Siis mikä koulutus on "opistotasoinen"?
Siis mikä koulutus on "opistotasoinen"?
klo 15:43 | 29.4.2017
Yhdessäkin työpaikkailmoituksessa oli vaatimuksena "vähintään alempi korkeakoulututkinto tai opistotasoinen tutkinto esim. tradenomi."
Ja mikä ihme on "opistotaso"? Jotain historian havinaa vai?
Sivut
Amk:t oli ennen opistoja. Siis amk-tasoinen. Koulutuksen sisältö ja pituus oli osin eri, siksi esim. sairaanhoitaja (amk) on virallinen tutkintonimike erotuksena opisto-sairaanhoitajaan, joka oli kaksivuotinen tutkinto.
Näitä oli joskus ennen: kauppaopisto, sairaanhoitajaopisto, metsäopisto, tekninen opisto......
Nyt on Livia, Adulta, Omnia....
Ennen oli tekninen opisto, josta valmistui insnöörejä, lasterhanopettajaopisto, josta valmistui lto, kauppaopisto, josta valmistui merkonomeja ja sairaanhoito-opisto, josta valmistui mm. sairaanhoitajia ja lääkintävoimistelijoita.
Opistot ovat nykyään ammattikorkeakouluja. Insseja, sairaanhoitajia yms. hoitajia, jotka ei valmistu ammattikoulusta. Tradenomi, restonomi ainakin.
Nämähän ovat toisen asteen opinahjoja eli amiksia. Opistot vastaavat ammattikorkeakouluja
Esm. opisto-asteen merkonomi on verrannollinen tradenomin tutkintoon ja siksi eri, entä nykyinen toisen asteen merkonomin ammattitutkinto.
Ok. No nyt ymmärrän, ilmeisesti kyllä tuossa työpaikkailmoituksessa on virhe, koska en googlamalla silloin ainakaan löytänyt "opistotasoista tradenomia" vaan että tradenomi olisi nykyaikainen amk-tutkinto ja täten alempi korkeakoulututkinto.
ap
Mitäköhän erilaista siinä opistomerkonomissa oli verrattuna nykymerkonomiin? Oliko pidempi kuin 3v?
Loppuvaiheessa ainakin sairaanhoito-opistot olivat terveydenhuolto-oppilaitoksia. Muutosvaiheessa niissä suoritettiin amk-tutkintojakin.
Joo tuossa on kyllä rekrytoijan tiedot vanhentuneet. Systeemihän muuttui aikoja sitten. Teksti tarkoittaanee että alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Koska siinä on sana vähintään, oletan että tarkoittaa ylempää amk-tutkintoa sillä "opistotasoisellaan".
Nykyinen merkonomi on perustutkinto, siis vastaa entistä ammattikoulututkintoa, kun taas merkonomi ennen oli opistotutkinto. Toisin sanoen tämän päivän merkonomi on "alempi" tutkinto kuin esim. 4-kymppisen merkonomin tutkinto, joka on suoritettu opistossa. Entinen opistomerkonomi oli siis aikansa tradenomi, vaikka opintouudistuksen myötä niitä ei voi nykyään suoraan verrata. 2- tai 3-vuotinen oli silloin opistomerkonomin koulutuksen kesto, riippuen pohjakoulutuksesta.
Silloin takavuosina, opistojen aikana, opistomerkonomi oli pätevä esim. pankinjohtajaksi tai kuntien hallintoon. Tiedän useampiakin tällaisia. Nykyään merkonomi tokko pääsee edes pankkiin tiskille töihin.
Oliko entinen kauppaopisto ennemmin merkonomi- vai tradenomityylinen koulutus? Kauan siellä opiskeltiin?
what? Mä olen aina luullut että amk-tutkinto on alempi korkeakoulututkinto? :D
Mun opiskeluaikana ei ole enää noita opistoja ollut, ainakin vuonna 2000 merkonomit oli jo näitä nykymerkonomeja.
Opistomerkonomi on nykyinen merkonomi. Nykyinen merkonomi on entinen merkantti, käsittämätöntä että merkonomit menettivät arvonsa amk-uudistuksessa.
Ehkä johtuen että merkonomeja tuli myös peruskoulupohjalta kolmessa vuodessa, yo-merkonomikoulutus oli kaksi vuotta.
Entiset koulutukset olivat varmasti yhtä hyviä, jos ei parempia, koulua käytiin aamusta iltaan, pidempää koulutusta lisää harjoittelut.
Heti tein virheen eli entinen merkonomi on nykyinen tradenomi.
Jos tänä päivänä haetaan opisto-merkonomia tai tradenomia niin en näe sen olevan vanhentunutta, eikö tuo uudistus ollut joskus -90 luvun lopulla kai nelikymppisillekin vielä töitä voi löytyä.
Olen yo-merkonomi. Eli ylioppilastutkinnon jälkeen opiskelin 2 vuotta kauppaoppilaitoksessa.
Jos ei ollut yo, kesti 3 vuotta merkonomiksi. Siellä oli ihan eri systeemit kuin meillä.
Merkonomia alempi oli merkantti. Ne opiskelivat vielä vähemmän. Ne oli ei-ylioppilaille.
