Lue keskustelun säännöt.
Aika jännää, että vaikka 75% suomalaisista vastustaa pakkoruotsia, muut puolueet eivät halua lisää äänestäjiä näin helpolla asialla
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Joku asiantuntija just telkkarissa selitti uutisissa että näillä koeoppilailla ongelmana tulee olemaan se että valtion viroissa vaaditaan kielitutkinto. Tämä ongelman esityshän sisältää ilmeisen ratkaisun, eli poistetaan kielitutkintovaatimus paitsi niistä viroista joissa sitä ehdottomasti tarvitaan niin ongelma ratkaistu.
Samalla normalisoidaan tilanne muiden kielien tasalle eli ne jotka opiskelevat jotain kieltä myös hakeutuvat niihin hommiin missä sitä kieltä tarvitaan.
Juuri niin, sehän ei ole oikea kielitaitovaatimus, vain kielitutkintovaatimus. Sen voisi valtaosasta viroista poistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku asiantuntija just telkkarissa selitti uutisissa että näillä koeoppilailla ongelmana tulee olemaan se että valtion viroissa vaaditaan kielitutkinto. Tämä ongelman esityshän sisältää ilmeisen ratkaisun, eli poistetaan kielitutkintovaatimus paitsi niistä viroista joissa sitä ehdottomasti tarvitaan niin ongelma ratkaistu.
Samalla normalisoidaan tilanne muiden kielien tasalle eli ne jotka opiskelevat jotain kieltä myös hakeutuvat niihin hommiin missä sitä kieltä tarvitaan.
Virkojen yleiset ruotsintaitovaatimukset poistuvat jo ihan lisääntyvän maahanmuuton seurauksena, joten se ei varsinaisesti ole tässä kokeilussa ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen ruotsi sulkisi monia ovia, mutta ehkä se olisi vain etu niille, jotka kieltä viitsisivät lukea.
Ruotsin tilalla opiskeltava saksa/ranska/venäjä/kiina/espanja/tms avaisi uusia ovia.
? Minä ainakin opiskelin englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, jotkut luokkalaiseni myös ranskaa ja venäjää. Eli ongelma on...?
Uskotko että kaikissa kouluissa on laaja kielivalikoima? Ei ole. Ryhmissä on minimikoot. Ruotsin vapaaehtoisuus edesauttaisi sitä että muissa kielissä tulisi riittävän suuret ryhmät.
Entä jos tilalle ei tulekaan yhtään mitään? Säästetään!
Pitäisikin säästää
Kuuluuko missioonne siis myös tästä asiasta valehtelu? No, on varmasti suuri ja merkittävä säästö ja pojat pääsevät aikaisemmin koulusta liimaa haistelemaan tai mitä nyt nykyiset pakko-opetuksen vastustajat tekevätkään
Pakko-opetuksen vastustajien pojat käyttäisivät senkin ajan matematiikan ja muiden kielien, kuten ranskan, saksan tai venäjän opiskeluun.
Alkaa kiinnostaa, että mistäs luokista sitä tuollaisia huudellaan.
Kyselkää lapsiltanne kiinnostaako heitä ruotsin kieli? Itse vihasin sitä koulussa, ja meni aika monta oppituntia hukkaan, kun en ole koskaan käyttänyt sitä MISSÄÄN. Repikää siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinno, ehkä nuo 75% eivät suhtaudu oikeasti asiaan kovinkaan suurella tunteenpalolla. Jos kysytään, voisiko ruotsin pakollisuudesta peruskoulussa luopua, todennäköisesti 90% sanoo, että VOISIHAN sitä. Jos kysytään, pitäisikö ruotsista tehdä valinnainen kieli, todennäköisesti tosiaan 75 prossaa sanoo, että juu, valinnanvapauden lisääminen on aina kiva juttu.
Mutta moniko sanoisi, että PAKKOruotsista PITÄÄ ehdottomasti luopua? Ehkä kiihkimielisimmät pari prosenttia, ap mukaanlukien...
