Voimavarat loppu 8kk vauvan yksinhuoltajalla
Mies jätti loppuraskaudessa ja sen jälkeen oon mennyt selviytymällä. Mun suku asuu kaukana ja miehen äiti on olisi halunnut vauvan parin kuukauden ikäisenä jo yökylään (en antanut) ja sen jälkeen hänen apua ei ole pahemmin herunut. Olen tällä hetkellä kuumeessa ja vauva itkee puhkeamaisillaan olevia hampaita ja mulla on mielessä vaan mustaa.. Lapsiperheiden kotipalvelu käy kerran viikossa pari tuntia, mutta koen että siitä on enemmän haittaa, kun siivoan ja laitan kaiken tip top heitä varten. Apua en tiedä mitä teen, oon ihan loppu..
Kommentit (26)
Muuttaisin viivana paikkakunnalle, jossa on tukea
Muuta sinne jossa sulla on sukua. Kyllä se niin menee että veri on vanhin....
Suvun luokse muuttaminen ei auta tässä hetkessä, mutta sitä kannattaa tosiaan harkita. Huomenna soita sosiaalitoimeen, ja jo tänään voit laittaa oman alueesi hätäkahvit -ryhmään fbssä avunpyynnön. Varmaati jo heti huomiselle löytyy tukea!
Tsemppiä, ei ole heikkoutta pyytää apua, se on lapsesi parhaaksi ja vahvana äitinä varmasti haluat toimia niin, ettet kohta ole niin heikossa kunnossa ettet enää voi olla paras mahdollinen äiti pienellesi! <3
Tiedän mitä käyt läpi, ei ole helppoa, mutta helpottaa koko ajan kun lapsi kasvaa. Olet rohkea ja vahva nainen - tiedän, koska ei tähän kaikista ole!
Kotipalvelusta vois myös kysyä, että olisko mahdollista käydä vaikka kaks kertaa viikossa, kun oot uupunut. Ja niitä varten ei todellakaan tarvitse siivota. Päinvastoin ne voi auttaa siivoamisessa (ei ole kuitenkaan pelkkä siivouspalvelu). Tai yksi vaihtoehto Helsingillä olis se palveluseteli, eli sitä pystyy käyttää vaikka useamman tunnin kerrallaan ja hoitaja tulee ulkopuolisesta yrityksestä. Voi olla siis ilta-aikaankin. Ne kyllä siis hoitaa silloin lasta kotona, mutta voi noin saada useamman tunnin omaa aikaa. Soita sinne kotipalvelun vastaavalle huomenna ja kysy voisko sitä kautta saada enemmän apua, kun oot uuvuksissa. Tuo palvelusetelikin tulee siis sieltä kotipalvelun kautta.
Paljon tsemppiä!
Hei,
Olisiko sinulla anonyymiä spostia. Voisin auttaa. Itse olen kolmen lapsen käytännössä totaaliyh ollut vuosikausia, ja kovin usein tilanteessa, jossa olo on ollut maailman yksinäisin. Vastaan varmasti, tosin lyhyesti, koska puuhaa riittää aina (liikaa).
Voimia!
Ota rohkeasti yhteyttä! Helsingissä on hyvät palvelut ja ei pelkoa "leimautumisesta". Voit myös ottaa asian puheeksi neuvolassa ja laittaa sitä kautta pallon pyörimään, he auttavat kyllä. Kokemusta on!