Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on kova pala haukattavaksi kun joku tavis tai ruma antaa pakit. Sen vielä ymmärtäisi jos joku kaunis antaisi, niillä kun on niin paljon valinnanvaraa. Mutta se ettei kelpaa jollekin joka on alle oman markkina-arvon niin se ottaa kyllä todella paljon päähän.

Omalla kohdalla se onkin mennyt oudosti niin että kauniille saatan hyvinkin kelvata mutta sitten on lauma noita "vähemmän kauniita" jotka käyttäytyvät todella ala-arvoisesti minua kohtaan. Suoranaista ulkonäön haukkumista jne. Samalla ovat yliystävällisiä ja flirttailevia ulkomaalaisia kavereitani kohtaan.

Onneksi olen matkustellut paljon joten tiedän kelpaavani todella kauniille naisille ja itsetunto on kohdillaan. Aika huvittavaa sitten että samalla suomessa rumat siideriperseet antavat pakit kun käyn baarissa. Varmaan jos en tietäisi paremmin voisin luulla olevani ruma.

Kuulostaa siltä, ettet ole todellakaan sinut itsesi kanssa. MIssä itseluottamus? Jo pelkästään tuo naisten luokittelu kaunottariin ja rumiin siiderivalaisiin (tms) kertoo sen. Itse en ainakaan osaa luokitella miehiä tuolla tavalla, koska ikä (33v) on tuonut itselle sen, että katson ihmisiä paljon syvällisemmin kuin pelkästään pintaan. Kyllä se teknisesti komea mies on erittäin pian "ruma mies" minun kirjoissa, jos ei ole mitään annettavaa henkisesti. Mutta en osaa siltikään luokitella "komea, ruma". MIksi peilata omaa ihmisarvoa ulkoisilla puitteilla?

Treffaillut olen paljon, ja mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän ymmärrän että ulkonäöllä ei todellakaan ole niin paljoa tekemistä ihastumisen kanssa (joo, hygienia yms yleinen habitus tulee olla siisti). Ja jos joku ei kiinnostu minusta, en automaattisesti ajattele, että he pitivät minua rumana, vaan todennäköisesti kävi niin kuin minulle usein käy: ei ole vain tunnetta siitä, että pitäisi tavata uudestaan. Ja omissa mieltymyksissä ulkonäöstä ei ole kyse oikeastaan koskaan, vaan yleisestä fiiliksestä ja kommunikaatiosta yms. 

Sinä olet treffaillut paljon, ollut parisuhteissa, ja oppinut tuntemaan useita miehiä persoonana syvällisesti. Olet siis nähnyt elämää ja oppinut elämästä. Olet nähnyt ja kokenut sen tosiasian, että ulkonäkö on vain pintaa, ja sillä ei ole loppuviimein väliä. Että loppujen lopuksi se "henkinen annettava" merkitsee.

Sen sijaan nämä miehet, jotka luokittelevat naisia kauniiksi tai rumiksi ja tekevät ulkonäön perusteella johtopäätöksiä "markkina-arvosta" tai tavoiteltavuudesta. He eivät ole juurikaan olleet parisuhteissa. He eivät juurikaan ole kokeneet miehen ja naisen välistä syvempää rakkautta. He eivät siis ole nähneet elämää, eivätkä ole oppineet elämästä. He ovat vielä teinin tai kaksikymppisen tasolla noissa asioissa, vaikka olisivat jo 40. Eikä heitä nyt kannata siitä syyttää, heillä ei ole ollut mahdollisuutta oppia elämän tiettyjä totuuksia. Toki tuo kuvio toimii heillä itseään toteuttavana ennusteena. Koska he ajattelevat noin ulkonäkökeskeisesti ja kuvittelevat aikuisten naisten ajattelevan ulkonäkökeskeisesti tai rahakeskeisesti, niin he vetävät sillä kuvitelmallaan koko ajan mattoa omien jalkojensa alta. Koska he eväävät lapsellisella ajatusmaailmallaan itseltään mahdollisuuden henkiseen kumppanuuteen perustuvaan parisuhteeseen.

