ja hän teki näin. Pyysin ettei mies olisi enää yhteydessä ja toivotin hyvät jatkot. Mies koitti inttää että emmekö voisi edes soitella joskus. Sanoin että parempi kuin ei, mielestäni parempi lopettaa täysin kokonaan.

Tottakai mies laitteli viestiä ja jopa kehtasi vongata seksiä.. Vastasin Parilla sanalla ja lopulta en enää ollenkaan. Tapahtuneesta on aikaa vajaa 3 v ja itse olen mennyt naimisiin äskettäin, Tämä kundi pyörii Tinderissä edelleen (oli tullut 2 kavereilleni vastaan siellä, ja selittänyt olevansa menevä ja kiireinen mies, jolla kuitenkin aina aikaa naiselleen, ja kun kavereini sitten eivät olleet lämmenneet, oli kundi alkanut inttää ja inttää että miksi ei).

Pointtina AP:LLE, miehen lupaus sinulle ei merkinnyt mitään, eikä myöskään se että aiheutti sinulle surkean olon. Tuollaisia hetkiä on luvassa lisää jos annat anteeksi tämän.

vähän sama kuvio kun mun nettitutulla. Joku "psykiatri" muka. Höpö höpö. Joku varattu mies, joka halusi vähän sutinaa jonkun muunkin kun vaimonsa kanssa. Koko ajan "kiireinen" . 1kk kirjoiteltiin ja joka viestissä phuttiin että hänen täytyisi lähettää mulle kuva itsestään (jota en olllut koskaan nähnyt vielä). Joka kerta oli tarkoitus lähettää kuva, mut oho, ei kerinny, jaksanu, ollu...jne. Mitään kuvaa ei koskaan tullutkaan. Oli ihan huijari joka varmaankin pyöritti useaa naista yhtä aikaa ja käytti mua ihan vaan yksinäisten hetkiensä täyttteeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eksäni jälkeen äärettömän allerginen lupailulle. Sillä oli tapana aina maalailla kaikkea ihanaa ja alkuun uskon.

Uskoin ja petyin.

Sitten aloin jo vihata hänen suunnitelmiaan, eikä hän ymmärtänyt mikä niissä oli niin kamalaa, hänhän suunnitteli meille kaikkea kivaa. Niin teki, mutta yleensä mikään ei toteutunut, hän vaan tykkäsi haaveilla ääneen.

Nykyiselle sain heti alkuun hirveet kilarit tästä aiheesta. Älä lupaa jollet voi pitää. Mun mieliksi ei tarvitse esittää epärealistisia visioita.

Minulla oli myös jatkuvien pettymysten mies. Ei haaveillut ääneen vaan yhdessä sovittiin kaikkea. Sitten tuli töitä, kavereita ja välillä väsytti liikaa. Ihan kaikki muu oli tärkeämpää. Lapseni vahingossa tein sen kanssa. Eron jälkeen kaikki ne pettymykset se aiheutti lapselle oli jotain aivan kamalaa seurattavaa.

Sitten tapasin toisen miehen ja jo ihan meidän suhteen alussa jos isä teki oharit tämä uusi mies lähti lapsen kanssa milloin mihinkin tapahtumaan tai keksi jotain muuta millä saada lapsi unohtamaan se pettymys.

Meni vuosi ja isä lopulta ymmärsi oman käytöksen ja tämäkin vain sitä kautta että toinen mies alkoi ottaa tilaa hänen lapsensa elämässä koska tottakai olin yrittänyt jo pitkään selittää miten pahaa lapselle ne oharit ovat.

Muuttuiko mies lopulta kokonaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen eksäni jälkeen äärettömän allerginen lupailulle. Sillä oli tapana aina maalailla kaikkea ihanaa ja alkuun uskon.

Uskoin ja petyin.

Sitten aloin jo vihata hänen suunnitelmiaan, eikä hän ymmärtänyt mikä niissä oli niin kamalaa, hänhän suunnitteli meille kaikkea kivaa. Niin teki, mutta yleensä mikään ei toteutunut, hän vaan tykkäsi haaveilla ääneen.

Nykyiselle sain heti alkuun hirveet kilarit tästä aiheesta. Älä lupaa jollet voi pitää. Mun mieliksi ei tarvitse esittää epärealistisia visioita.

Minulla oli myös jatkuvien pettymysten mies. Ei haaveillut ääneen vaan yhdessä sovittiin kaikkea. Sitten tuli töitä, kavereita ja välillä väsytti liikaa. Ihan kaikki muu oli tärkeämpää. Lapseni vahingossa tein sen kanssa. Eron jälkeen kaikki ne pettymykset se aiheutti lapselle oli jotain aivan kamalaa seurattavaa.

Sitten tapasin toisen miehen ja jo ihan meidän suhteen alussa jos isä teki oharit tämä uusi mies lähti lapsen kanssa milloin mihinkin tapahtumaan tai keksi jotain muuta millä saada lapsi unohtamaan se pettymys.

