"Me tullaan koko perheellä" – AARGH! Mikä lisääntyjiä oikein vaivaa?

Ap:n ongelmahan on siinä, että maailma on epätäydellinen,

Kaikki kutsujat eivät tosiaankaan muotoile kutsujaan etiketin mukaisesti. Osalle kutsujista "lähdetkö yksille" tarkoittaa, että tulkaa vaikka koko porukka lähipubiin päiväkaljalle, mukelot voi syödä vaikka jäätelöt siinä. Toisille on kauhistus, jos tuolla sanamuodolla mukaan lähtee edes molemmat vanhemmat, kuten tästäkin ketjusta on huomattu. Jotta tässä "lisääntyjänä" (hieno etiketin mukainen termi muuten, ap) jotenkin klaaraisi, on pakko käytännössä varmistella tapauskohtaisesti.

Meidän kaveripiirissä käytetään varmisteluun näppärää keinoa nimeltään kommunikointi. Minä kiitän kutsusta ja kysyn, ovatko lapset tervetulleita. Saatan tutummille jopa esittää, että tultaisiin koko porukka, jos se on ok. Kutsun lähettäjä vastaa. Sanattomalla sopimuksella kumpikaan ei loukkaannu a) kysymisestä tai b) vastauksesta.

Pelkkä "ei" riittää vastaukseksi, eikä sitä ainakaan minun mielestäni tarvitse edes mitenkään pahoitella. Ei tarvitse listata syitä tai varsinkaan keksiä tekosyitä tyyliin meillä on puoli metriä vettä kämpän lattialla ja se on vaarallista lyhytkasvuisille. Sellainen on vaan vaivaannuttavaa, puolin ja toisin. Kutsuja päättää ja pulinat pois. Me sitten katsotaan yksikössämme, saadaanko hoito ja muut detaljit järjesteltyä. Aina ei saada, eikä sekään ole mikään mielenosoitus, josta tarvitsisi kutsujan loukkaantua.

Mitä aktuaalista vittua tosiaankin. :rolleyes:

Vähän ohis, mutta olemme noin 50-kymppinen pari jonka lapset jo aikuisia ja asuvat omillaan. Ei meitä huvita kutsua enää luoksemme ihmisiä, jotka ottaa teini-ikäiset mukaan kyläreissulle. Ensinnäkään, tuon ikäiset ei nyt yleensä puhu mitään keski-ikäisten kanssa, tuskin nuoret nyt niin itsekään nauttivat illanvietosta tätien ja setäihmisten kanssa. Miksi raahata nuoria mukaan kylään kun osaavat olla jo itsekseenkin kotona?

Lapsettomat, ei niille lapsille saa hoitajaa ihan tosta vaan.

Ainut syy, miksi lapset otetaan mukaan, on se, ettei niitä voi jättää yksin.

Jos lapseton ystävä kutsuu illanviettoon parin päivän varoitusajalla, niin soitatko anopille, että tule bussilla kolmensadan kilometrin päähän vahtimaan meidän lapsia yks ilta, kun mä ja Timo mennään yhen tutun luo grillaamaan. Sitten se anoppi tulee ja viipyy helvetti viikon. Ja kaikki vain siksi, että Erkin grillibileisiin oli niin kiva osallistua.

Tai kunnissa, joissa on Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitaja palvelu tai yksityinen hoitajapalvelu(tätä ei sitten ole läheskään joka paikassa): ostat sieltä jonkun 18-vuotiaan lukiolaisen illaksi vahtimaan lapsiasi, maksat sille viiskymppiä siitä ilosta. Teet kotitalousvähennykset sun muut vero-ilmoituksessasi tämän yhden illan takia. Sitten menet grillibileisiin, jossa jauhat paskaa pari tuntia jonkun kaverin kanssa, jonka olet tuntenut ala-asteelta asti eikä teillä ole mitään puhuttavaa. Tulee tunne, että helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun juo pari siideriä kalsareissaan kotona ja pistää kaksi makkaraa uuniin.

Jollain pipo vähän kireellä. Hieman aggressiivista settiä. Käy sääliksi lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta lapsettomat osallistuu kovin harvoin sellaiseen luontevaan yhdessäoloon, jossa lapsia on mukana. Harva tuttu kolmekymppinen mies lähtee brunssille, kun kerron, että meiltä tulee lapset mukaan, ota sinäkin mukaan ne ihmiset, jotka ovat sinulle maailmassa tärkeimpiä.