Luin kummatkin tekstit, hyvää ajattelua. Jotenkin hämmentävääkin melkein, miten vähän ihmiset osaavat katsoa peiliin. Aikuinen mies kehtaa puhua siiderivalaista/rumista/kauniista naisista, ja samaan hengenvetoon ei tajua, miksi ei ole kohdannut mitään merkityksellistä? Olisikohan vastaus ihan hänen omassa kirjoituksessa. Tilaamme elämäämme juuri sellaisia ihmissuhteita, kuin mitä itse olemme. Tämä mies joka näistä siiderivalaista kirjoitteli, kerää ympärilleen yhtä pinnallisia naisia kuin hän on itsekin miehenä. 

Mä oon kun Nestori Miikkulainen seuranaan iäkäs norppa.

Aah, kohta taas pääsee mökille Haukivedelle kalastelemaan ja viettämään laatuaikaa. Ja nuotiokahvit ja mökin suursiivous ja  samoilu!

Ei ole väliksi noilla valkkaajilla.

T: Nestori.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, millainen itsetunto on miehillä, jotka eivät edes halua, että nainen olisi heihin ihan hulluna. Luulisi pönkittävän aika hyvin egoakin, jos nainen käy mieheen tosi kuumana, haluaa tämän kanssa seksiä suhteen alkuvaiheessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja viikonloput vietetään käytännöllisesti katsoen alasti sängyssä (mitä nyt välillä pitää levätä ja syödä jotain). Luulisi olevan miehillekin päivän selvää, että jos nainen intohimoisesti haluaa miestä, niin seksi naisen kanssa on silloin paljon kiihkeämpää, monipuolisempaa ja parempaa kuin jokin säälipillun antaminen tai lahnana makaaminen.

Tietenkin miehet haluaa että nainen olisi heihin hulluna mutta yleensä se menee niin että mitä epäviehättävämpi nainen niin sitä enemmän hulluna hän on mieheen.

Se on aina vaihtokauppa että onko nainen viehättävä vai erityisen viehättynyt miehestä.

Molempia ei voi tavismies saada..

Kiitos tästä tiedosta. Lakkaan siis deittailemasta tavismiehiä, koska jos heistä kiinnostuisin, he pitäisivät minua epäviehättävänä. Enkä halua edes deittailla sellaisen miehen kanssa, joka pitää minua epäviehättävänä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, millainen itsetunto on miehillä, jotka eivät edes halua, että nainen olisi heihin ihan hulluna. Luulisi pönkittävän aika hyvin egoakin, jos nainen käy mieheen tosi kuumana, haluaa tämän kanssa seksiä suhteen alkuvaiheessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja viikonloput vietetään käytännöllisesti katsoen alasti sängyssä (mitä nyt välillä pitää levätä ja syödä jotain). Luulisi olevan miehillekin päivän selvää, että jos nainen intohimoisesti haluaa miestä, niin seksi naisen kanssa on silloin paljon kiihkeämpää, monipuolisempaa ja parempaa kuin jokin säälipillun antaminen tai lahnana makaaminen.

Tietenkin miehet haluaa että nainen olisi heihin hulluna mutta yleensä se menee niin että mitä epäviehättävämpi nainen niin sitä enemmän hulluna hän on mieheen.

Se on aina vaihtokauppa että onko nainen viehättävä vai erityisen viehättynyt miehestä.

Molempia ei voi tavismies saada..

Joo minä ainakin olen lakannut aikaa sitten edes harkitsemasta ns. tavismiestä. Koska en halua olla se, johon tyydytään. En halua olla se epäviehättävämpi vaihtoehto, joka otettiin kuin viehättävää naista ei voitu saada. Siksi treffaan vaan niitä parhaita miehiä. Joko joku heistä alkaa parisuhteeseen kanssani, tai sitten olen yksin. Mutta todellakaan ei ole vaihtoehto, että olisin jollekin se nainen, johon hän tyytyi.

