6-vuotias sai jonkin sortin paniikkikohtauksen (?) kun älypuhelimesta loppui kaupassa akku
Tyttö odotteli minua kun keräsin ostoksia ja hänen puhelimestaan loppui akku. Hän sekosi ihan täysin, kiljui täyttä kurkkua ja paiskoi tavaroita omasta pikkukärrystään, menihän siinä sitten kurkkupurkki hajallekin. Onko normaalia?
Kommentit (23)
Voi tietysti olla provo, mutta enpä oikeastaan ihmettelisi, vaikka olisi tottakin. Ei ole lapsessa vikaa. Nuo laitteet ovat superkoukuttavia, näkeehän sen siitäkin, miten moni aikuinen on täysin niihin addiktoitunut. Niitä ei vaan kannata antaa vapaasti lasten käyttöön. Mutta siinä on sitten se, että jos ap rajoittaisi älypuhelimen käyttöä, hän olisi nähdäkseni todella poikkeuksellinen vanhempi. Väitän, että aika monella vastaajalla täälläkin on lapsella oma älypuhelin, jonka käyttöön ei juuri puututa. Alakouluikäisellä lapsellani ei ole älypuhelinta juuri tuosta syystä, että en usko hänellä olevan sellaista itsekuria ym. mielen taitoja, että kännykästä ei koituisi harmia, ja on ihan normaalisti kehittynyt lapsi. Mutta hänpä onkin sitten koulunsa ainoa ja totta kai asiasta murheissaan. Yläkouluun menneelle lapselle puhelin hankittiin ihan siksikin, että sitä käytännössä (ei toki paperilla) vaadittiin koulussa. Nytpä onkin siihen ihan hurahtanut. Peliongelma tietokoneella saatiin rajattua tietokoneen aikalukolla, saapa nähdä, tarvitseeko joskus sellaisen puhelimeenkin. Vaikka on siis jo teini, ei ole minusta normaalia, että roikkuu koko valveillaoloajan miinus osa kouluajasta jollakin laitteella.
Olen tästä kehityskulusta oikeasti huolissani. Usein kuulee näitä väitteitä, että jos on normaalisti kehittynyt lapsi, pärjää kyllä digimaailmassa, mutta kun katselen tuolla ulkona puhelin kädessä autotielle mitään näkemättä törmäileviä lapsia, lapsia, jotka eivät edes tajua, onko joku kaveri paikalla vai jo lähtenyt (kun on tuijottanut vain puhelinta), niin tällä logiikalla suurin osa ei ole normaalisti kehittyneitä. Tähän en usko. Uskon, että noilla laitteilla vain on hirveä valta koukuttaa lapsia ja aikuisia, ne eivät ole enää hyödyllinen ja kiva renki vaan todellakin isäntä, joka säätelee orjansa ajankäytön. Ja asiaan ei voi puuttua, koska tämä on nyt vain tätä digiaikaa, jona koulussakin otetaan oikein digiloikkia (viis ryhmäkoosta, sisäilmasta ym., laitetaan rahat kivaan digiin) ja ollaan niin kehityksen aallonharjalla että huimaa.
Olen tästä kehityskulusta oikeasti huolissani. Usein kuulee näitä väitteitä, että jos on normaalisti kehittynyt lapsi, pärjää kyllä digimaailmassa, mutta kun katselen tuolla ulkona puhelin kädessä autotielle mitään näkemättä törmäileviä lapsia, lapsia, jotka eivät edes tajua, onko joku kaveri paikalla vai jo lähtenyt (kun on tuijottanut vain puhelinta), niin tällä logiikalla suurin osa ei ole normaalisti kehittyneitä.
Tämä!
No ei ole normaalia vanhemmuutta tuollainen, ettei huolehdi lapsensa perustarpeista. Kyllä pitää katsoa, että lapsen puhelimessa riittää akku, kun poistutaan kotoa. Sinusta pitäisi tehdä lasu.