Tarjoaminen treffeillä, miehen kiinnostus naista kohtaan ja "kyky huolehtia perheestään"?

Kulahtaneilla palstan golddiggereillä ottaa päähän, kun ryppyisellä naamalla ei saakkaan enää ilmaisia drinksuja.

Vierailija kirjoitti:

Monissa treffitarjoamisketjuissa otsikon kohdat ovat perusteluita miksi mies ei kiinnosta jos hän ei tarjoa naiselle.

Millä tavalla kyky huolehtia perheestä liittyy siihen miten innokkasti mies tarjoaa yhtään mitään vieraalle naiselle?

Miksi kyky huolehtia perheestä olisi vain miehen asia tässä tasa-arvoisessa ja tasavelvollisessa maailmassa? Moniko nainen todistaa kykynsä perheestä huolehtimiseen tarjoamalla parit savuviskit tuntemattomalle miehelle?

Kiinnostus naista kohtaan. Miehen pitäisi ilmaista kiinnostusta naiseen rahallisesti, mutta nainen ei todellakaan ole maksullinen nainen (vaikka tätä toivoo, jopa suorastaan olettaa).

Eihän tuo treffeillä tarjoaminen liity mitenkään perheen elättämiseen, vaan siihen että se on kohtelias tapa koska kutsuja maksaa. Eli jos mies kutsuu mut treffeille minä voin olettaa hänen myös maksavan, koska useimmiten kutsuja on myös miettinyt minne hän haluaa minut viedä. Toki itselläni on ollut aina rahaa maksaa oma osuuteni, mutta tuo on siis ihan oikeasti kansainvälinen ja perinteinenkin tapa.

Mikä idea siinä olisi että minä kutsuisin vaikka työttömänä olevan miehen treffeille maakunnan kalleimpaan ravintolaan ja olettaisin hänen maksavan oman syömisensä ja/tai mun syömiseni? Tuohan olisi nöyryyttävää. 

Eli jos saan kutsun treffeille, minulla on perusteltu syy olettaa kutsujan maksavan treffit. Jos kutsun jonkun muun treffeille, hänellä on perusteltu syy olettaa minun maksavan.

Tosin ei kannata edes niihin ensimmäisiin treffeihin lähteä jos tarjoaminen on noin suuri ongelma henkilölle itselleen. 

Lasten huolehtiminen on naiselle luontaisempaa, tai näin ainakin oletetaan (tai minä oletan, että näin oletetaan). Se on itsestään selvempää kuin miehen vastaava kyky. Tokikaan kaikki naiset eivät vaikuta yhtä "äidillisiltä", mutta tavallisen järkevän oloisen naisen ei tarvitse erikseen todistella äidillisiä kykyjään.

Kaikki ap:n esittelemät piirteet kertovat siitä miten hankalaa on olla nainen, kun on ensin tehnyt itse elämänsä vaikeaksi.

En ole koskaan tarjoutunut maksamaan toisen osuutta treffeillä, eikä se ole koskaan ollut mikään ongelma. Tuosta asiasta valittavat miehet ovat lukeneet vähän turhan innokkaasti amerikkalaisia keskustelufoorumeita – toisin kuin tasavertaisessa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa tämä tarjoaminen on oikeasti jakava kysymys. Oikeista treffeistä näillä valittajlla ei ihmisarkuutensa vuoksi ole mitään kokemusta.

Mitä jos ei ole minkäänlaista intressiä alkaa vaikkapa yh-naisen perheen huolehtijaksi? En koe että minun tehtäväni on huolehtia hänen perheestään. Siihen hänellä on hän itse ja hänen elareita maksava exänsä.

M

Miten tästäkin jaksetaan aina riidellä. Minulle on ihan sama kuka ne kahvit tarjoaa, kunhan asia sovitaan jotenkuten yhteisesti (eikä niin että toinen vaan ottaa kahvinsa ja OLETTAA että toinen maksaa). Aina tarjoudun maksamaan vähintään omani itse, mutta usein mies on sanonut, että ei kun hän maksaa molemmat. En lähde tästä riitelemään, että "ei ei, minä ehdottomasti vaadin maksaa vähintään omani, kun olen itsenäinen nainen", minusta se olisi epäkohteliasta. Aina kuitenkin tarjoudun tarjoamaan seuraavat, tai kysyn vain että "mitä otat, voin hakea". Ei se sen vaikeampaa ole.