Kiitos tästä tiedosta. Lakkaan siis deittailemasta tavismiehiä, koska jos heistä kiinnostuisin, he pitäisivät minua epäviehättävänä. Enkä halua edes deittailla sellaisen miehen kanssa, joka pitää minua epäviehättävänä. 

Hämmentää aina lukea näitä juttuja, kun aina se juttu menee tähän että jankataan näistä alfamiehistä jotka panee kaikkia ja jättävät normaalit miehet nuolemaan näppejään. Tosielämässä kun tunnen muutamia deittailevia tavismiehiä ja kyllä heille on tyttöystävät löytynyt. Yhdelle aina pari kk edellisen eron jälkeen. Muille vähän harvakseltaan.:

En sitten tiedä, yhdellä on ollut kaksi tyttöystävää ja he ovat olleet kumpikin poikkeuksellisen kauniita naisia. Tämä mies on joskus sanonut että on vaikea löytää oikeasti kiinnostavaa seuraa, tosin ilman mitään naisten syyllistämistä. Hänellä syynä saattaa olla tuo toive että nainen olisi luonteen lisäksi nätti ulkoa...

Ja mikäs siinä kun pärjää sinkkuna ja seurustelee vain aidosti kiinnostavien naisten kanssa, hyvä vaan, mutta ainakin kyseisen tavismiehen mahdollisuuksissa ei tunnu olevan vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, millainen itsetunto on miehillä, jotka eivät edes halua, että nainen olisi heihin ihan hulluna. Luulisi pönkittävän aika hyvin egoakin, jos nainen käy mieheen tosi kuumana, haluaa tämän kanssa seksiä suhteen alkuvaiheessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja viikonloput vietetään käytännöllisesti katsoen alasti sängyssä (mitä nyt välillä pitää levätä ja syödä jotain). Luulisi olevan miehillekin päivän selvää, että jos nainen intohimoisesti haluaa miestä, niin seksi naisen kanssa on silloin paljon kiihkeämpää, monipuolisempaa ja parempaa kuin jokin säälipillun antaminen tai lahnana makaaminen.

Jos nainen ottaa miehen koska on hullaantunut tähän niin mitäs käykään kun intohimo jossain vaiheessa heikkenee? Nainen joka etsi sitä palavaa rakastumisen tunnetta jättää miehen tuolloin, arki on liian harmaata ja tylsää. Jos taas nainen on valinnut miehen koska kokee tämän sielunkumppaniksi niin sellainen suhde ei kaadu ailahteleviin hormoneihin.

Mulla on kyllä päinvastoin. Mikään pelkkä henkinen yhteys ei ole ikinä kantanut ja ns järkeen perustuva valinta on aina kuivahtanut kokoon alun jälkeen. Ainoa pitkä ja kestävä suhde on aviomieheeni, jonka kanssa suhde alkoi palavalla rakastumisella ja kemiaa oli heti ja löytyy yhä vuosien jälkeenkin.

N47

On hienoa kuulla että teidän juttunne toimi, voi kai se noinkin mennä. Mutta kuinka keskivertomies pystyy ennustamaan sen että tuleeko parin kemia kestämään? Minä en henkilökohtaisesti pidä riskinotosta, eikä minulta siksi löydy rohkeutta uskoa kohtaloani kemian varaan.

