Vapaa-aika on kallein resurssi ja ainoa, jota ei saa takaisin. Eivätkö muut arvosta vapaa-aikaansa, vai miksi kaikki muu tuntuu menevän sen edelle?
Kauhistuttaa lukea vanhemmista tai työnarkomaaneista, joilla on aitoa vapaata aikaa pari hassua tuntia viikossa. Miten tällaiset ihmiset kestävät?
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko vapaa-aikaa sä sitten kaipaat?
Ihannetapauksessa kaikki aikani olisi vapaata aikaa, mutta harmi kyllä en ole rikas eikä mikään ammatti, jota voisin kuvitella tekeväni, tarjoa mahdollisuutta tehdä esimerkiksi lyhyempää viikkoa. Jos menee alle neljän tunnin, ei tunnu enää hyvältä. Useimpina arkipäivinä minulla on neljästä kuuteen tuntia vapaa-aikaa, kun laskee pois nukkumisen, työn, työmatkat ja pakolliset asioinnit. -ap
Harvalla vanhemmalla on lähellekään noin paljon aikaa omille jutuille ja silti tullaan toimeen ihan hyvin.
Sitähän tässä ihmetelläänkin.
Uskon hyvin, että ihmisten tarpeet ovat tässä asiassa hyvin erilaiset.
Mutta sitä ihmettelen, miksi koskaan tuoda esille, miten valtavan erilaiset ne voivat olla. Esimerkiksi tätä työ/lapset/harrastaminen/ruuhkavuodet -kuviota tarjotaan elämän sisällöksi käytännössä kaikille, vaikka ei se voi millään kaikille sopia.
Ja aika moni oireileekin, kun tajuaa omat tarpeensa ja arvonsa liian myöhään. -ap
Mitä ihmeellistä sä sitten vapaa-ajallasi oikein teet?
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä sä sitten vapaa-ajallasi oikein teet?
En ole ap, mutta miksi vapaa-ajalla pitäisi tehdä mitään ihmeellistä? Ei se ole vapaata aikaa, jos silloinkin pitää suorittaa jotain ihmeellistä.
Vierailija kirjoitti:
Paljonko vapaa-aikaa sä sitten kaipaat?
Mulle sopivasti olisi loppuelämä vapaata. Lottovoitto on siihen ainoa mahdollisuus. Työ on lähes sairauteen rinnastettava haitta ja hidaste.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmeellistä sä sitten vapaa-ajallasi oikein teet?
Ihan mitä haluan. Se on se pointti. -ap
Ei pysyisi kyllä yhtiskunta pystyssä, ei syntyisi perheitä ja yrittäjyyttä, jos jokainen välttämättä tarvitsisi monta tuntia omaa aikaa päivässä. Eihän se ole vain useimmille mitenkään mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Ei pysyisi kyllä yhtiskunta pystyssä, ei syntyisi perheitä ja yrittäjyyttä, jos jokainen välttämättä tarvitsisi monta tuntia omaa aikaa päivässä. Eihän se ole vain useimmille mitenkään mahdollista.
Jos tuo on totta, sitten on varmaan yhteiskunnan kannalta hyvä, että joillakin se vapaa-ajan tarve on pienempi kuin minulla. :) Minulle on tärkeintä, että oma elämäni on sellaista kuin haluan. Perheillä ja yrittäjyydellä ei ole minulle minkäänlaista merkitystä totta puhuen. Olen kyllä siinä suhteessa varmaan jonkun mielestä todella itsekäs. -ap
Sääntö numero yksi: älä laita itseäsi elämäntilanteeseen, jossa et halua olla.
Työkin tuntuu vapaa-ajalta, kun ei ota sitä niin vakavasti. Suomalaisilla on tapana ottaa kaikki ihan hirveän haudanvakavasti. Työstressi katoaa heti, kun asennoituu hommaan oikein. Sen jälkeen 12 tunnin päivät ovat ihan helppoja ja samalla tienaa vitusti.