Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette tunnustaneet tunteenne...
21.04.2017 |
...ettekä ole joko saanut vastakaikua, tai tunnustuksen tarkoituksena ei ollut aloittaa suhdetta tms. Helpottiko tunnustaminen? Muuttuivatko tunteet sen myötä?
Itse olen suorastaan rakastunut varattuun työkaveriin. En halua jättää omaa puolisoani hänen vuokseen, enkä tarvitse hänen osaltaan vastakaikua. Olen kärsinyt näistä tunteista melkein vuoden ja alan toivoa jo jonkinlaista helpotusta. Työkaverin tunteista ei ole mitään selvyyttä, mutta se on sivuseikka.
Ystäväni neuvo oli tunnustaa, jotta saan taakan sydämeltä. Auttaisiko se?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Täällä sama tilanne, mutta kestänyt pian neljä vuotta.
Ei kivaa, kun toinen pyörii mielessä jatkuvasti.
Ohi ei mee.
Oletko itse harkinnut samaa kuin minä? Se vaatisi aivan kamalasti rohkeutta eikä mitään takeita seurauksista :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Missään tapauksessa ei pidä mennä tunnustamaan tunteitaan tuollaisessa tapauksessa.
Paitsi jos ehdottomasti haluaa, että kaikenlainen kanssakäyminen esimerkiksi työpaikalla muuttuu vastedes ihan pirun noloksi ja kiusalliseksi, ellei suorastaan helvetilliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Missään tapauksessa ei pidä mennä tunnustamaan tunteitaan tuollaisessa tapauksessa.
Paitsi jos ehdottomasti haluaa, että kaikenlainen kanssakäyminen esimerkiksi työpaikalla muuttuu vastedes ihan pirun noloksi ja kiusalliseksi, ellei suorastaan helvetilliseksi.
Tuo on toki yksi mahdollisuus. Toisaalta uskon, että hän ottaisi sen ihan hyvin. Aika liberaali tapaus ja ikääkin on. Enkä usko että itsekään kiusaantuisin liikaa, ainakaan kovin pitkäksi aikaa.
Kaveruus siinä menisi, se on selvää. En tosin tällä kaveruudella tällaisenaan tee oikein mitään.
Ap
Mä en tunnustaisi ihastustani ainakaan heti. Pitäisin kaveruuden. Niin silloin saisi olla yhteydessä häneen. Eri asia olisi jos olisin vapaa. Silloin koittaisin iskeä heti.
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Miksi inhoamaan? Aika vahva tunne!
Tässä asiassa olen sen verran itsekäs, että ajattelen lähinnä omaa helpotusta. Jos hän inhoaisi minua sen jälkeen, niin se olisi sitten niin :(
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Oletko ajatellut sitä ollenkaan niin, että he eivät mitä luultavammin ole voineet ihastumiselleen mitään? Ja ovat ehkä toivoneet, että tunteiden tunnustamisen ja vastakaiun puutteen myötä ne tunteet myös menisivät pois? Ei ole mitään raastavampaa ja rasittavampaa kuin olla vastoin omaa tahtoaan ihastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei helpottanut, mutta ainakaan ei tarvii miettiä mitä jos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Miksi inhoamaan? Aika vahva tunne!
Tässä asiassa olen sen verran itsekäs, että ajattelen lähinnä omaa helpotusta. Jos hän inhoaisi minua sen jälkeen, niin se olisi sitten niin :(
Siksi, että ne pilasivat multa työn ja työpaikan, jota ennen rakastin. Tunnelma muuttui kireäksi ja vaivaantuneeksi, eikä ollut enää kiva mennä aamulla töihin.
On erittäin itsekästä mennä "tunnustamaan tunteitaan" ja tyrkyttämään itseään ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut. Nämä molemmat kyllä tiesivät antamistani signaaleista, että en ole kiinnostunut. Silti oli vain pakko mennä avaamaan suunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Miksi inhoamaan? Aika vahva tunne!
Tässä asiassa olen sen verran itsekäs, että ajattelen lähinnä omaa helpotusta. Jos hän inhoaisi minua sen jälkeen, niin se olisi sitten niin :(
Siksi, että ne pilasivat multa työn ja työpaikan, jota ennen rakastin. Tunnelma muuttui kireäksi ja vaivaantuneeksi, eikä ollut enää kiva mennä aamulla töihin.