Jos suhtautuu vihamielisesti treffailuun, kannattaako käydä treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä jos ei ole minkäänlaista intressiä alkaa vaikkapa yh-naisen perheen huolehtijaksi? En koe että minun tehtäväni on huolehtia hänen perheestään. Siihen hänellä on hän itse ja hänen elareita maksava exänsä.

M

Etäännytätkö siksi itsesi myös naisesta? En suosittele ainakaan yhteenmuuttoa ja ehkä kannattaisi muutenkin pitäytyä lapsettomissa. 

Minulla ei ole lapsia, mutta mietin vaan suhteen dynamiikkaa noin hostaalilla lähestymistavalla, vaikka itsessään asia oikein onkin eikä äidin uuden miehen kuulu elättää tämän aiempaa lasta. 

Jaha, se näyttää taas olevan viikottaisen lompakkoloisketjun aika. Itse en oleta miehen huolehtivan minusta enkä minä siitä saa rahaa, jos hän tarjoaa treffeillä. Silti minulle olisi ongelma, jos mies ei kahden euron teekupillista tarjoutuisi maksamaan. Perusteluni olen kertonut niissä noin kahdessa miljoonassa aikaisemmassa ketjussa, jotka tästä aiheesta palstalla on ollut.

Elämäni huonoin suhde on ollut miehen kanssa, joka ei koskaan tarjonnut mitään. Eikä edes huonoin vaan oikeastaan todella vahingollinen suhde. 

Haluan rennon ja reilun kumppanin, koska olen sitä itsekin. Siksi viiden tai kymmenen euron tarjoamisista puolin tai toisin ei saa muodostua ongelmaa tai suhdetta ei voi syntyä. 

Vierailija kirjoitti:

Elämäni huonoin suhde on ollut miehen kanssa, joka ei koskaan tarjonnut mitään. Eikä edes huonoin vaan oikeastaan todella vahingollinen suhde. 

Haluan rennon ja reilun kumppanin, koska olen sitä itsekin. Siksi viiden tai kymmenen euron tarjoamisista puolin tai toisin ei saa muodostua ongelmaa tai suhdetta ei voi syntyä. 

Kun tapaat miehen ensimmäisen tai toisen kerran, et ole hänen kanssaan suhteessa. Olette vielä tuntemattomat toisillenne.

Olen harvinaisen rento kumppani, enkä jaksa parisuhteessa syynätä menoja eurolleen, vaan pääasia on, ettää kumpikin kokee kulujen jakautuvan reilusti ja tulee välillä hemmotelluksi.

Siltikään en tarjoudu maksamaan ensitreffeillä treffikumppanini osuutta. Nällä kahdella asialla on hyvin vähän tekoa keskenään. -6

Mä en kyllä tajua tätä keskustelua. Itse joskus nuorena ja naiivina annoin jonkun trefiiseuralaisen tarjota jonkun ruuan tai juoman, mutta kun tajusin, että ko hyypiö kuvitteli, että jonkun 5e drinkki oikeuttaa vaatimaan seksiä mun kanssa, aloin maksamaan omat menoni ihan itse.. Nyt oon ollut kojta 20v parisuhteessa saman miehen kanssa ja nyt useinmiten hän maksaa jos ollaan jossain ulkona, siksi että hän haluaa. Mä maksan sitten puolet normielämisestä.

Kuka alkaa treffeillä miettimään ja analysoimaan voiko toinen huolehtia perheestä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämäni huonoin suhde on ollut miehen kanssa, joka ei koskaan tarjonnut mitään. Eikä edes huonoin vaan oikeastaan todella vahingollinen suhde. 

Haluan rennon ja reilun kumppanin, koska olen sitä itsekin. Siksi viiden tai kymmenen euron tarjoamisista puolin tai toisin ei saa muodostua ongelmaa tai suhdetta ei voi syntyä. 

Kun tapaat miehen ensimmäisen tai toisen kerran, et ole hänen kanssaan suhteessa. Olette vielä tuntemattomat toisillenne.