Ihan oikeasti... Oletko koskaan miettinyt, miksi lapsettomat osallistuvat harvoin "sellaiseen luontevaan yhdessäoloon" jossa on lapsia mukana? Siksi koska lapsettomia ei kutsuta mukaan. Ja sitten jos on kaveriporukan ainoa sinkku, karsiutuu myös pariskuntien illanvietoista. Ja kiitos vielä tuosta viestisi huippukohdasta, jonka ainoa tarkoitus on satuttaa. :)

Luitko edes, että kutsutaan, mutta lapsettomat eivät halua olla mukana, koska he eivät halua elämänsä muuttuvan mitenkään! Heillä on oikeus vaatia, että edelleen järjestetään illanviettoja, joihin kaikkien kavereiden pitää osallistua (vaikka olisi lapsia), koska he näkevät elämän hyvin kapeana eli lapsettomana. Heille muiden lapset ovat jotain sellaista, mikä sotkee heidän mukavat rutiininsa, kivat baarikierroksensa ja peli-illat. He kummastelevat sitä, että vanhemmat eivät voi tai halua olla erossa lapsistaan, vaikka vaihtoehtona on heidän kiehtova ja ihana ja jonnekin menneityyteen jämähtänyt tapansa elää.

Siinä vaiheessa kun lapsettomat kutsut alkoivat olla tapa eikä poikkeus, minä huomasin vaihtaa ystäväpiiriä. Miksi tuhlata aikaansa tuttaviin, jotka eivät mene elämässä eteenpäin? Tuttavapariskuntia leikkimässä treffejä, sinkkuja esittelemässä sen kuukauden tinderseuraa jne. - kiitos ei minulle!

Nyt taitaa jotain ihmistä kiukuttaa aika kovasti, että tuli niitä lapsia hankittua...Niin on sapekasta tekstiä lapsettomuutta "elämän näkeminen kapeana, menneisyyteen jämähtäneet tavat". Syyttömiä me siihen ollaan, että sun elinpiiri on supistunut ja elämä muuttunut suorittamiseksi. Ihan itse päätin ottaa pallon nimeltä "perhe" jalkaasi.

Kyllä toi "Me teemme kaiken yhdessä perheenä" on todella sairasta. Eikö aikuiset käy töissä, lapset hoidossa tai koulussa? Eikö ole omia harrastuksia? Eikö ole omia lääkärikäyntejä?

Antaa kyllä sellaisen perheen lapsille kovin suppean kokemuksen elämästä jos koko perhe on mukana joka paikassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toisaalta lapsettomat osallistuu kovin harvoin sellaiseen luontevaan yhdessäoloon, jossa lapsia on mukana. Harva tuttu kolmekymppinen mies lähtee brunssille, kun kerron, että meiltä tulee lapset mukaan, ota sinäkin mukaan ne ihmiset, jotka ovat sinulle maailmassa tärkeimpiä.

Ihan oikeasti... Oletko koskaan miettinyt, miksi lapsettomat osallistuvat harvoin "sellaiseen luontevaan yhdessäoloon" jossa on lapsia mukana? Siksi koska lapsettomia ei kutsuta mukaan. Ja sitten jos on kaveriporukan ainoa sinkku, karsiutuu myös pariskuntien illanvietoista. Ja kiitos vielä tuosta viestisi huippukohdasta, jonka ainoa tarkoitus on satuttaa. :)

Luitko edes, että kutsutaan, mutta lapsettomat eivät halua olla mukana, koska he eivät halua elämänsä muuttuvan mitenkään! Heillä on oikeus vaatia, että edelleen järjestetään illanviettoja, joihin kaikkien kavereiden pitää osallistua (vaikka olisi lapsia), koska he näkevät elämän hyvin kapeana eli lapsettomana. Heille muiden lapset ovat jotain sellaista, mikä sotkee heidän mukavat rutiininsa, kivat baarikierroksensa ja peli-illat. He kummastelevat sitä, että vanhemmat eivät voi tai halua olla erossa lapsistaan, vaikka vaihtoehtona on heidän kiehtova ja ihana ja jonnekin menneityyteen jämähtänyt tapansa elää.

Siinä vaiheessa kun lapsettomat kutsut alkoivat olla tapa eikä poikkeus, minä huomasin vaihtaa ystäväpiiriä. Miksi tuhlata aikaansa tuttaviin, jotka eivät mene elämässä eteenpäin? Tuttavapariskuntia leikkimässä treffejä, sinkkuja esittelemässä sen kuukauden tinderseuraa jne. - kiitos ei minulle!

Miten se pentujen tekeminen vei sinun elämääsi eteenpäin? Rottakin poikii tehokkaammin kuin ihminen, joten ennemmin ihailen rottaa, jos puskee kerralla ulos kunnon poikueen. Lisäksi en nyt hirveästi halveksisi sinkkuja, sen verran pariskunnat eroaa, että eiköhän se kohta ole sinullakin edessä.

Siis ei kai illanistujaisiin lapsia oteta mukaan? Nuo rippijuhlat on yleensä sellaisia missä on kutsumattakin koko perhe.

Vierailija kirjoitti:

Sori mutta me ollaan yksikkö. Ymmärrät tämän sitten kun itselläs on lapsia eli oot "lisääntyjä".

Tän on pakko olla provo. Mutta silti, kai käytte paskallakin porukalla, koska olettehan yksikkö. Mites työt ja lasten koulut? Käykö toinen vain töissä ja toinen tulee lasten kanssa työpaikalle pitämään"kotikoulua" työpäivän ajaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ongelmahan on siinä, että maailma on epätäydellinen,

Ei vaan se, että ihmiset eivät joko osaa lukea kutsua tai ovat tahallaan tai ajattelemattomuuttaan epäkohteliaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ongelmahan on siinä, että maailma on epätäydellinen,

Ei vaan se, että ihmiset eivät joko osaa lukea kutsua tai ovat tahallaan tai ajattelemattomuuttaan epäkohteliaita.

Syy on juuri tässä. Nykyvanhemmille annetaan aika ristiriitaista tietoa. Vanhempia - varsinkin äitejä - kehotetaan olemaan jämähtämättä lapsen kanssa kotiin. Samaan aikaan korostetaan imetyksen ja kiintymyssuhteen merkitystä. On tahoja, joiden mukaan lapsi saisi olla erossa vanhemmistaan vain tunnin per ikävuosi. Alle vuoden ikäinen ei siis tuntiakaan ja vasta 5-vuotias illanistujaisten kestämän noin 5 tuntia. Jotta vanhempi sitten olisi jämähtämättä kotiin, mutta edelleen täysimettäisi ja loisi lapseensa kiintymyyssuhteen, lapsi otetaan mukaan. Tämä on siis tavallaan vanhemmille annettu suositus ja sen mukaan monet vanhemmat toimivat. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat, ei niille lapsille saa hoitajaa ihan tosta vaan.

Ainut syy, miksi lapset otetaan mukaan, on se, ettei niitä voi jättää yksin.

Jos lapseton ystävä kutsuu illanviettoon parin päivän varoitusajalla, niin soitatko anopille, että tule bussilla kolmensadan kilometrin päähän vahtimaan meidän lapsia yks ilta, kun mä ja Timo mennään yhen tutun luo grillaamaan. Sitten se anoppi tulee ja viipyy helvetti viikon. Ja kaikki vain siksi, että Erkin grillibileisiin oli niin kiva osallistua.

Tai kunnissa, joissa on Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitaja palvelu tai yksityinen hoitajapalvelu(tätä ei sitten ole läheskään joka paikassa): ostat sieltä jonkun 18-vuotiaan lukiolaisen illaksi vahtimaan lapsiasi, maksat sille viiskymppiä siitä ilosta. Teet kotitalousvähennykset sun muut vero-ilmoituksessasi tämän yhden illan takia. Sitten menet grillibileisiin, jossa jauhat paskaa pari tuntia jonkun kaverin kanssa, jonka olet tuntenut ala-asteelta asti eikä teillä ole mitään puhuttavaa. Tulee tunne, että helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun juo pari siideriä kalsareissaan kotona ja pistää kaksi makkaraa uuniin.

Kauhee kutsujan syyllistäminen siitä, että kutsu on esitetty ja se ei ollutkaan oman mielen mukainen :D Että kyllä sen kutsujan pitäisi varmaan kirjoittaa ne kotitalousvähennyspaperitkin sulle valmiiksi, kun ei kehdannut kutsua sun lapsia mukaan! Ei sillä väliä, että se on pistänyt kymppejä tai satasia tarjoiluihin, tehnyt ruuat, siivonnut ja suunnitellut, mutta eihän sillä nyt mitään väliä ole! Kusipää oli kun meni vanhan ystävän kutsumaan eikä tajunnut, miten idioottimainen veto se oli. Kyllä sen olis pitänyt tietää, ettei sua kiinnosta jauhaa paskaa niiden ääliöiden kanssa eikä puhuttavaakaan ole, siitäkin huolimatta, että näet tämän kaiken vaivan mennäksesi, vaikka et edes haluaisi? :D Anoppikin perkele viipyy liian kauan, kyllä se on nyt kaikki kutsujan syytä!!! Tapahtumakutsut pilaa kyllä varmaan sun koko elämän ihan just, kannattaa varmaan eristäytyä koko muusta maailmasta jonnekin erämökkiin ja sulkea puhelin ja netti, ettei kukaan vaan saatana pahoita mieltäsi KUTSUMALLA KYLÄÄN.

Vierailija kirjoitti:

Miksi velat on aina niin katkeria kaikesta koko ajan?

Tätä minäkin ihmettelen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ongelmahan on siinä, että maailma on epätäydellinen,

Ei vaan se, että ihmiset eivät joko osaa lukea kutsua tai ovat tahallaan tai ajattelemattomuuttaan epäkohteliaita.

Syy on juuri tässä. Nykyvanhemmille annetaan aika ristiriitaista tietoa. Vanhempia - varsinkin äitejä - kehotetaan olemaan jämähtämättä lapsen kanssa kotiin. Samaan aikaan korostetaan imetyksen ja kiintymyssuhteen merkitystä. On tahoja, joiden mukaan lapsi saisi olla erossa vanhemmistaan vain tunnin per ikävuosi. Alle vuoden ikäinen ei siis tuntiakaan ja vasta 5-vuotias illanistujaisten kestämän noin 5 tuntia. Jotta vanhempi sitten olisi jämähtämättä kotiin, mutta edelleen täysimettäisi ja loisi lapseensa kiintymyyssuhteen, lapsi otetaan mukaan. Tämä on siis tavallaan vanhemmille annettu suositus ja sen mukaan monet vanhemmat toimivat. 

Niin, kyllä mä ymmärrän sen, että on kätevää ja helppoa ottaa lapsi mukaan eikä varsinkaan pieni vauva suurta osaa edes haittaa. Tai että hoitajan saaminen on vaikeaa jne. Sitä mä en ymmärrä, miksi vanhemmat olettavat, että vauvan/lapsen/puolison mukaan ottaminen on automaatio, josta ei ole tarpeen edes kysyä emännältä/isännältä, vaikka mielestäni se on normaalia, kohteliasta käytöstä. Että missä vaiheessa se lapsen olemassaolo syrjäyttää käytöstavat ja muiden ihmisten huomioimisen?

Vierailija kirjoitti:

Lapsettomat, ei niille lapsille saa hoitajaa ihan tosta vaan.

Ainut syy, miksi lapset otetaan mukaan, on se, ettei niitä voi jättää yksin.

Jos lapseton ystävä kutsuu illanviettoon parin päivän varoitusajalla, niin soitatko anopille, että tule bussilla kolmensadan kilometrin päähän vahtimaan meidän lapsia yks ilta, kun mä ja Timo mennään yhen tutun luo grillaamaan. Sitten se anoppi tulee ja viipyy helvetti viikon. Ja kaikki vain siksi, että Erkin grillibileisiin oli niin kiva osallistua.

Tai kunnissa, joissa on Mannerheimin lastensuojeluliiton hoitaja palvelu tai yksityinen hoitajapalvelu(tätä ei sitten ole läheskään joka paikassa): ostat sieltä jonkun 18-vuotiaan lukiolaisen illaksi vahtimaan lapsiasi, maksat sille viiskymppiä siitä ilosta. Teet kotitalousvähennykset sun muut vero-ilmoituksessasi tämän yhden illan takia. Sitten menet grillibileisiin, jossa jauhat paskaa pari tuntia jonkun kaverin kanssa, jonka olet tuntenut ala-asteelta asti eikä teillä ole mitään puhuttavaa. Tulee tunne, että helpommalla ja halvemmalla pääsee, kun juo pari siideriä kalsareissaan kotona ja pistää kaksi makkaraa uuniin.

Mulla on sinulle hyvin helppo ratkaisu ongelmaasi: Vastaat kutsuun, ettet valitettavasti pääse paikalle, koska et saa lastenvahtia. Problem solved, kaikki ovat tyytyväisiä. Toisin kuin jos otat lapsesi mukaan, jos kutsu on pelkästään aikuisille.

Ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun kaveriporukassa oon huomannut tämän saman ilmiön: Lapselliset kaverit ottavat joskus taaperoikäiset lapsensa jopa kaveriporukan yhteisille viikonloppureissuille. Kiva siinä sitten yrittää viettää rauhallista mökkireissua kun jaloissa pyörii riehuvia lapsia. Usein tällöin keskustelunaiheetkin pyörivät pelkästään lasten kakkavaipoissa ja vastaavissa.

Kyse on lastenvahdin saamisesta:

kaikilla ei ole sellaista äitiä, jota kiinnostaa hoitaa lapsenlapsia, kun niiden äidillä olisi menoa.

Lasten isä voi hyvin olla niin mustasukkainen ja vihainen, kun vaimo kutsutaan tyttöjen mökkiviikonlopulle, että kieltäytyy hoitamasta sillaikaa lapsia. Kiusa se on pienikin kiusa.

Tuttavaperheessä taas äiti kunnostautuu järjestämällä itselleen ja miehelle muuta menoa just sinä ainoana viikonloppuna vuodessa, johon mies kavereineen - elinikäiseen harrastukseen liittyen - haluaisi osallistua.  Muiden tapahtumien osalta vaimo vastaa usein miehensäkin puolesta, että "me ei osallistuta".  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikeen edes nyt ymmärrä mitä se haittaa jos joku tulee illanistujaisiin lasten kanssa etenkin jos muuten ei pääse ollenkaan. Viimeistään kahdeksan aikaan lapsiperheet kuitenkin lähtevät jo koteja kohti.

Meidän kaveripiiriissä, jos erikseen ei sanota ettei lapsia voi ottaa mukaan, kaikki olettavat että juhliin voi tulla käymään lasten kanssa.

Esim. jos kaverilla on grillijuhlat menemme koko perhe alkuillasta ja kun lapsi ja mies on syöneet ja hetken seurustelleet lähtevät he kotia kohti. Mieskin pääsee siis edes käymään juhlissa, lapsi näkee useita ihmisiä ja kaverit pysyvät tuttuina lapselle.

Meidän kaveripiirissä ei ole kuin yksi joka ei oikein pidä lapsista ja hän osaa kyllä sanoa jos ei halua lastamme tavata.

No esim. minun kerrostalokaksiossani ei valitettavasti ole mitään länsisiipeä, johon voisin perustaa lasten viihdytyskeskuksen siksi aikaa, kun aikuiset seurustelevat olohuoneessa ja keittiössä.

Ne lapset onkin siinä vanhempien kanssa samassa tilassa. Ei suljettuna pois näkyvistä, vaan ihan mukana vaikka "juttelemassa" muiden vieraiden kanssa, joskus jopa ihan kummien sylissäkin. Ja uskon, että osaisit varmasti sanoa jos lapset eivät ole tervetulleita kotiisi, jos siis liittyisit kaveriporukkaamme :)

Siitä aikuisten keskustelusta ei vaan valitettavasti tule mitään jos seassa pyörii lapsia höpöttämässä juttujaan. Se on sit sitä tasoa "arvaa mitä mä sit tein tarhassa, sit mä laskin liukumäkeä ja sitten mä tein hiekkakakun" ja samaa päätöntä pölinää jatkuu koko tapaamisen ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä ainakin roudasin automaattisesti sen pienen vauvan illanistujaisiin ja kaikenmaailman tyttöjeniltoihin, vaikkei erikseen oltu pyydetty. Ei suostunut vauva juomaan pullosta, enkä itse "herunut" pumpulle, joten hoitoon jättö mahdotonta. Enhän olisi päässyt muuten mihinkään. Onneksi itselläni vain fiksuja ystäviä, ketään ei häirinnyt se 2-4 kk vauva. Isompana toki jäi hoitoon, kun jo pärjäsi.

