En ymmärä, miksi pakkoruotsittomuuskokeiluun liittyen pelotellaan sillä, että korkeakoulussa se on pakollista?
"Niin kauan kuin korkeakouluissa vaaditaan virkamiesruotsin suorittamista, peruskouluissa tehtävät kokeilut ovat tasa-arvon kannalta kyseenalaisia."
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005186786.html
Korkeakouluissa on tälläkin hetkellä sääntönä se, että jos alemmissa opinnoissa ei ole opiskellut ruotsia, siitä saa vapautuksen korkeakoulussa. Joten mikä on ongelma?
Kommentit (27)
Hallintoalamaiset ei ymmärrä parastaan tässä ruotsin kielen opiskeluasiassa.
Niin, vaatimuksen purkaminen pitäisi aloittaa ylhäältä, korkeakouluista.
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
"Asiantuntijoiden huoli: pahimmillaan kokeilu voi kiihdyttää eriarvoistumista"
Niin, koska toiset pääsevät lukemaan tarpeellisia kieliä ja muut joutuvat opiskelemaan turhaa pakkoruotsia. Ratkaisu tähän olisi tietenkin se, että kaikilta poistetaan pakkoruotsi.
Vierailija kirjoitti:
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
Heh!
Sattumoisin opiskelin ydinfysiikkaa ja olen alalla töissä ruotsissa. Työkaverini ovat ruotsalaisia ja työkieleni ruotsi. Onneksi luin pakkoruotsin aikoinani pitkänä kielenä. Kielitaidolla on suuri merkitys ainakin teknisillä aloilla koska suuri osa alalle päätyvistä joutuu työskentelemään ulkomailla ja ulkomaisten kontaktien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
Heh!
Sattumoisin opiskelin ydinfysiikkaa ja olen alalla töissä ruotsissa. Työkaverini ovat ruotsalaisia ja työkieleni ruotsi. Onneksi luin pakkoruotsin aikoinani pitkänä kielenä. Kielitaidolla on suuri merkitys ainakin teknisillä aloilla koska suuri osa alalle päätyvistä joutuu työskentelemään ulkomailla ja ulkomaisten kontaktien kanssa.
No se ei varmaan ole yllätys, että jos muuttaa Ruotsiin, kannattaa osata ruotsia. Mutta miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi valmistaa opiskelijat muuttamaan juuri Ruotsiin? Varsinkin kun koko EU on yhteistä työssäkäyntialuetta.
Suurimmalle osallesuomalaisisista kielten opetuksesta ei ole ylipäätään mitään hyötyä. Missä he kielitaitoa tarvitsevat. Kaupoissa on tuoteselosteet ja ohjeet suomeksi. TVssä on suomenkielinen tekstitys. Ei ole järkeä yhteiskunnan kustantaa kalllista kieltenopetusta jos sitä käytetää n kerran 10 vuodessa huvimatkalla Kanarialla. Jokainen voi hankkia kielitaitonsakursseilla vaikka kansanopistossa jos näkee siihen tarvetta.
Kielten opetus on tavattoman kallista.
Kielten opetus pitäisi lopettaa alamman asteen opinnoista ja sisällyttää ainoastaan opintopolkuihin jotka tähtäävät korkeakoulu-uralle.
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalle osallesuomalaisisista kielten opetuksesta ei ole ylipäätään mitään hyötyä. Missä he kielitaitoa tarvitsevat. Kaupoissa on tuoteselosteet ja ohjeet suomeksi. TVssä on suomenkielinen tekstitys. Ei ole järkeä yhteiskunnan kustantaa kalllista kieltenopetusta jos sitä käytetää n kerran 10 vuodessa huvimatkalla Kanarialla. Jokainen voi hankkia kielitaitonsakursseilla vaikka kansanopistossa jos näkee siihen tarvetta.
Kielten opetus on tavattoman kallista.
Kielten opetus pitäisi lopettaa alamman asteen opinnoista ja sisällyttää ainoastaan opintopolkuihin jotka tähtäävät korkeakoulu-uralle.
Ai miten suloinen pakkoruotsittajan itkupotkukohtaus! Jos ette halua lukea pakkoruotsia, älkää sitten opiskelko mitään!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
Heh!
Sattumoisin opiskelin ydinfysiikkaa ja olen alalla töissä ruotsissa. Työkaverini ovat ruotsalaisia ja työkieleni ruotsi. Onneksi luin pakkoruotsin aikoinani pitkänä kielenä. Kielitaidolla on suuri merkitys ainakin teknisillä aloilla koska suuri osa alalle päätyvistä joutuu työskentelemään ulkomailla ja ulkomaisten kontaktien kanssa.