Olen harvinaisen rento kumppani, enkä jaksa parisuhteessa syynätä menoja eurolleen, vaan pääasia on, ettää kumpikin kokee kulujen jakautuvan reilusti ja tulee välillä hemmotelluksi.

Siltikään en tarjoudu maksamaan ensitreffeillä treffikumppanini osuutta. Nällä kahdella asialla on hyvin vähän tekoa keskenään. -6

Jos on tarvetta nillittää asiasta niin koen sen oireeksi jostain. Voi olla tarjoamatta, mutta jos on joku periaate maksamattomuudesta niin en halua tutustua syvemmin. Muutenkin periaatteen ihmiset koen aika rasittaviksi. 

Maailmassa on tunnetusti paljon kaksoisstandardeja, joista naiset hyötyvät. Näitä epätasa-arvoisuuksia naisilla ei ole pienintäkään intoa korjata. Kunhan poimitaan rusinat pullasta.

Vierailija kirjoitti:

Maailmassa on tunnetusti paljon kaksoisstandardeja, joista naiset hyötyvät. Näitä epätasa-arvoisuuksia naisilla ei ole pienintäkään intoa korjata. Kunhan poimitaan rusinat pullasta.

Riippuu, minkä lasien läpi maailmaa katselee. Voisin väittää, että maailmassa on tunnetusti myös paljon asioita, joissa nainen on heikommilla tai mies poimii rusinat pullasta, mutta keskittyisin mielummin ihan toisenlaisiin maisemiin mukavasti yhdessä miehen kanssa. 

Se kertoo miehen luonteesta niin paljon. Onko itsekäs, pihi, halukas antamaan omastaan, jakamaan. Miehillä on yleensä valitettavasti isommat tulot monestakin syystä ja naiset tiedostamattaan(kin) hakevat isäehdokasta, joka on valmis tukemaan koko perhettä silloin kun lapset ovat pieniä (ja heitä hoidetaan kotona). Ja ylimalkaan jakamaan tulonsa koko perheen hyväksi, eikä niin, että sinä kampaajana maksat puolet kaikesta plus kaikki lasten menot "jotka sinusta ovat tärkeitä mutta minusta ihan turhia" ja minä insinööri maksan puolet välttämättömistä menoista ja loput tuhlaan omiin harrastuksiin, omiin reissuihin, omiin teknisiin vimpaimiin sekä baariin. Joka ei ymmärrä, ettei tällä ole mitään tekemistä prostituution kanssa, on jotenkin autisti.

Eli se kuka tarjoaa treffeillä onkin nyt mittari siitä miten kiinnostunut on ja pystyykö pitämään huolta perheestä?

Ensimmäinen mies joka ei tarjonnut on se kenen kanssa asun nyt ja tein lapsen. Oliko tuo jotenkin huono valinta?

Vierailija kirjoitti:

Se kertoo miehen luonteesta niin paljon. Onko itsekäs, pihi, halukas antamaan omastaan, jakamaan. Miehillä on yleensä valitettavasti isommat tulot monestakin syystä ja naiset tiedostamattaan(kin) hakevat isäehdokasta, joka on valmis tukemaan koko perhettä silloin kun lapset ovat pieniä (ja heitä hoidetaan kotona). Ja ylimalkaan jakamaan tulonsa koko perheen hyväksi, eikä niin, että sinä kampaajana maksat puolet kaikesta plus kaikki lasten menot "jotka sinusta ovat tärkeitä mutta minusta ihan turhia" ja minä insinööri maksan puolet välttämättömistä menoista ja loput tuhlaan omiin harrastuksiin, omiin reissuihin, omiin teknisiin vimpaimiin sekä baariin. Joka ei ymmärrä, ettei tällä ole mitään tekemistä prostituution kanssa, on jotenkin autisti.

Niin, olen omassa kotona nähnyt miten autisti-isä jätti lopulta äidin maksamaan kaiken yksin. Onneksi äiti ei ollut matalapalkkanainen vaan ihan pärjäävä yksilö, joka ei halunnut vääntää asiasta idiootin kanssa vaan kääri hihat ja hoiti kaiken itse.