Inhottavat äitipuolet
Onko täällä muita, joiden äitipuoleksi on sattunut tulemaan kiero ja manipuloiva pipipää? Sellainen joka sai oman biovanhemman kääntymään omia lapsiaan vastaan? Sellainen, joka vihasi täysin avoimesti lapsipuoliaan ja käytti henkistä väkivaltaa joka ikinen päivä?
Miten teidän suhteenne toimii aikuisena? Oletteko väleissä?
Kommentit (93)
Jos lapsen kaikki aikuiset tulevat toimeen keskenään, tällaisia tilanteita ei tule. Mutta jos aikuisilla on vähänkin riitaa keskenään, lapsi aistii sen saati jos hän sen jopa tietää. Lapset luontaisesti pelaavat tietyissä tilanteissa "omaan pussiin", koska tietävät, ettei hän jää aikuisille tekosistaan kiinni ja saa aina jonkun aikuisen myötätunnon, kun osaa oikealla tavalla asiansa esittää. Lapset ovat siis jo pienestä pitäen käytöksensä suhteen "fiksuja", jos ovat epäjohdonmukaisen kasvatusilmapiirin alaisena. Eli aikuisten yhteistyö pelastaisi monet lapset ikäviltä ja turvattomilta kokemuksilta. Tähän uusperheiden aikuisten väliseen sovitteluun tulisi lastensuojelussa tai terveydenhoidossa varata rahaa.
Äitipuolien osa valitettavan usein on lapsen biologisen äidin mustasukkaisuus ja epävarmuus omasta äitiydestään. Biologinen äiti esittää asiat lapselleen tästä näkökulmasta joko tietoisesti tai huomaamattaan. Lapsi haluaa aina miellyttää biologisia vanhempiaan, siksi hän joko tietoisesti tai tiedostamattaan toimii äiti - tai isäpuolta vastaan. Tässäkin siis aikuisten välinen yhteistyö auttaisi lasta parhaiten. Ei aikuisten tarvitse pitää toisistaan, mutta näyttäisivät lapselle, että toimivat aikuisina yhteisenä rintamana ja toimivat kaikki lapsen hyväksi, yhdessä.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko isäpuolilla vastaavia kokemuksia kuin äitipuolilla tuntuu omasta asemastaan uusperheessä olevan.
Mulla oli aivan järkyttävän kamala äitipuoli. Teki paljon hallaa mun kehityksen kannalta tärkeinä vuosina. Henkistä väkivaltaa ja isästä erottamista. Äitiä ei ollut. Onneksi erosivat. Ollaan saatu isän kanssa välit hyvään kuntoon ja hän on pahoitellut menetettyjä vuosia ja mulle aiheutunutta vahinkoa. En voi vieläkään käsittää, miten joku voi olla niin paha lapselle. Isäni kuitenkin huolehti hänenkin lapsista.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen kaikki aikuiset tulevat toimeen keskenään, tällaisia tilanteita ei tule. Mutta jos aikuisilla on vähänkin riitaa keskenään, lapsi aistii sen saati jos hän sen jopa tietää. Lapset luontaisesti pelaavat tietyissä tilanteissa "omaan pussiin", koska tietävät, ettei hän jää aikuisille tekosistaan kiinni ja saa aina jonkun aikuisen myötätunnon, kun osaa oikealla tavalla asiansa esittää. Lapset ovat siis jo pienestä pitäen käytöksensä suhteen "fiksuja", jos ovat epäjohdonmukaisen kasvatusilmapiirin alaisena. Eli aikuisten yhteistyö pelastaisi monet lapset ikäviltä ja turvattomilta kokemuksilta. Tähän uusperheiden aikuisten väliseen sovitteluun tulisi lastensuojelussa tai terveydenhoidossa varata rahaa.