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Tiivistän: miehen on niin vaikeaa ylipäänsä päästä treffeille, että ei sitten halua luovuttaa kun käytännössä kuitenkin kuka tahansa kelpaisi parisuhteeseen. Mies ei tajua, että naisella on paljon enemmän kriteerejä kuin miehellä, ja mies on jo treffeille päästyään valmis parisuhteeseen eikä ymmärrä, miksi nainen ei ole. Hän kokee olonsa riittämättömäksi ja pettymys on suuri, koska hänestä naisenkin pitäisi vain ottaa joku mies, jonka patjana sitten olla hamaan vanhuuteen asti. Miehelle parisuhde on vain joku järjestely, jossa vuokran osuus pienenee, joku tekee ruokaa ja antaa joskus pillua. Mies ei ymmärrä, että nainen ei halua mieslasta hoidettavakseen ja satunnaisesti päälleen ähkimään vaan tasa-arvoisen ja välittävän kumppanin, joka viehättää niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Mies kutsuu tätä prinsessaharhailuksi ilmeisesti tajuamatta, että tuo puhe vain vahvistaa naisten käsitystä siitä, että todellakin hyvää kannattaa odottaa ja siinä odotellessa on mielummin yksin kuin tuhlaa aikaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Mielenkiintoinen pointti. Onko se treffinainen näille miehille sitten saman tiimin pelaaja, vastapelaaja vai pelin voittamisen palkinto? Ilmeisesti palkinto.

Jos haluaa ajatella deittailua pelinä, niin kannattaisi ajatella sitä deittikumppania saman joukkueen toisena pelaajana. Sillä sitähän se parisuhdekin sitten on. Ollaan yhdessä sama tiimi, ja pelataan samaa tavoitetta kohtaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Tiivistän: miehen on niin vaikeaa ylipäänsä päästä treffeille, että ei sitten halua luovuttaa kun käytännössä kuitenkin kuka tahansa kelpaisi parisuhteeseen. Mies ei tajua, että naisella on paljon enemmän kriteerejä kuin miehellä, ja mies on jo treffeille päästyään valmis parisuhteeseen eikä ymmärrä, miksi nainen ei ole. Hän kokee olonsa riittämättömäksi ja pettymys on suuri, koska hänestä naisenkin pitäisi vain ottaa joku mies, jonka patjana sitten olla hamaan vanhuuteen asti. Miehelle parisuhde on vain joku järjestely, jossa vuokran osuus pienenee, joku tekee ruokaa ja antaa joskus pillua. Mies ei ymmärrä, että nainen ei halua mieslasta hoidettavakseen ja satunnaisesti päälleen ähkimään vaan tasa-arvoisen ja välittävän kumppanin, joka viehättää niin fyysisesti kuin henkisestikin.

Mies kutsuu tätä prinsessaharhailuksi ilmeisesti tajuamatta, että tuo puhe vain vahvistaa naisten käsitystä siitä, että todellakin hyvää kannattaa odottaa ja siinä odotellessa on mielummin yksin kuin tuhlaa aikaansa.

Erinomainen tiivistys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Mielenkiintoinen pointti. Onko se treffinainen näille miehille sitten saman tiimin pelaaja, vastapelaaja vai pelin voittamisen palkinto? Ilmeisesti palkinto.

Jos haluaa ajatella deittailua pelinä, niin kannattaisi ajatella sitä deittikumppania saman joukkueen toisena pelaajana. Sillä sitähän se parisuhdekin sitten on. Ollaan yhdessä sama tiimi, ja pelataan samaa tavoitetta kohtaan. 

Nimenomaan palkinto. Ja vain pronssi, koska kultaa ja hopeaahan  mies ei voi kuitenkaan saada, joten pronssikin kelpaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Mielenkiintoinen pointti. Onko se treffinainen näille miehille sitten saman tiimin pelaaja, vastapelaaja vai pelin voittamisen palkinto? Ilmeisesti palkinto.

Jos haluaa ajatella deittailua pelinä, niin kannattaisi ajatella sitä deittikumppania saman joukkueen toisena pelaajana. Sillä sitähän se parisuhdekin sitten on. Ollaan yhdessä sama tiimi, ja pelataan samaa tavoitetta kohtaan. 

Nimenomaan palkinto. Ja vain pronssi, koska kultaa ja hopeaahan  mies ei voi kuitenkaan saada, joten pronssikin kelpaa. 