On erittäin itsekästä mennä "tunnustamaan tunteitaan" ja tyrkyttämään itseään ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut. Nämä molemmat kyllä tiesivät antamistani signaaleista, että en ole kiinnostunut. Silti oli vain pakko mennä avaamaan suunsa.
Mulle on myös tunnustettu tunteita, muttei tunnelma ole mennyt kireäksi tai vaivaantuneeksi. Miksi menisi? Kyllä mä kestän jos joku musta pitää.
Tässähän siis ei ole kyse itsensä tyrkyttämisestä, kuten aloituksessa selvästi lukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpotti tietenkin. Sai tietää kaiken olevan yksipuolista. :)
Vierailija kirjoitti:
Helpotti tietenkin. Sai tietää kaiken olevan yksipuolista. :)
Kuinka pitkään olit ihastunut ennen tunnustusta ja oliko tunne miten vahva? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei voisi tunnustaa? Kiusallista on tunteiden salaaminenkin ja raskasta. Kyllä kaveri arvaa tunteesi muutenkin? En näe syytä miksi ei voi puhua auki tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpotti tietenkin. Sai tietää kaiken olevan yksipuolista. :)
Kuinka pitkään olit ihastunut ennen tunnustusta ja oliko tunne miten vahva? Ap
Vahva, ja pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helpotti tietenkin. Sai tietää kaiken olevan yksipuolista. :)
Kuinka pitkään olit ihastunut ennen tunnustusta ja oliko tunne miten vahva? Ap
Vahva, ja pitkään.
Onnittelut rohkeudesta :) Eli voimakkaat tunteet hiipuivat tunnustuksen jälkeen... Pitäisi itsekin kerätä rohkeus, sillä tuo kuulostaa tosi hyvältä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen ihminen, jolle tällaisia tunnustuksia on tehty.
Mutta kaikesta sydämestäni toivoisin, että ei olisi. On tosi vaivaannuttavaa jatkaa pakollista yhdessäoloa samalla työpaikalla. Ja suoraan sanottuna olen ruvennut inhoamaan niitä kahta tyyppiä, jotka ovat mulle tehneet noin. Ennen tunteeni olivat ihan neutraalit.
Tuohan kertoo sinun omista ongelmista jos ihan vakavasti otat yleisen tunteen. Oletan että kyse ei ollut mistään pervoista vaan tavallisista työkavereista. Olisitko pitänyt mielummin valheellisen kuvan suhteenne laadusta toisen osapuolen kannalta?
Tässä asiassa olen sen verran itsekäs, että ajattelen lähinnä omaa helpotusta. Jos hän inhoaisi minua sen jälkeen, niin se olisi sitten niin :(
Siksi, että ne pilasivat multa työn ja työpaikan, jota ennen rakastin. Tunnelma muuttui kireäksi ja vaivaantuneeksi, eikä ollut enää kiva mennä aamulla töihin.
On erittäin itsekästä mennä "tunnustamaan tunteitaan" ja tyrkyttämään itseään ihmiselle, joka ei ole kiinnostunut. Nämä molemmat kyllä tiesivät antamistani signaaleista, että en ole kiinnostunut. Silti oli vain pakko mennä avaamaan suunsa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei voisi tunnustaa? Kiusallista on tunteiden salaaminenkin ja raskasta. Kyllä kaveri arvaa tunteesi muutenkin? En näe syytä miksi ei voi puhua auki tilannetta.
Sepä se. Minusta kiusallisempaa on tunne, ettei kaveri ole rehellinen. Hän varmaankin arvaa, olen samaa mieltä.
Työkaveruuden laatu perustuu valheeseen jos toinen elättelee toiveita muusta. Itsehän uskon ennenmuuta rehellisyyteen kun vaikea ihastusta on piilottaakaan. Siitä vasta kiusaantuneisuutta kun kohde ihmettelee toisen eriskummallista käytöstä mikä johtuu ihastumisesta.
Täällä sama tilanne, mutta kestänyt pian neljä vuotta.
Ei kivaa, kun toinen pyörii mielessä jatkuvasti.
Ohi ei mee.