Äitipuolien osa valitettavan usein on lapsen biologisen äidin mustasukkaisuus ja epävarmuus omasta äitiydestään. Biologinen äiti esittää asiat lapselleen tästä näkökulmasta joko tietoisesti tai huomaamattaan. Lapsi haluaa aina miellyttää biologisia vanhempiaan, siksi hän joko tietoisesti tai tiedostamattaan toimii äiti - tai isäpuolta vastaan. Tässäkin siis aikuisten välinen yhteistyö auttaisi lasta parhaiten. Ei aikuisten tarvitse pitää toisistaan, mutta näyttäisivät lapselle, että toimivat aikuisina yhteisenä rintamana ja toimivat kaikki lapsen hyväksi, yhdessä.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko isäpuolilla vastaavia kokemuksia kuin äitipuolilla tuntuu omasta asemastaan uusperheessä olevan.
Tämä on siis täysin täyttä paskaa. Sekä minä, että ap suhtauduimme ihan hyvillä mielin elämäämme tulleeseen uuteen aikuiseen, mutta näiden omat valinnat vaikuttivat siihen, että välit tulehtuivat. Ap:n äiti oli kuollut ja minun äitiäni ei kiinnostanut tukea minua koska isäkateus, joten mistähän lie johtuu äitipuolien paska käytös meitä päin? Ihan heistä itsestään. Kieltämättä aikuisten yhteisrintama on auttava asia ja hyvä juttu, mutta en kyllä ymmärrä miten äitipuolet ja bioäidit olisivatkaan samana rintamassa lapsen etuihin nähden? On aivan ymmärrettävää, että heillä on erilaiset tavoitteet ja korkeintaan sopu on näiden tavoitteidn välissä tasapainoiltu "summa" tai "tulos".
Minä en ainakaan olisi tyytyväinen, jos äidistäni mulle ois riittänyt se aika isältäni, mikä äitipuolesta minulle riitti, ja selkeästi äp ei hyväksynyt sitä, mitä kuka tahansa normaali äiti olisi minulle isältäni halunnut.
So what, sellaista elämä on, mutta aikuisten sopimiskyvyttömyys erilaisten tahtojen vallitessa on ongelma, ei "yhteisen rintaman" puuttuminen.
12
Ja se epävarma näissä kuvioissa ennemminkin on se äitipuoli, koska useimmat bioäidit eivät todellakaan enää kaipaa exäänsä elämäänsä.
12
Oon miettinyt,et miksi uusioperheillä on niin kova kiire muuttaa yhteen,et varmasti saadaan ns. pakka heti sekaisin.Oon tuore äitipuoli kahdelle alle kouluikäiselle lapselle.Itselläni on teini.En ole todellakaan aikeissa muuttaa miehen luokse.He saavat olla yhdessä isäviikonloput,voimme käydä vaikka siellä syömässä eli viipyä hetken.Miehen lapset ovat ihania:) Mutta ei olisi minusta reilua,että tyttäreni joutuisi kuuntelemaan pienten lasten itkua ja muuta sellaista koko aikaa.
Uskon hyvää tulevaisuuteen meille!:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan puhu mitään ilkeistä existä ja heidän kusipäisistä kakaroistaan, jotka esim pilasivat minun ja lasteni elämän?
Mua vastaan on nostettu syytteitä, laitettu poliisit ja lastensuojelu kimppuun, musta on valehdeltu miehelle ja jopa työnantajalle.
Ei ollut mun vika, eikä erityisesti lasteni vika, että mieheni otti eron siitä hullusta. Ja kun hänen lapset oireilevat psyykkisesti äitinsä takia, tämä hullu kääntää senkin minun syyksi. Ilmoittelee minut ilkeäksi äitipuoleksi kaikkiin paikkoihin ja viranomaisiin, stalkkaa ja kiusaa jopa mun lapsia ja sukulaisia.
Taisit rikkoa alkuperäisen perheen. Se selittää kaiken.