Mutta eikö se mies pysähdy koskaan ajattelemaan, että ei nainen halua olla palkinto. Ei nainen saa mitään irti palkintona olemisesta. Se on naiselle vastenmielinen ajatus. Ja vielä että vain pronssi.. Hyi. Jos mies yrittää laittaa (sosiaalisessa pelissä) naisen palkinnon rooliin, niin mies häviää automaattisesti, koska nainen ei suostu sitä roolia ottamaan. Eikö mies oikeasti oivalla tätä??? Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua ihmetyttää, millainen itsetunto on miehillä, jotka eivät edes halua, että nainen olisi heihin ihan hulluna. Luulisi pönkittävän aika hyvin egoakin, jos nainen käy mieheen tosi kuumana, haluaa tämän kanssa seksiä suhteen alkuvaiheessa suurinpiirtein aamusta iltaan ja viikonloput vietetään käytännöllisesti katsoen alasti sängyssä (mitä nyt välillä pitää levätä ja syödä jotain). Luulisi olevan miehillekin päivän selvää, että jos nainen intohimoisesti haluaa miestä, niin seksi naisen kanssa on silloin paljon kiihkeämpää, monipuolisempaa ja parempaa kuin jokin säälipillun antaminen tai lahnana makaaminen.

Tietenkin miehet haluaa että nainen olisi heihin hulluna mutta yleensä se menee niin että mitä epäviehättävämpi nainen niin sitä enemmän hulluna hän on mieheen.

Se on aina vaihtokauppa että onko nainen viehättävä vai erityisen viehättynyt miehestä.

Molempia ei voi tavismies saada..

Kiitos tästä tiedosta. Lakkaan siis deittailemasta tavismiehiä, koska jos heistä kiinnostuisin, he pitäisivät minua epäviehättävänä. Enkä halua edes deittailla sellaisen miehen kanssa, joka ipitää minua epäviehättävänä. 

Haha, mietin ihan samaa! Surkeuttaan deittimarkkinoilla valittavat ja jokaiseen naiseen tyytyvät tavismiehet inhottavat näiden kommenttien perusteella.

Miehille on normaalia yrittää kaikkea enemmän tosissaan kuin naisille. Ap on tässä törmännyt vain sukupuolten luontaiseen eroon. Luovuttaminen ei sovi miehille.

Tuttu juttu. Kerran yksi mies oli ensi treffeillä ihan kiinnostavan oloinen mutta kun näimme uudemman kerran ja minä vielä varovasti tunnustelin omia fiiliksiä miestä kohtaan niin tuo alkoikin "rynniä täysillä eteenpäin". Hoki koko ajan että "tämä vaikuttaa nyt niin hyvältä ja varmalta" ym. ja poisti kaikki (kolme) deittiprofiiliaan minun seuratessani vierestä. Alkoi lievästi sanottuna ahdistamaan ja ajattelin mielessäni että päivittääköhän seuraavaksi suhdestatuksen facebookiin ym. Emme tavanneet enää. En vaan pystynyt.

Vierailija kirjoitti:

Tuttu juttu. Kerran yksi mies oli ensi treffeillä ihan kiinnostavan oloinen mutta kun näimme uudemman kerran ja minä vielä varovasti tunnustelin omia fiiliksiä miestä kohtaan niin tuo alkoikin "rynniä täysillä eteenpäin". Hoki koko ajan että "tämä vaikuttaa nyt niin hyvältä ja varmalta" ym. ja poisti kaikki (kolme) deittiprofiiliaan minun seuratessani vierestä. Alkoi lievästi sanottuna ahdistamaan ja ajattelin mielessäni että päivittääköhän seuraavaksi suhdestatuksen facebookiin ym. Emme tavanneet enää. En vaan pystynyt.