Ärsytti, että mun tutkintonimike alennettiin amistasoiseksi myöhemmin. Suivaannuin ja luin ylemmän korkeakoulututkinnon. Diplomi-insinööriä tuskin alennetaan.
Kuule, kyse ei ole samasta tutkinnosta. Uuteen amk-järjestelmään vaan tehtiin tradenomia alempi tutkinto, jolle annettiin nimitys merkonomi.
Kauppaopistoissa oli muistaakseni vain merkonomitutkinto, mutta sen sisällä alempi ja korkeampi tutkinto, jossa ylempi oli yo-merkonomi, toinen tavallinnen merkonomi.
Eli jos jotain vastaavuutta tikulla etsii opistomerkonomin ja uuden amk-tutkinnon välillä, niin yo-merkonomi olisi lähempänä nykyistä tradenomia. Mun mielestä ennen yo-merkonomit olivat arvostetumpia kuin tradenomit tänään, koska almpia tutkintoja yliopistoissa ei ollut.
Joskus koulutusjärjestelmä oli kieltämättä hieman yksnkertaisempaa ymmärtää kun jo pelkästä "oppilaitoksen" nimestä, jonka alin aste oli oppilaitos- josta seuraava askel oli opisto ja korkein aste oli korkeakoulu tai yliopisto. Kunnes sitten linjattiin, että kaikille tai lähes kaikille täytyy saada ns. korkeakoulu tutkinto. (Tai ainakin hienolta kuullostava titteli)
Niinpä nyt sitten säännöllisen epäsäännöllisesti kinataan siitä, että onko "Soveltavien tieteiden yliostossa" - tai vanhemmalla suomella sanottuna ammattikorkeakoulusta suoritettu tutkinto, rinnastettavissa vaativuudeltaan yliopistotutkintoon vai ei. Samalla kun vakuutella sellaistakin fuulaa, että ammattikorkeakouluista valmistuu "käytännön osaajat" ja vastaavasti yliopistoista (käytännöstä pihallla olevat) teoreetikot.
- Kyllä yliopistolta valmtui tuolloinkin kauppatieteiden kandeja. - Tosin jotta kaikki olisi mahdollisimman selvää, niin Vuoteen 1980 asti ekonomi oli alempi korkeakoulututkinto ja kauppatieteiden kandidaatti ylempi korkeakoulututkinto. Kauppatieteiden maisterin arvon saattoi ostaa. Vastaavasti Svenska Handelshögskolanissa ekonomin tutkintoa diplomiekonomin (dipl.ekon. ja DE) tutkinto. Alalla oli tuolloin myös muita alempia korkeakoulututkintoja: kirjeenvaihtaja, diplomikirjeenvaihtaja (Svenska Handelshögskolanissa) sekä akateeminen sihteeri.
Se miksi edellä mainittuja yolioppilas-merkonomeja saatettiin arvostaa aiemmin enemmän johtu siitä, että koulutettujen ihmisten määrä oli muutenkin Suomessa huomattavasti matalampi jo nyt. Oli aika jolloin saavutukuseni saatettii pitää jo sitä, että saattoi opiskella yliopistossa tai korkeakolussa, kun nyt -tai korjaan viime vuosina- on ollut taas lähes "perusoikeuteen" verrattava, kun nykyisistä ikäluokista taitaa enemmän kuin puolet suorittaa korkeakoulu tai yliopisto tutkinnon. Tässä mielessä koulutus on kärsinyt vahvan inflaation. - Sen sijaan on vaikea sanoa jatkuuko tilanne samanlaisena vielä tulevaisuudessa kun seuraa maamme hallituksen koulutus ja opiskelu linjauksia.
Niin ennen oli kaksvuotinen merkantti-koulutus, kolmevuotinen merkonomi-koulutus ja sitten oli myös ylioppilaspohjaiset linjat, yo-merkonomi kävi ensin lukion sitten 2 vuotta merkonomiksi, nykyään se käy ammattilukiossa molemmat yhtäaikaa neljässä vuodessa. Siihen aikaan kun minä olin kauppiksessa 90-luvun alussa ei ollut tradenomeja vielä olemassakaan.
Nykyään en oikein tiedä mitä nämä kaikki nykyiset koulutukset pitää sisällään verrattuna entisiin, mutta tytär kävi ammattilukion, valmistui ensin jouluna merkonomiksi, haki niillä papereilla ammattikorkeaan tradenomikoulutukseen ja sitten keväällä pääsi ylioppilaaksi, ammattikorkeaan pääsi jo merkonomin papereilla. Siellä ammattikorkeassa olikin sitten liian helppoa kun oli lukenut pitkän matikan lukiossa ja merkonomijutut, samoja asioita käytiin läpi ainakin eka vuosi, sitä en oikein tajua miksi näin. Tytär kävi sitten samalla toisen luokan kurssejakin, sitten lähti ulkomaille tekee siellä nyt nelosvuoden, ens vuonna kai sitten tekee Suomessa sen kolmosen kurssit, eipä siinä paljon enää ole kun on opintopisteet kasassa. Kolme vuotta niin on tradenomi. Opettajat kannusti kauppakorkeaan ammattilukiosta mutta tytär halusi ammattikorkeaan kun siellä oli englanninkielinen linja, kun haluaa ulkomaille töihin.
Sivut