Enpäs rikkonutkaan. Se hullu rikkoi sen aivan itse. Tunsin tämän perheen entuudestaan, koska asuimme samalla seudulla. Mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, miten jäätävän hullu tämä nainen on. Hän on mm vahingoittanut omia lapsiaan fyysisesti ja vienyt nämä sitten terveyskeskukseen ja poliisiasemalle tekemään tutkintapyyntöjä.
Hän nimenomaan yrittää leimata minut "pahaksi äitipuoleksi" ja on hyödyntänyt tätä stereotypiaa ja kertonut mm viranomaisille miten ilkeä olen.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä uskon,että tällaiset hirveydet uusioperheissä on kuitenkin ihan marginaaliryhmässä.Suomalaiset lapset voivat hyvin niin ydin- kuin uusioperheissä.Poikkeuksia tietysti on molemmissa.Ja se on valitettavaa..:/
Toivon todellakin olevani marginaalissa, mutta ei se lastensuojelussa mikään harvinainen ilmiö ole, että lapset annetaan huostaan uuden rakkauden ja rakkaushedelmän tieltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei kukaan puhu mitään ilkeistä existä ja heidän kusipäisistä kakaroistaan, jotka esim pilasivat minun ja lasteni elämän?
Mua vastaan on nostettu syytteitä, laitettu poliisit ja lastensuojelu kimppuun, musta on valehdeltu miehelle ja jopa työnantajalle.
Ei ollut mun vika, eikä erityisesti lasteni vika, että mieheni otti eron siitä hullusta. Ja kun hänen lapset oireilevat psyykkisesti äitinsä takia, tämä hullu kääntää senkin minun syyksi. Ilmoittelee minut ilkeäksi äitipuoleksi kaikkiin paikkoihin ja viranomaisiin, stalkkaa ja kiusaa jopa mun lapsia ja sukulaisia.
Taisit rikkoa alkuperäisen perheen. Se selittää kaiken.
Enpäs rikkonutkaan. Se hullu rikkoi sen aivan itse. Tunsin tämän perheen entuudestaan, koska asuimme samalla seudulla. Mutta minulla ei ollut mitään käsitystä, miten jäätävän hullu tämä nainen on. Hän on mm vahingoittanut omia lapsiaan fyysisesti ja vienyt nämä sitten terveyskeskukseen ja poliisiasemalle tekemään tutkintapyyntöjä.
Hän nimenomaan yrittää leimata minut "pahaksi äitipuoleksi" ja on hyödyntänyt tätä stereotypiaa ja kertonut mm viranomaisille miten ilkeä olen.
Väärinhän tuo on. Mietippä jos tuosta ihmisestä tulee joku päivä äitipuoli...
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nämä parjatut äitipuolet kuitenkin järjestelee teidän rippi- ja lakkiaisjuhlia, mutteivät saa koskaan kiitosta mistään. Hemmotellut lapset luulee, että kaikki naiset on velvollisia rakastamaan toisen lapsia kuin omiaan?Itse tajusin onneksi lähteä uusperheestä, kun huomasin, miten vääristynyttä meno voi olla näissä perhekuvioissa.
Juu järjestettiin lakkiaiset ja rippijihlat...mutta vasta siinä vaiheessa, kun lastensuojelu ja avohuollon huostaanotto puuttui tilanteeseen. Sitten piti jo vähän skarpata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Nämä parjatut äitipuolet kuitenkin järjestelee teidän rippi- ja lakkiaisjuhlia, mutteivät saa koskaan kiitosta mistään. Hemmotellut lapset luulee, että kaikki naiset on velvollisia rakastamaan toisen lapsia kuin omiaan?Itse tajusin onneksi lähteä uusperheestä, kun huomasin, miten vääristynyttä meno voi olla näissä perhekuvioissa.
Juu on järjestänyt .Itse olen saanut äitipuolen 5-vuotiaana ja elänyt hänen kanssaan niin kauan kuin muutin pois kotoa,
Hän oli omasta mielestäni minulle kuin ätiti (oma äiti ei pahemmin kuvioissa)
Mutta minun äitipuoleni edelleenkin kärttää kiitosta juurikin järjestämistää juhlista minulle (olen 40-vuotias). Mielestäni ei ole normaalia...