Vierailija kirjoitti:
Kyselkää lapsiltanne kiinnostaako heitä ruotsin kieli? Itse vihasin sitä koulussa, ja meni aika monta oppituntia hukkaan, kun en ole koskaan käyttänyt sitä MISSÄÄN. Repikää siitä.
Minua kiinnosti koulussa aika harva aine, mutta silti kirjoitin kuusi ällää ja nyt tarvitsen ruotsia työssäni. Revi siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen ruotsi sulkisi monia ovia, mutta ehkä se olisi vain etu niille, jotka kieltä viitsisivät lukea.
Ruotsin tilalla opiskeltava saksa/ranska/venäjä/kiina/espanja/tms avaisi uusia ovia.
? Minä ainakin opiskelin englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, jotkut luokkalaiseni myös ranskaa ja venäjää. Eli ongelma on...?
Muutenhan siinä ei oliskaan ongelmaa, mutta esim. pakkoruotsin aikaistus alkamaan 6. luokalla on vähentänyt meidän kaupungissamme A2 -kielen valitsemista ja sitten ryhmiä ei synny. Vielä kun esikoiseni oli valitsemassa A2 -kieltä, syntyi siihen kouluun ranskan, saksan ja espanjan ryhmät ja naapurikouluun tuli ranska ja espanja. Nyt 4. luokkalaisille tuli ainoastaan saksan ryhmä. Vanhemmat eivät uskalla valita A2-kieltä, kun siihen tuleemelkein heti perään sitten pakollinen ruotsi kuutoselle. Voi jäädä ohimenev'ksi ilmiöksi ja tasaantuu kun siitä ruotsista alakoulussa akaa kertyä kokemusta.
Itse pitäisin hyvänä, että vaikeita kieliä pystyisi aloittamaan mahdollisimman varhain. Eka kieli heti 1. luokalla ja A2-kieli voisi alkaa jo 3. luokalla. Ruotsin tilalle sitten lisäkieli alkamaan 7. luokalla. Ruotsin voisi ottaa sitten lukiossa tai vapaahetoisena B2 -kielenä.
Nyt kieltenopetus on ihan vinksallaan kun helppo ruotsi aloitetaan vaan aikaisemmin ja aikaisemmin, vaikka sen oppisi ihan yhtä hyvin tai huonosti myöhemminkin. Monissa kouluissa ei edes tarjota A2 -kieleksi muita vaihtoehtoja kuin ruotsin, jolloin vaikeasti opittavia kieliä pääsee opiskelemaan vasta 8. luokalla JOS syntyy ryhmä. Harmittaa, kun lapsellani piti alkaa ranska 8. luokalla eli tänä vuonna. Istuivat jo luokassa kun heille tultiin sanomaan ettei ryhmää tule, joku oli ilmeisesti vaihtanut koulua ja ryhmä jäi siksi yhtä oppilasta vajaaksi.
Koska ruotsi on pakko järjestää joka ikiseen kouluun jokaiselle, se syö resursseja muiden kielten opetukselta.
Ja minä siis oikeen pidän ruotsista ja osaan sitä erittäin hyvin. Mutta pakko on huono motivaattori kielen oppimisessa.
Mitä hyötyä on ruotsista A2-kielenä? Voisiko joku selittää? Kun se joka tapauksessa on pakko aloittaa 6.luokalla.
Jos on kiinnostunut ruotsin kielestä niin miksei sitä sitten opiskelisi jo aiemmin. A2-ruotsin opiskelijalla ei tietenkään ala sitten ruotsi uudestaan enää kuudennella luokalla vaan A2-kieli jatkuu.
Minua kiinnostaa ruotsin kieli (riikinruotsi!) ja luen ja kuuntelen sitä oikein sujuvasti. Puhumisen taso on heikompaa kun ei tule missään juurikaan puhuttua. Vastustan tietenkin pakkoruotsia, jokainen valitkoot kielet oman kiinnostuksensa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen ruotsi sulkisi monia ovia, mutta ehkä se olisi vain etu niille, jotka kieltä viitsisivät lukea.
Ruotsin tilalla opiskeltava saksa/ranska/venäjä/kiina/espanja/tms avaisi uusia ovia.