Meni vuosi ja isä lopulta ymmärsi oman käytöksen ja tämäkin vain sitä kautta että toinen mies alkoi ottaa tilaa hänen lapsensa elämässä koska tottakai olin yrittänyt jo pitkään selittää miten pahaa lapselle ne oharit ovat.

Muuttuiko mies lopulta kokonaan?

Uskomatonta kuin se kaikkien niiden vuosien jälkeen oli niin muuttui. Soittaa lapselleen päivittäin ja tapaa usein. Tulee meille vaikka vain auttamaan läksyissä.

Tässä voi myös vaikuttaa se että oltiin vasta parikymppisiä kun lapsi tuli. Ei se ollut ehtinyt kasvaa vielä aikuiseksi.

En olisi tuossa tilanteessa, koska näkisin myös kavereita, enkä vain miestä.

Vierailija kirjoitti:

En olisi tuossa tilanteessa, koska näkisin myös kavereita, enkä vain miestä.

Kommentissasi ei ole mitään järkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En olisi tuossa tilanteessa, koska näkisin myös kavereita, enkä vain miestä.

Kommentissasi ei ole mitään järkeä.

Ap jo sanoi että kaverit oli muualla eikä lähtenyt sinne koska luuli olevansa miehen kanssa. Todella törkeäksi tekee miehen tempun jos vielä tiesi että jäät näin yksin. Ei tuommoiseen uskalla luottaa tai laittaa suunnitelmia sen varaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä vitun väliä kauanko laittautumiseen menee jos toinen tekee oharit? Temppu on tässä sovitusta asiasta poikkeama, lupauksen pettäminen eikä se et äijä ei mahdollisesti tajua kauanko naisilta kestää laittautuminen.

Jep, iha yhtä törkeää olisi jos sukupuolet ja laittautumisajat olisi toisinpäin. Viime minuutin ohareita ei tehdä ellet ala ripuloida 5 min ennen lähtöä tjsp.

Nämä ripulit ym. voivat olla myös keksittyjä. Nykyinen mieheni on ap:n miehen kaltainen ohari-olli ja ainoa tarkoitus on saada pidettyä mut kotona. Yksi oharimuoto on tämä juuri, kun meidän pitäisi lähteä jonnekin hänelle ei niin kivaan (minun kaverit, sukulaiset), niin yllättäen iskee ripuli. Miksi en jätä? Koska kaikki kaverini hävisivät ja olen yksin, koska mies karkoitti heidät.

Eksäni teki saman minulle aikoinaan vuoden vaihtuessa. Tosin hän ei ilmoittanut mitään, vaan jätti minut ihmettelemään. Olimme parikymppisiä ja hän asui vielä vanhempiensa kanssa, joten soitin hänen vanhemmilleen ja kuulin, että mies oli lähtenyt kaverilleen.

Mistähän kumman syystä hänestä tuli eksä?...

taisit ap olla vain varasuunnitelma :( 

Mitä kivaa siellä Porvoossa olisi voinut tehdä?

Joskus teininä matkustin silloisen tapailukumppanin kanssa vieraalle paikkakunnalle Prideille. Perillä hän yhtäkkiä ilmoitti, että haluaa olla omien kavereidensa kanssa (ilman minua), ja kehoitti minua viettämään aikaa "omien kavereideni kanssa". En tuntenut kaupungista ketään, eikä kukaan muu tuttuni ollut tietääkseni tullut kulkueeseen. Hölmistyneenä pyörin hetken kaupungilla jonka jälkeen suuntasin rautatieasemalle ja tulin murtuneena junalla kotiin. En ole varmaan koskaan tuntenut itseäni niin urpoksi.

Mun exä teki samaa useamman kerran ja ku annoin palautetta niin yht'äkkiä minä olin todennäköisesti läheisriippuvainen. Olen myöhemmin ihmetelly miten olin niin tyhmä, että seurustelin tollasen kanssa vuoden. No nyt olen viisastunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos teillä oli jotain suhteen tynkää niin miksi sinä et kelvannut mukaan? Jos siis ei ollut suunnitelmia ja sitten mihin kaverit lähdössä joukolla juhlimaan niin miksi se ei sinua sinne halunnut?

Kuule, mietin eilen aivan samaa. Nimittäin tunnen nämä hänen ystävänsä, tunsin he jo ennen, kuin tutustuin tähän mieheen. En ole heitä nyt vähään aikaan nähnyt, mutta olemme aina tulleet tosi hyvin juttuun. Mies olisi aivan hyvin voinut kutsua minut mukaan, jos olisi halunnut. Selvästikään ei halunnut, mistä lie syystä. Tai sitten käytöstavat puuttuu siinäkin asiassa, eikä ymmärrä edes kohteliaisuudesta pyytää toista mukaan. - AP

  Tai sitten hän ei ollut kavereidensa kanssa vaan jonkun toisen naisen kanssa.  Valitettavasti.  Petti kuitenkin ainakin jollakin tasolla.  Kun et vielä edes asu yhdessä on helpompi sanoa goodbye.  Ei ole luottamuksen arvoinen kaveri.   Mieluummin yksin kuin joku hätävara odottamassa jos ei satu parempaa eteen,.