Lapsena aina joka riidan päätteeksi sanoi "mene/muuta äitelles sitten".
Joten en koskaan tuntenut itseäni perheenjäseneksi vaan joksikin jonka voi lähettää aina pois.
Kaikenlaisia ihmisiä on. Perhehelvettejä on ydinperheissäkin. Tämänkaltaisia tekoja.
Aivan totta varmasti nämä kauhukertomukset.
Toivoisin kuitenkin hieman armoa niille äitipuolille ja isäpuolille jotka ovat vain " ärsyttäviä".
On kohtuutonta laittaa joku ihminen syntipukiksi kaikkeen pahaan. Itseasiassa se helpompaa kuin katsoa ja kohdata sen oman biologisen vanhemman vajavuudet.
Tässä ketjussä minusta ainakin yksi sellainen tapaus.
Mutta juuri tämäntakia en ketä tahansa isäpuoleksi päästä.
Yksi ehdokas oli ja teki itseään tykö ja välittömästi alkoi aliarvioimaan lastani.
Uusperheessä jos aletaan riidellä niin se on syvintä, että siihen muodostuu sitten kaksileiriä.
Olen kuullut kaikenlaista tarinaa näistä kuvioista.
Tämän jutun tarkoitus ei ole vähätellä hirveitä kokemuksia.
Näitä on, mutta paljon on vain siitä väliltä.
Toimimatonta systeemiä ei voi hyvällä tahdolla pitää kasassa yksi ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaisia ihmisiä on. Perhehelvettejä on ydinperheissäkin. Tämänkaltaisia tekoja.
Aivan totta varmasti nämä kauhukertomukset.
Toivoisin kuitenkin hieman armoa niille äitipuolille ja isäpuolille jotka ovat vain " ärsyttäviä".
On kohtuutonta laittaa joku ihminen syntipukiksi kaikkeen pahaan. Itseasiassa se helpompaa kuin katsoa ja kohdata sen oman biologisen vanhemman vajavuudet.
Tässä ketjussä minusta ainakin yksi sellainen tapaus.Mutta juuri tämäntakia en ketä tahansa isäpuoleksi päästä.
Yksi ehdokas oli ja teki itseään tykö ja välittömästi alkoi aliarvioimaan lastani.
Uusperheessä jos aletaan riidellä niin se on syvintä, että siihen muodostuu sitten kaksileiriä.
Olen kuullut kaikenlaista tarinaa näistä kuvioista.Tämän jutun tarkoitus ei ole vähätellä hirveitä kokemuksia.
Näitä on, mutta paljon on vain siitä väliltä.
Toimimatonta systeemiä ei voi hyvällä tahdolla pitää kasassa yksi ihminen.
Tarkoitukseni ei ole tuomita kaikkia äiti- taikka isäpuolia huonoiksi. Tunnen parikin hyvää puolivanhempaa, kaikissa meissähän on niitä ärsyttäviä piirteitä. Biovanhemmissakin. Tämä keskustelu koskee ainoastaan niitä päävikaisia, oikeasti huonoja ja vanhemmiksi kelpaamattomia puolivanhempia. Ja vanhemmiksi kelpaamattomia biovanhempia. Minun isäni oli äitipuoleni lisäksi täysin kelpaamaton vanhemmaksi, isäni ja äitipuoleni kaltaiset ihmiset pitäisi pakkosteriloida jo teini-iässä...
Mutta oikein mukavaa vappua kaikille ja kiitos keskustelusta! Tämä auttoi minua paljon :).
Ap
Ja kukas se täällä haukkuu? Taidan tietää mikä olet. Vai että ei minuuttiakaan. Ymmärrän hyvin että sinun kanssa ei tulla toimeen menithän toisten jo valmiiseen perheeseen. Sitä saa mitä tilaa.