No se ei varmaan ole yllätys, että jos muuttaa Ruotsiin, kannattaa osata ruotsia. Mutta miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi valmistaa opiskelijat muuttamaan juuri Ruotsiin? Varsinkin kun koko EU on yhteistä työssäkäyntialuetta.
Enpä tiennyt ala-asteikäisenä pitkää ruotsia valitessa muuttavani töiden perässä 20 vuotta myöhemmin ensin Saksaan ja sitten Ranskan kautta Ruotsiin. Onnekseni olin opiskellut noita kaikkia kieliä kouluaikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
Heh!
Sattumoisin opiskelin ydinfysiikkaa ja olen alalla töissä ruotsissa. Työkaverini ovat ruotsalaisia ja työkieleni ruotsi. Onneksi luin pakkoruotsin aikoinani pitkänä kielenä. Kielitaidolla on suuri merkitys ainakin teknisillä aloilla koska suuri osa alalle päätyvistä joutuu työskentelemään ulkomailla ja ulkomaisten kontaktien kanssa.
No se ei varmaan ole yllätys, että jos muuttaa Ruotsiin, kannattaa osata ruotsia. Mutta miksi Suomen koulujärjestelmän pitäisi valmistaa opiskelijat muuttamaan juuri Ruotsiin? Varsinkin kun koko EU on yhteistä työssäkäyntialuetta.
Enpä tiennyt ala-asteikäisenä pitkää ruotsia valitessa muuttavani töiden perässä 20 vuotta myöhemmin ensin Saksaan ja sitten Ranskan kautta Ruotsiin. Onnekseni olin opiskellut noita kaikkia kieliä kouluaikana.
Muna vai kana. Jos olisit opiskellut kiinaa, ehkä olisit päätynyt Kiinaan.
Totta kai ruotsista voi olla hyötyä, kuten voi olla mistä tahansa kielestä, ja hyvä että ruotsia voi opiskella valinnaisena senkin jälkeen, kun pakkoruotsi on poistettu.
Mutta Suomen valtion tehtävä ei ole valmistaa työvoimaa (ja veronmaksajia) juuri Ruotsia varten. Kansan etu on se, että kokonaisuutena täällä osataan monia kieliä. Kaikkien ei tarvitse osata kaikkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimmalle osallesuomalaisisista kielten opetuksesta ei ole ylipäätään mitään hyötyä. Missä he kielitaitoa tarvitsevat. Kaupoissa on tuoteselosteet ja ohjeet suomeksi. TVssä on suomenkielinen tekstitys. Ei ole järkeä yhteiskunnan kustantaa kalllista kieltenopetusta jos sitä käytetää n kerran 10 vuodessa huvimatkalla Kanarialla. Jokainen voi hankkia kielitaitonsakursseilla vaikka kansanopistossa jos näkee siihen tarvetta.
Kielten opetus on tavattoman kallista.
Kielten opetus pitäisi lopettaa alamman asteen opinnoista ja sisällyttää ainoastaan opintopolkuihin jotka tähtäävät korkeakoulu-uralle.
Ai miten suloinen pakkoruotsittajan itkupotkukohtaus! Jos ette halua lukea pakkoruotsia, älkää sitten opiskelko mitään!
Itse en näe kieltenopetusta tarpeellisena enkä halua että tuhlausta jatketaan minun maksamistani veroista. Kaikkea turhaa opetusta tulee karsia ja veroja alentaa.
Itse en käynyt peruskoulua Suomessa ja kansainvälisen lukion myöhemmin, joten sain vapautuksen virkamiesruotsista yliopistossa. Piti tehdä pari ylimääräistä kielikurssia korvaamaan kieliopinnot.
Kaksikertainen maisteri olen, ei siis mitään ongelmaa jos ruotsi puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Itse en käynyt peruskoulua Suomessa ja kansainvälisen lukion myöhemmin, joten sain vapautuksen virkamiesruotsista yliopistossa. Piti tehdä pari ylimääräistä kielikurssia korvaamaan kieliopinnot.
Kaksikertainen maisteri olen, ei siis mitään ongelmaa jos ruotsi puuttuu.
Juuri näin. Kokeiluun osallistujat rinnastettaisiin siis näihin ulkomailla alemmet opintonsa suorittaneisiin.