Jeps. Liiallinen innostuksen osoittaminen on turnoff. Tulee mieleen eräs netistä löytynyt mies, joka toisilla treffeillämme sanoi yllättäen, että hän lisää minut facekaveriksi ja kaivoi siinä kahvipöydässä kännykän esiin, etsi profiilini facesta (tiesi sukunimeni) ja laittoi kaveripyynnön. Minä koin sen ahdistavan yli-innostuneeksi ja vähän kontrolloivaksi. En minä ole koskaan ottanut facekaveriksi ketään, jonka olen tavannut vasta toista kertaa elämässäni (eka tapaaminen oli tunnin kahvit). Ja mies teki sen painostavalla tavalla siten, että minulla ei ollut kaunista mahdollisuutta kieltäytyä. (Tosin hoidin tilanteen niin, sanoin vaan suunnilleen että aha ja en kaivanut omaa kännykkääni esiin, vaan jätin asian odottamaan treffien loppumista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Mielenkiintoinen pointti. Onko se treffinainen näille miehille sitten saman tiimin pelaaja, vastapelaaja vai pelin voittamisen palkinto? Ilmeisesti palkinto.

Jos haluaa ajatella deittailua pelinä, niin kannattaisi ajatella sitä deittikumppania saman joukkueen toisena pelaajana. Sillä sitähän se parisuhdekin sitten on. Ollaan yhdessä sama tiimi, ja pelataan samaa tavoitetta kohtaan. 

Nimenomaan palkinto. Ja vain pronssi, koska kultaa ja hopeaahan  mies ei voi kuitenkaan saada, joten pronssikin kelpaa. 

Mutta eikö se mies pysähdy koskaan ajattelemaan, että ei nainen halua olla palkinto. Ei nainen saa mitään irti palkintona olemisesta. Se on naiselle vastenmielinen ajatus. Ja vielä että vain pronssi.. Hyi. Jos mies yrittää laittaa (sosiaalisessa pelissä) naisen palkinnon rooliin, niin mies häviää automaattisesti, koska nainen ei suostu sitä roolia ottamaan. Eikö mies oikeasti oivalla tätä??? Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Näille miehille nainen on vain hyödyke. Et sinäkään nojatuolia ostaessasi pysähdy miettimään, miltä nojatuolista tuntuu, kun istut nojatuolissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuttu juttu. Kerran yksi mies oli ensi treffeillä ihan kiinnostavan oloinen mutta kun näimme uudemman kerran ja minä vielä varovasti tunnustelin omia fiiliksiä miestä kohtaan niin tuo alkoikin "rynniä täysillä eteenpäin". Hoki koko ajan että "tämä vaikuttaa nyt niin hyvältä ja varmalta" ym. ja poisti kaikki (kolme) deittiprofiiliaan minun seuratessani vierestä. Alkoi lievästi sanottuna ahdistamaan ja ajattelin mielessäni että päivittääköhän seuraavaksi suhdestatuksen facebookiin ym. Emme tavanneet enää. En vaan pystynyt.

Jeps. Liiallinen innostuksen osoittaminen on turnoff. Tulee mieleen eräs netistä löytynyt mies, joka toisilla treffeillämme sanoi yllättäen, että hän lisää minut facekaveriksi ja kaivoi siinä kahvipöydässä kännykän esiin, etsi profiilini facesta (tiesi sukunimeni) ja laittoi kaveripyynnön. Minä koin sen ahdistavan yli-innostuneeksi ja vähän kontrolloivaksi. En minä ole koskaan ottanut facekaveriksi ketään, jonka olen tavannut vasta toista kertaa elämässäni (eka tapaaminen oli tunnin kahvit). Ja mies teki sen painostavalla tavalla siten, että minulla ei ollut kaunista mahdollisuutta kieltäytyä. (Tosin hoidin tilanteen niin, sanoin vaan suunnilleen että aha ja en kaivanut omaa kännykkääni esiin, vaan jätin asian odottamaan treffien loppumista.