? Minä ainakin opiskelin englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, jotkut luokkalaiseni myös ranskaa ja venäjää. Eli ongelma on...?
Muutenhan siinä ei oliskaan ongelmaa, mutta esim. pakkoruotsin aikaistus alkamaan 6. luokalla on vähentänyt meidän kaupungissamme A2 -kielen valitsemista ja sitten ryhmiä ei synny. Vielä kun esikoiseni oli valitsemassa A2 -kieltä, syntyi siihen kouluun ranskan, saksan ja espanjan ryhmät ja naapurikouluun tuli ranska ja espanja. Nyt 4. luokkalaisille tuli ainoastaan saksan ryhmä. Vanhemmat eivät uskalla valita A2-kieltä, kun siihen tuleemelkein heti perään sitten pakollinen ruotsi kuutoselle. Voi jäädä ohimenev'ksi ilmiöksi ja tasaantuu kun siitä ruotsista alakoulussa akaa kertyä kokemusta.
Itse pitäisin hyvänä, että vaikeita kieliä pystyisi aloittamaan mahdollisimman varhain. Eka kieli heti 1. luokalla ja A2-kieli voisi alkaa jo 3. luokalla. Ruotsin tilalle sitten lisäkieli alkamaan 7. luokalla. Ruotsin voisi ottaa sitten lukiossa tai vapaahetoisena B2 -kielenä.
Nyt kieltenopetus on ihan vinksallaan kun helppo ruotsi aloitetaan vaan aikaisemmin ja aikaisemmin, vaikka sen oppisi ihan yhtä hyvin tai huonosti myöhemminkin. Monissa kouluissa ei edes tarjota A2 -kieleksi muita vaihtoehtoja kuin ruotsin, jolloin vaikeasti opittavia kieliä pääsee opiskelemaan vasta 8. luokalla JOS syntyy ryhmä. Harmittaa, kun lapsellani piti alkaa ranska 8. luokalla eli tänä vuonna. Istuivat jo luokassa kun heille tultiin sanomaan ettei ryhmää tule, joku oli ilmeisesti vaihtanut koulua ja ryhmä jäi siksi yhtä oppilasta vajaaksi.
Koska ruotsi on pakko järjestää joka ikiseen kouluun jokaiselle, se syö resursseja muiden kielten opetukselta.
Ja minä siis oikeen pidän ruotsista ja osaan sitä erittäin hyvin. Mutta pakko on huono motivaattori kielen oppimisessa.
Mitä hyötyä on ruotsista A2-kielenä? Voisiko joku selittää? Kun se joka tapauksessa on pakko aloittaa 6.luokalla.
Jos on kiinnostunut ruotsin kielestä niin miksei sitä sitten opiskelisi jo aiemmin. A2-ruotsin opiskelijalla ei tietenkään ala sitten ruotsi uudestaan enää kuudennella luokalla vaan A2-kieli jatkuu.
A2-kieli on ns. pitkä kieli eli siinä se osaaminen on peruskoulun päättyessä ihan eri tasolla kuin niillä jotka lukee sitä pakollisena. Se aikaistaminen kutoselle ei edes lisännyt yhtään pakkoruotsin tunteja, tunteja vain siirrettiin yläkoulun puolelta alakouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoinen ruotsi sulkisi monia ovia, mutta ehkä se olisi vain etu niille, jotka kieltä viitsisivät lukea.
Ruotsin tilalla opiskeltava saksa/ranska/venäjä/kiina/espanja/tms avaisi uusia ovia.
? Minä ainakin opiskelin englannin ja ruotsin lisäksi saksaa, jotkut luokkalaiseni myös ranskaa ja venäjää. Eli ongelma on...?
Muutenhan siinä ei oliskaan ongelmaa, mutta esim. pakkoruotsin aikaistus alkamaan 6. luokalla on vähentänyt meidän kaupungissamme A2 -kielen valitsemista ja sitten ryhmiä ei synny. Vielä kun esikoiseni oli valitsemassa A2 -kieltä, syntyi siihen kouluun ranskan, saksan ja espanjan ryhmät ja naapurikouluun tuli ranska ja espanja. Nyt 4. luokkalaisille tuli ainoastaan saksan ryhmä. Vanhemmat eivät uskalla valita A2-kieltä, kun siihen tuleemelkein heti perään sitten pakollinen ruotsi kuutoselle. Voi jäädä ohimenev'ksi ilmiöksi ja tasaantuu kun siitä ruotsista alakoulussa akaa kertyä kokemusta.
Itse pitäisin hyvänä, että vaikeita kieliä pystyisi aloittamaan mahdollisimman varhain. Eka kieli heti 1. luokalla ja A2-kieli voisi alkaa jo 3. luokalla. Ruotsin tilalle sitten lisäkieli alkamaan 7. luokalla. Ruotsin voisi ottaa sitten lukiossa tai vapaahetoisena B2 -kielenä.
Nyt kieltenopetus on ihan vinksallaan kun helppo ruotsi aloitetaan vaan aikaisemmin ja aikaisemmin, vaikka sen oppisi ihan yhtä hyvin tai huonosti myöhemminkin. Monissa kouluissa ei edes tarjota A2 -kieleksi muita vaihtoehtoja kuin ruotsin, jolloin vaikeasti opittavia kieliä pääsee opiskelemaan vasta 8. luokalla JOS syntyy ryhmä. Harmittaa, kun lapsellani piti alkaa ranska 8. luokalla eli tänä vuonna. Istuivat jo luokassa kun heille tultiin sanomaan ettei ryhmää tule, joku oli ilmeisesti vaihtanut koulua ja ryhmä jäi siksi yhtä oppilasta vajaaksi.
Koska ruotsi on pakko järjestää joka ikiseen kouluun jokaiselle, se syö resursseja muiden kielten opetukselta.
Ja minä siis oikeen pidän ruotsista ja osaan sitä erittäin hyvin. Mutta pakko on huono motivaattori kielen oppimisessa.
Mitä hyötyä on ruotsista A2-kielenä? Voisiko joku selittää? Kun se joka tapauksessa on pakko aloittaa 6.luokalla.
Jos on kiinnostunut ruotsin kielestä niin miksei sitä sitten opiskelisi jo aiemmin. A2-ruotsin opiskelijalla ei tietenkään ala sitten ruotsi uudestaan enää kuudennella luokalla vaan A2-kieli jatkuu.
Jos on kiinnostunut, niin sitten. Mutta harva on kiinnostunut, ja vanhemmat painostavat ottamaan A2-kielen. Jos pakkoruotsi poistuu muutaman vuoden sisällä, mitä ajattelevat siinä vaiheessa A2-ruotsin lukijat? Saattaa harmittaa että valitsivat ruotsin. Koska sen valitseminen noin nuorena tarkoittaa että haluaa oppia sen hyvin, paremmin kuin normaalin ruotsin lukijat. Eiköhän tässäkin ole kilpailuasenne, että kuka pärjää sitten tulevaisuudessa paremmin. Ruotsin lukijat vai muut. Itse en usko että ruotsin kielen hallitsemisella pärjää tulevaisuuden Suomessa yhtään paremmin kuin muut. Päinvastoin, uskon että hyvä englannin kielen taito tulee vaan tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Ruotsi unohtuu vähitellen, eikä sitä enää vaadita työhaastatteluissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piraattipuolue vastustaa pakkoruotsia.
Joku mainitsikin korruption...monet merkittävistä säätiöistä, jotka jakavat rahaa ovat ruotsinkielisten hallussa. Siinä yksi syy. Toinen on sitten se ettei kukaan halua jäädä historiaan puolueena joka poisti kaksikielisyyden Suomesta. Pelätään myös oman poliittisen uran puolesta, koska on satavarma että jos lakia muutetaan niin Hesari, HBL ja muut marssittavat perustuslakiasiantuntijoita "todistamaan" miten tässä nyt rikotaan ihmisarvoa ja perustuslaillisia oikeuksia vastaan. SJW -porukallehan tuollainen on ehdoton no-no ja kutsu riehumaan barrikadeille.
Samaa mieltä. Olen akateeminen kaupunkilainen, ja kannatan pakkoruotsin poistamista.