Opiskelijajärjestöjen pitäisi nyt ryhdistäytyä kunnolla ja ajaa pakkoruotsi pois korkeakouluista. Sen kun saavat tehtyä niin pakkoruotsittamiselta katoaa taas yksi "hyvä" peruste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On täysin selvää, että virkamiesruotsin vaatimuksesta tullaan luopumaan jossain lähitulevaisuudessa. Yliopistot on jo nyt ihan pulassa, koska sen jälkeen kun ruotsin kielen kirjoituspakko poistui, tulee yliopistoihin ihmisiä, joiden ruotsin taidot on todella huonot. Niitä sitten päästetään säälistä läpi, koska on vähän epäreilua, että maisterinpaperit vaikka ydinfysiikasta jää saamatta, kun ei osaa ruotsia... :). (Siis kietlä, jolla ei tule olemaan mitään merkitystä kyseisen ihmisen ammatissa, ikinä.)
Heh!
Sattumoisin opiskelin ydinfysiikkaa ja olen alalla töissä ruotsissa. Työkaverini ovat ruotsalaisia ja työkieleni ruotsi. Onneksi luin pakkoruotsin aikoinani pitkänä kielenä. Kielitaidolla on suuri merkitys ainakin teknisillä aloilla koska suuri osa alalle päätyvistä joutuu työskentelemään ulkomailla ja ulkomaisten kontaktien kanssa.
Mitäs sitten jos olistikin muuttanut vaikka Ranskaan? Pakkoruotsin takia et olisi voinut opiskella ranskaa (koska lukkari jo täynnä), joten olisit joutunut aloittamaan ranskan kielen alkeista ja nyt manaisit täällä pakkoruotsia :). Olen itsekin teknisellä alalla (tohtorin tutkinto taskussa). Suomessa töissä, mutta suurimmat asiakkaat on Ruotsissa. Kaikki, siis aivan ihan joka ikinen työasia on aina hoidettu englanniksi. Hej, on ainoa ruotsin kielen sana, jonka olen heidän kanssaan vaihtanut. Olen myöskin tehnyt yhteistyötä tanksalaisken, saksalaisten, espanjalaisten, amerikkalaisten, hollantilaisten ym. kanssa ja ylläri, heidänkin kanssaan kaikki asiat hoituu englanniksi. Teknisellä alalla nimenomaan kieli on englanti. Toki tilanne muuttuu, jos päättää muuttaa johonkin maahan.
Virkamiesruotsi on se syy, miksi en laittaisi lastani ruotsittomalle luokalle.
Siis monissa viroissa vaaditaan, että virkamiesruotsi on suoritettu. Molemmat vanhempani esimerkiksi työskentelivät juuri tällaisissa viroissa. (Vaikkeivät kovin hyvin osannneet, niin kelpoisuuden kuitenkin olivat saaneet kielikokeessa.)
Viroissa vaadittavan ruotsin takia kannattaa edelleen lukea ruotsia, vaikka se yliopistoissakin muuttuisi vapaaehtoiseksi.
Mutta jos jossain aukeaa työpaikka, jossa oikeasti usein tarvitsee ruotsia, niin siihen valitaan suomenruotsalainen tietenkin. Heitä on paljon saatavilla ja osaavat kielen oikeasti kunnolla. Eli ei se kouluruotsi avaa ruotsinkielentaitoisten työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Virkamiesruotsi on se syy, miksi en laittaisi lastani ruotsittomalle luokalle.
Siis monissa viroissa vaaditaan, että virkamiesruotsi on suoritettu. Molemmat vanhempani esimerkiksi työskentelivät juuri tällaisissa viroissa. (Vaikkeivät kovin hyvin osannneet, niin kelpoisuuden kuitenkin olivat saaneet kielikokeessa.)
Ruotsin kielen opinnot voisi ihan hyvin suorittaa intensiivikurssina niillä korkeakoulun ja ammattikoulun opintolinjoilla, joilta valmistuvat yleensä työllistyvät julkiselle puolelle.
Lisäksi voisi virkoja täyttäessä antaa ehdoksi muutoin pätevälle hakijalle virkamiesruotsin suorittamisen esim. kolmen vuoden kuluessa. Näinhän tehdään jo nyt monen muun tutkinnon kohdalla.
No, serkkuni luki myös ydinfysiikkaa ja on nykyään töissä Saksassa. Onneksi oli lukenut myös pitkän saksan koulussa niin pärjäilee.
Ruotsillahan oli ei-niin-kauan-sitten aikeena ajaa alas kamalat saastuttavat ydinvoimalat (ovat kai sittemmin tinkineet suunnitelmasta).
Millaisia hiukkaskiihdyttimiä siellä Ruotsissa on, tuletko pysymään leivänsyrjässä tulevaisuudessa?
No, onhan se aika tylyä, jos menettää tuossa vaiheessa jo kelpoisuuden esim. virkoihin.