Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meillä ei miehen kanssa ole yhtään ystäväpariskuntaa, eikä meillä ole oikein ystäviäkään. Tosi paljon ollaan kahdestaan.

Mistähän tällaisia ystäväpariskuntia voisi löytyä, olisi kivaa viettää välillä aikaa aikuisten kesken vähän isommalla porukalla ja muutenkin vaihtaa ajatuksia.

  • ylös 23
  • alas 0

Kommentit (11)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Hep. Miehellä on kavereita. Mutta ihan siitä johtuu, etten ole itse aktiivinen ja asuinpaikkakunta on ollut kaukana kotikunnastani, missä mulla oli kavereita. Miesten kavereiden vaimoista en oiken pidä, joten en halua kutsua. On vain sattunut sellaisia tyyppejä ja olen aika kranttu, enkä välttämättä itsekään toivottua seuraa. Ei oikein ole rentoa huumorintajuista ihmistä noissa miesten kavereissa ja mun itseironiaani tai tyhmiä vitsejä ei oikein ymmärretä. 

  • ylös 16
  • alas 0
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Miten tuo on mahdollista? :O

Se mahdollista siten, että ne parhaat kaverit muuttivat 15 vuotta sitten ulkomaille. Ensimmäiset 5 vuotta kyläiltiin melko tiheästikin puolin ja toisin, seuraavat 5 vuotta ehkä vain kerran vuodessa, ja viimeisen viiden vuoden aikana enää pari kolme kertaa yhteenä.

Se on mahdollista myös siten, että niille kivoimmille kaveripariskunnille tuli ero, eikä kaveraaminen niiden uusien kumppanien kanssa uudella kokoonpanolla tunnu yhtä hyvältä kuin alkuperäisen kokoonpanon kanssa, ja tapaamiset harvenevat kunnes yhteydenpito loppuu kokonaan.

Ja sitenkin se on mahdollista, että osa kavereista ei löydä itselleen puolisoa, ja vetäytyy sinkkuna mieluummin toisten sinkkujen pariin. Jotkut löytävät parin, mutta eivät saa lapsia, eivätkä halua kaveerata lapsia saaneiden kaveriensa kanssa, jotka pikku hiljaa sitten muuttuvat ex-kavereiksi. Jne jne jne...

Ei ap

  • ylös 19
  • alas 0
Vierailija

Ei ole. Ei pariskuntana eikä yksikkönä mulla, miehellä on jokunen kaveri. Mua ei haittaa, päinvastoin, en pidä monestakaan ihmisestä.

Vierailija

On meillä pari, mutta emme näe kuin kerta vuoteen ja hyvä niin koska epäsosiaalisuus :D

Vierailija

Ei olla haluttu ystäväpariskuntia varsinkaan, halutaan olla ison perheen kanssa vapaa-ajat. Kaverit on myös jääneet tai jätetty vuosien taa. Saakelin rasittavaa olla ihmisten kanssa tekemisissä ja suurella osalla aina joku avun tarvitseminen mielessä. En tykkää oikein ihmisistä. Töissä saa ihmisistä ihan tarpeekseen, vaikka sielläkin pyrin olemaan yksin mieluummin.

Vierailija

Me on oltu naimisissa jo ikuisuus, eikä meillä ole yhtään yhteistä ystävää, pariskunnista puhumattakaan. Asutaan  nykyään miehen kotipaikkakunnalla, mutta myös silloin , kun asuttiin kaupungeissa, josta kumpikaan ei ollut kotoisin, ei meillä ollut yhteisiä kavereitä. Miehen ystävät/kaverit ovat ihan eri planeetalta, kuin minä.  Nykyään, kun miehen sisarukset aviopuolisoineen asuvat samassa kunnassa, kuin me ei heidänkään kanssaan olla perheinä tekemisissä.  Miestä ei näköjään sukulaisensa pahemmin kiinnosta. Kummallakin on omat ystävät/kaverit, mutta ei se minua ainakaan haittaa.

Vierailija

Meillä on molemmilla aikalailla samat kaverit kuin ennenkin. Mitään kaveripariskuntia ei ole päässyt syntymään. Sitä paitsi monia kavereita näkee pari kertaa vuodessa ja silloin en halua, että siinä on miehet sotkemassa harvinaista jälleennäkemistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla