Kavereiden jeesaaminen?
Olenko jotenkin hölmö ihminen, kun toimin näin:
Kaverini kertoo vaikeasta tilanteestaan ja siitä kuinka tarvitsi ihan minkä tahansa työn. Itse etsin uutta työpaikkkaa ja silmiini osuu hänelle sopivia paikkoja. Lähetän linkin niistä hänelle. Ei kiitosta, tai edes peukkua facebookissa, jossa hän käy päivittäin.
Kaverini on etsinyt tietynlaista tuotetta jo pitkään. Satun huomaamaan sellaisen ja vinkkaan siitä kaverilleni. Sama lopputulema, ei mitään reaktiota.
Kaverini kertoi sukulaisensa vaikeasta terveydentilasta, sattumalta löydän aiheeseen liittyvän hyvän artikkelin ja vinkkaan siitä kaverilleni.. taaskaan henkilö ei reagoi mitenkään.
Kyseessä on eri henkilöt, mutta toiminta on suomalaisten kavereideni kohdalla hyvin usein sama. He valittavat jostakin asiasta ja se jää mieleeni, sitten omia asioitani tehdessä saattaa eteeni tulla heidän tilanteeseen liittyvä asia ja vinkkaan siitä heille, mutta eivätpä juurikaan kiittele tai reagoi. Peukku facebookissa olisi mielestäni helppo tapa kuitata, että asia on noteerattu. Tulee jotenkin hölmö fiilis tällaisesta. Nämä asiat mistä olen vuosien saatossa vinkannut heille ovat olleet kuitenkin sellaisia joista ovat oppineet ja joita ovat lopulta käyttäneet hyväkseen.
Tuntuu että mun kaveripiiriin on siunaantunut sellaisia ihmisiä, jotka on sellaisia joiden pitäisi aina saada jotain. Osaavat kyllä suoraankin pyytää palveluksia jopa siihen asti, että minun pitää asettaa rajat. Sitten kun omatoimisesti osoitan, että olen kuullut heidän huolen ja sattumalta tuli vastaan aiheeseen liittyvä juttu, niin ei saa mitään rektiota aikaiseksi. En kaipaa mitään isoa reaktiota, mutta itse olen jotenkin oppinut, että jos joku laittaa viestiä tämän tyyppisestä asiasta, niin noteeraa sen edes sillä peukulla.
Olenko jotenkin outo ihminen? Koska olen tajunnut ettei kukaan ole minulle koskaan ehdottanut mitään minun tilanteeseeni sopivia juttuja sen jälkeen kun lapsuudenkodistani lähdin.
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat itse juuri ongelmanratkojalta. Muut eivät ehdottele sinulle ratkaisuja varmaan sen takia että et juurikaan asioistasi valita.
Ei. Muut eivät "ehdottele sinulle ratkaisuja" koska heillä on normaalit sosiaaliset taidot, ja he auttavat vasta pyydettäessä.
Tuollainen linkkailu on ihan helvetin rasittavaa. Minulla on muutama ystävä jotka harrastaa tuota ja en oikein puhu itsestäni heille enää mitään, kun en jakaa sitä, että he alkavat auttamaan minua asioissa mihin en tarvitse apua.
Kerran etsin pihavaloja ja tulin siitä vain maininneeksi ystävälleni kun hän soitti minulle. En pyytänyt apua. Muutaman kuukauden päästä tämä ystävä tuli ovelleni ja toi lahjaksi pihavalot kun muisti että olin etsinyt niitä. Ihan kuin en olisi niitä tuossa muutamassa kuukaudessa itsekin löytänyt. Tuo on oikeasti toisen aliarvioimista ja päsmäröintiä eikä siitä tule mitenkään hyvälle tuulelle.
Jos minä tarvitsen neuvoja ja apua, niin osaan sitä itsekin pyytää ja itsekin jos autan muita, niin kysyn ensin, että tatvitko apua, enkä päsmäröi päälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu että mun kaveripiiriin on siunaantunut sellaisia ihmisiä, jotka on sellaisia joiden pitäisi aina saada jotain. Osaavat kyllä suoraankin pyytää palveluksia jopa siihen asti, että minun pitää asettaa rajat. Sitten kun omatoimisesti osoitan, että olen kuullut heidän huolen ja sattumalta tuli vastaan aiheeseen liittyvä juttu, niin ei saa mitään rektiota aikaiseksi. En kaipaa mitään isoa reaktiota, mutta itse olen jotenkin oppinut, että jos joku laittaa viestiä tämän tyyppisestä asiasta, niin noteeraa sen edes sillä peukulla.
Olenko jotenkin outo ihminen? Koska olen tajunnut ettei kukaan ole minulle koskaan ehdottanut mitään minun tilanteeseeni sopivia juttuja sen jälkeen kun lapsuudenkodistani lähdin.
Toiset ihmiset ovat ongelmanratkojia, toiset tuppaavat valittamaan ongelmistaan ilman että niihin edes ratkaisua haluavat. Tai sitten haluavat, mutta eivät ole valmiita tekemään asioille mitään. Ainakaan vielä. Tekevät sitten kun ovat valmiita ja aivan varmasti noudattavat kaikkia niitä neuvoja mitä ikinä ovat saaneet. Syy siihen miksi eivät kiittele on siinä että ihmiset haluavat kokea olevansa oman elämänsä herroja eivätkä sellaisia jotka tekevät kuten heille sanotaan. Luovat itselleen illuusion siitä että ovat itse tehneet päätöksiä.
Kuulostat itse juuri ongelmanratkojalta. Muut eivät ehdottele sinulle ratkaisuja varmaan sen takia että et juurikaan asioistasi valita. Jos sinua häiritsee nämä ihmiset jotka eivät noteeraa apuasi, ota asia puheeksi. Kysy heiltä arvostavatko he apuasi. Mikäli he suuttuvat siitä, on ehkä aika miettiä ovatko he aikasi arvoisia. Jos "kaverisi" voivat pyytää sinulta jotain täytyy sinun myös voida pyytää heiltä jotain vastapalvelukseksi. Mielestäni kiitos on vähintä mitä voi antaa jos on itse tullut pyytämään apua.
[jos on itse tullut pyytämään apua.]
Ap sanoi aloitusviestissään
"Tuntuu että mun kaveripiiriin on siunaantunut sellaisia ihmisiä, jotka on sellaisia joiden pitäisi aina saada jotain. Osaavat kyllä suoraankin pyytää palveluksia jopa siihen asti, että minun pitää asettaa rajat".
Jos tulee suoraan pyytämään palvelusta silloin on mielestäni itse tullut pyytämään apua. Toki jos ei ole apua pyydetty ja auttaa silti, niin silloin on turha odottaa kiitosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat itse juuri ongelmanratkojalta. Muut eivät ehdottele sinulle ratkaisuja varmaan sen takia että et juurikaan asioistasi valita.
Ei. Muut eivät "ehdottele sinulle ratkaisuja" koska heillä on normaalit sosiaaliset taidot, ja he auttavat vasta pyydettäessä.
Tai sitten he ovat masentuneita ja ahdistuneita eivätkä kykene auttamaan saati sitten pyytämään apua muilta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat itse juuri ongelmanratkojalta. Muut eivät ehdottele sinulle ratkaisuja varmaan sen takia että et juurikaan asioistasi valita.
Ei. Muut eivät "ehdottele sinulle ratkaisuja" koska heillä on normaalit sosiaaliset taidot, ja he auttavat vasta pyydettäessä.
Itsellä on onneks se hyvä piirre et olen todella nopea oppimaan. Toivottavasti a.p on myös. Jokuhan ne taidot on hänelle jättäny opettamatta.
Tuo pihavalot kainalossa kylään lampsiminen kertoo kyllä hänestä itsestään jotain. Varsinkin jos valot ilmestyy kahden kuukauden viiveellä, ei viikon sisään.
Entisenä syöpäpotilaana, nuo artikkelien ja juttujen linkkailijat oli ihan hel*etin rasittavia. Hampaita kiristellen tosin useimmiten kiitin näistä ruokasooda- ihmehedelmä- havupuu-uutemainoksista koska tiesin niiden antajien tarkoittavan hyvää. Mutta kyllä ne kyrsi. Ihan kuin en olisi itse jo hankkinut aiheesta luotettavaa tietoa diagnoosin saatuani, kuitenkin luonnontieteellinen yliopistokoulutus pohjalla...
Pari kommenttia taisi olla tässäkin ketjussa asian ytimessä, muut miettivät kaiken vain sen oman napansa kautta.
Jos ystävät ovat pyytaneet apua ja stten ei kommentoi apuun mitään, niin he ovat moukkia. Jos sinä jeesailet ilman pyytämistä, niin itse olet moukka.
Koska ihmiset ei tykkää tuollaisesta! Lopeta heti.
Se että peukkuja ei tule niin on jo viesti sinulle, etkä sä tajua.
Veikkaan, että nuo linkinsaajat kyllä tajuavat, että koet kovasti "jeesaavasi" heitä ja että jäät odottamaan noteeraamista ja kiitosta. Superärsyttävää, etenkin kun tuollaiset linkit nyt hyvin harvoin oikeasti auttavat ketään ja tosiaan ovat aika usein alentuvia. Ja sitten taas toisaalta, jos joku linkkaa jonkin nätin mekkomallin tms, en välttämättä huomaa kiittää siitä ollenkaan, koska viestejä nyt tulee ja menee. Kuvittelen, että linkin lähettäjä unohtaa jutun samantien niin kuin itsekin unohtaisin, eikä kieli pitkällä venaile jotain tykkäyspeukkua.
Vierailija kirjoitti:
Jos ystävät ovat pyytaneet apua ja stten ei kommentoi apuun mitään, niin he ovat moukkia. Jos sinä jeesailet ilman pyytämistä, niin itse olet moukka.
Joo, mä olen ihan hirvee moukka :)!
Mä luulen et aika moni sellanen, jolla ei koskaan käy kavereiden asiat mielessä, varsinkin, jos se on jostakin valittanut ongelmaksi asti, on aika itsekeskeinen.
Mutta vauvaraadin toivetta kunnioittaen en enää anna minkäänlaisia vinkkejä mihinkään asiaan, vaikka tietäisin kaverin pulmaan ratkaisun. Annan heidän löytää itse ratkaisunsa :)!
[jos on itse tullut pyytämään apua.]