Kuinka paljon valtio säästäisi poistamalla maataloustuet?
Maatalous ei Suomessa kannata muuten kuin tukia maksamalla. Eikö olisi järkevää säästää näinä aikoina lopettamlla tämä turha maataloussuojatyöpaikkojen ylläpito?
Viljelijätkin pääsisivät pois kuluttamasta valtion rahoja ja etsiytyisivät tuottaville aloille. Tämä turhan maanviljelyksen ylläpitohan on suorastaan kannustinloukku. Kannustetaan tuottamattomaan puuhasteluun.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vilja ja peunat kannattaa viljellä etelässä, ei tundran rajalla.
Huomaa ettei tämän kirjoittaja oikeasti tiedä maataloudesta mitään. Suomessa kasvaa peruna oikein hyvin koska peruna on viileän ilmaston kasvi, se ei jossain Espanjassa kovin hyvin viihdy.
Vilja kasvaa varsinkin etelä-Suomessa hyvin, sadot eivät häpeile eurooppalaisten keskisatojen rinnalla. Joku Ranska ja Saksa menee tietysti ohi koska siellä on ihanteellisinta mutta taas etelämpänä tulee kuivuus vastaan.
No miksi sitten täytyy maksaa hirvittäviä tukia, jos kerran näin hyvin kasvaa ?
Koska myös ne saksalaiset ja ranskalaiset saavat tukia, minkä vuoksi he pystyvät myymään halvemmalla kuin ilman tukia.
Tykien lakkauttaminen on melkolailla vain teoreettinen kysymys. Tukijärjestelmä on EU:n laajuinen, ja Suomi olisi siinä joka tapauksessa mukana, vaikka kansalliset tuet lakkautettaisiinkin.
Maataloustuetbovat suurimnaksi osaksi EU-rahaa.
Suomen valtiolla ei olisi edes oikeutta poistaa näitä tukia.
Yllättääkö, että mm aataloutta tuetaan kokonEU:ssa.
Alapas, AP, ajamaan naataloustukien poistamista koko EU:n alueelta, onnea vaan hankkeellesi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetetaan samalla kertaa kaiken alojen yritysten tuet myös. Kaikki saisi pärjätä omillaan. Jos maanviljelijöiden tiet lakkautettaisiin niin ruoan hinta olis monin kertainen. Euhun liittyminen toi tämän tuki rumban jota kukaan ei halunnut. Tuotteesta kuuluu saada se hinta , että se kannattaa tuottaa ja sillä elää.
Jos maataloustuet lopetettaisiin, niin verot laskisivat huimasti ja myös tuontiruuan hinta. Talviaikaan suurin osa ruuasta on tuontitavaraa.
Miksi ihmeessä kukaan ruoantuoja alentaisi hintojaan jos paikallinen kilpailu poistuu. Markkinatalouden oppien mukaan se tuontiruokakin siitä kallistuisi ja joku tuojayritys vaan käärisi komeampia katteita. Sen sijaan kun kotimaiset yritykset maatalous- ja elintarvikesektorilla lopettaisivat toimintansa, tulisi aksapäin lisää työttömiä ja katoaisi paljon verotuloja. Verokuormitus jäljelle jääville maksajille saattaisi jopa kasvaa sen lisäksi että ruoka kallistui just kaikilta.
Tuet viljanviljelyyn eivät ole kovin hirvittäviä, Etelä-Suomessa jotain luokkaa 400 euroa hehtaaria kohti rehtiin viljelyyn ilman mitään tuotantoa pienentäviä piiperöintimaisemointeja. Neljän tonnin hehtaarisadolla se tarkoittaa sataa euroa per tonni. Tuen ansiosta viljan markkinahinta ostajille vaihtelee välillä 100-200 eur/t kun ilman sitä se olisi välillä 200-300 eur/t vähintään, ehkä isompikin, kun tukien tuoma tulovarmuus poistuisi ja hintaan lisättäisiin enemmän viljelyn riskejä. Siis voi aika suoraan sanoa, että ruoan (raaka-aineiden) hinta tuplaantuisi.
Peltoviljelyn tukitasot ovat suunnilleen sdamaa luokkaa koko Euroopassa. EU:n suorat tuet (joita siis Suomikin maksaa jäsenmaksuosuudestaan) ovat kuitenkin Keski-Euroopan isoissa maissa suurempia ja koko maataloustuki muodostuu niistä, eivätkä valiot itse laita rahaa tukiin ollenkaan. Suomi taas saa pienempiä EU-tukia jota kompensoidaan kansallisilla eli valtion suoraan maksamilla tuilla.
Tukijärjestelmästä ei voi irtautua eroamatta EU:sta. Silloin voi ottaa mallia vaikkapa Norjasta, jossa maataloustuet hehtaaria kohti ovat Suomeen nähden kaksinkertaisia.