Kertokaas nyt alapeukuttajat, mikä siinä 2-4 kuukauden ikäisessä vauvassa häiritsee? Mun on pakko alkaa ajatella, että jollakin on oikeasti jotain käsittelemättömiä asioita suhteessa vauvoihin, jos oikeasti pienen nyytin läsnäolo laittaa pakan niin sekaisin että ilta on suunnilleen pilalla. Kun kyse ei ole mistään kirkkotilaisuudesta, jossa nuppineulan tippuminenkin on häiriöksi, vaan _rennosta_ illanvietosta tutulla porukalla. Eikö tällaisen äidin paikallepääsy ole sen arvoista, että se mahdollistettaisiin kutsumalla myös pieni vauva?

Minua ei ainakaan haittaa noin pienen läsnäolo. Ei vielä ymmärrä puhetta, joten ei tarvitse miettiä mistä voi keskustella, ei ymmärrä jos porukalle on humalassa, pysyy paikoillaan ja ei tunge mukaan keskusteluun, eli täysin ok. Siis olettaen tietty, että äiti on selvinpäin ja hoitaa lapsensa asianmukaisesti.

T. Vela

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n ongelmahan on siinä, että maailma on epätäydellinen,

Ei vaan se, että ihmiset eivät joko osaa lukea kutsua tai ovat tahallaan tai ajattelemattomuuttaan epäkohteliaita.

Syy on juuri tässä. Nykyvanhemmille annetaan aika ristiriitaista tietoa. Vanhempia - varsinkin äitejä - kehotetaan olemaan jämähtämättä lapsen kanssa kotiin. Samaan aikaan korostetaan imetyksen ja kiintymyssuhteen merkitystä. On tahoja, joiden mukaan lapsi saisi olla erossa vanhemmistaan vain tunnin per ikävuosi. Alle vuoden ikäinen ei siis tuntiakaan ja vasta 5-vuotias illanistujaisten kestämän noin 5 tuntia. Jotta vanhempi sitten olisi jämähtämättä kotiin, mutta edelleen täysimettäisi ja loisi lapseensa kiintymyyssuhteen, lapsi otetaan mukaan. Tämä on siis tavallaan vanhemmille annettu suositus ja sen mukaan monet vanhemmat toimivat. 

Niin, kyllä mä ymmärrän sen, että on kätevää ja helppoa ottaa lapsi mukaan eikä varsinkaan pieni vauva suurta osaa edes haittaa. Tai että hoitajan saaminen on vaikeaa jne. Sitä mä en ymmärrä, miksi vanhemmat olettavat, että vauvan/lapsen/puolison mukaan ottaminen on automaatio, josta ei ole tarpeen edes kysyä emännältä/isännältä, vaikka mielestäni se on normaalia, kohteliasta käytöstä. Että missä vaiheessa se lapsen olemassaolo syrjäyttää käytöstavat ja muiden ihmisten huomioimisen?

No se alkaa yleensä äitiysneuvolan viimeisillä käynneillä ja jatkuu tehokkaammin lastenneuvolassa, jossa neuvotaan laittamaan lapsi aina ja kaikessa muun edelle ja seuraavana tärkeysjärjestyksessä tulee vanhempien oma jaksaminen ja hyvinvointi sekä mahdollisen isomman sisaruksen hyvinvointi.  Muiden ihmisten huomioiminen tulee vasta tämän jälkeen.  Ei se ole suoranaista aivopesua, mutta ei siitä kovinkaan paljoa puutu. Osa vanhemmista ei kuitenkaan noudata näitä suosituksia ja ihan ilomielin jättävät pienenkin lapsensa isovanhempien tai kummien hoitoon päästäkseen aikuisten illanistujaisiin. 

Voisihan kutsussa ilmaista, jos lapset eivät ole tervetulleita? Meille kävi niin, että miehen serkku lähetti hääkutsun pelkästään mieheni nimellä. Häissä sitten ihmetteli, että minne perhe jäi.. Jos meidät kutsuttaisiin grillaamaan kuuden jälkeen niinkuin aiemmin oli esimerkkinä, niin ymmärtäisin varmaan, että koko perhettä tarkoitetaan.