Entäs sitten ne laimeamman innostuksen miehet? Itse varmaan olisin sellainen, kun työajat ym. toiminta on epäsäännöllistä. En varmaankaan olisi vastaamassa jokaiseen puhelimen piippaukseen kuin korkeintaan päivän parin tarkkuudella. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin koko ketjun. Otsikkohan oli Raskasta deittailla kun miehet ei usko pakkeja jos ei kolahda. Hämmentävää, että miehet eivät kuitenkaan tässä ketjussa kerro, miksi he eivät usko pakkeja tai suuttuvat pakeista, vaikka miehiä tähänkin ketjuun on kirjoittanut. Sen sijaan muuta vuodatusta on sivukaupalla.

Pohjimmiltaanhan kyse on siitä että suuttujamies kokee että hänellä olisi ollut oikeus suhteeseen naisen kanssa.

Syy voi olla ties mikä - ehkä ajatteli edeltäneen kirjoittelun lupaavaksi merkiksi, ehkä tulkitsi naisen signaalit väärin, ehkä on ylimielinen mulkvisti. Mene ja tiedä.

Joissain miehissä näkyy ajattelumalli jonka mukaan suhteet ovat vähän kuin peliä, eli kun saavuttaa tietyt jutut, homman pitäisi toimia. Mies pukeutui kivasti, valitsi kiinnostavan treffipaikan, piti yllä keskustelua, saattoi naisen herrasmiehen elkein kotiin eikä nyt ymmärrä mitä teki väärin kun ei silti saa toisia treffejä.

Mielenkiintoinen pointti. Onko se treffinainen näille miehille sitten saman tiimin pelaaja, vastapelaaja vai pelin voittamisen palkinto? Ilmeisesti palkinto.

Jos haluaa ajatella deittailua pelinä, niin kannattaisi ajatella sitä deittikumppania saman joukkueen toisena pelaajana. Sillä sitähän se parisuhdekin sitten on. Ollaan yhdessä sama tiimi, ja pelataan samaa tavoitetta kohtaan. 

Nimenomaan palkinto. Ja vain pronssi, koska kultaa ja hopeaahan  mies ei voi kuitenkaan saada, joten pronssikin kelpaa. 

Mutta eikö se mies pysähdy koskaan ajattelemaan, että ei nainen halua olla palkinto. Ei nainen saa mitään irti palkintona olemisesta. Se on naiselle vastenmielinen ajatus. Ja vielä että vain pronssi.. Hyi. Jos mies yrittää laittaa (sosiaalisessa pelissä) naisen palkinnon rooliin, niin mies häviää automaattisesti, koska nainen ei suostu sitä roolia ottamaan. Eikö mies oikeasti oivalla tätä??? Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?

Näille miehille nainen on vain hyödyke. Et sinäkään nojatuolia ostaessasi pysähdy miettimään, miltä nojatuolista tuntuu, kun istut nojatuolissa. 

No nyt ymmärrän miksi mies suuttuu jos saa ekoilla deiteillä pakit, eikä usko niitä pakkeja. Sehän on sama kuin olisi Vepsäläisellä ostamassa sitä nojatuolia, ja löisi myyjälle rahat tiskiin. Eikä sitten saisikaan sitä nojatuolia! Vaikka on juuri tehnyt "sen mitä pitääkin tehdä saadakseen sen nojatuolin"! Ensimmäinen reaktio olisi varmasti alkaa jankkaamaan myyjälle, että on minulla Visa ja Mastercardkin, jos teillä ei käy Amex. Ja kyllä minulle kelpaa se nojatuoli sinisellä verhoilulla, jos teillä ei ole sitä mustaa tai vihreää kangasta saatavilla (joita ensisijaisesti haluaisin). Ja jos vaan ostotapahtuma ei johda kauppoihin, vaikka suostui erilaisiin maksutapoihin ja kelpuutti huonomman verhoiluvaihtoehdon, niin kyllähän siinä verenpaine alkaa nousta, turhautuminen ja ihmettely ja pettymys nousee pintaan! Mutta kun minä haluan saada sen nojatuolin! Tulin tänne ostamaan nojatuolia, ja nojatuolin kanssa aion lähteä kotiin!!! Prkl, vähempikin suututtaa miestä!