Menee hermo lapsen kanssa aamuisin!
11-vuotias lapsi ei tee mitään, ellei hänelle muistuteta: Syö aamiainen, pue päällesi, älä avaa telkkaria ennen kuin olet syönyt, älä lähde ruokapöydästä pois, pakkaa laukkusi, pese hampaat jne. Joka aamu samanlainen show, ja lopuksi hirveä kiire että juuri ja juuri ehtii kouluun. Mikä avuksi? Hermot menee. Lapsi ei kykene suorittamaan aamutouhuja yksin.
Kommentit (30)
Vierailija kirjoitti:
Kauhea ongelma yhdestä telkkarista. En ihmettele noita muitakaan juttuja jos et itse sen vertaa tajua että se kaukosäädin ja/tai piuha piiloon. Huoh.
Olen olettanut että 11-vuotiaalle riittää pelkkä sanominen. Ei hän kuitenkaan mikään 5-vuotias ole.
Kokemusta on hitaasta lapsesta. Huomasin että hän toimii paremmin kun en hoputa ja hermostu (hermostuta häntä) aamulla.
Eli lähti yksin paremmin kuin silloin kun olin kotona. Sama koski unohtelua. Kun lakkasin hermoamasta, unohdukset väheni.
Älyttömiä ajatuksia nämä kuvat ja tarrat. 11 v ei ole enää pikkulapsi.
Vielä älyttömämpää on edes miettiä rangaistuksia.
Itse en poustaisi edes tv.n katselua.
Rakentavampi asenne voisi olla että kerrot lapsellesi että on jo sen ikäinen että pitää alkaa ottaa itse vastuuta kouluunlähdöstä ja sovitte että harjoittelette tätä nyt kesäloman alkuun saakka ja jos alkaa sujua niin saa sit jonkun palkinnon koulun päättyessä, joku ihan kunnon houkutin mikä lasta varmasti kiinnostaa.
Lähet sitte vaikka lenkille aamulla sen sijaan että paimennat vieressä jos kerta töihin sulla ei kiire. Ja ota ne tv:n piuhat mukaan.
Sit jos lapsi myöhästyy saa sit koulusta tarpeen mukaan jälki-istuntoa niin oppii kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kyllä poistaisin tuosta yhtälöstä ekana television. On se nyt yhtä hittoa, jos ei 11-vuotias puhetta ymmärrä!
Kerro vaikkapa, että saa katsoa sen hetken telkkaria, minkä ehtii - sitten KUN on ekana syönyt aamupalan, harjannut hampaat ja pukenut. Reppu pakataan valmiiksi jo illalla!
Lapsi saa hakea sulta kaukosäätimen sitten, kun olet ensin tarkistanut em. asiat tehdyksi.
Ja sitten sulle jää muistutettavaksi vain se ajallaan kouluun lähteminen. Voit ajan myötä siirtää tämänkin vastuun vaikkapa herätyskellolle tai kännykähälytykselle....
Ja silloin telkkarin on mentävä HETI kiinni, muussa tapauksessa seuraavana aamuna ei saa avata toosaa lainkaan.
No tämähän se ongelma juuri onkin-kun 11-vuotias ei ymmärrä puhetta! Tai ei halua uskoa niitä käskyjä mitä hänelle antaa. Näistä asioista on keskusteltu usein, ja silti sama toistuu joka aamu. Olen yrittänyt kannustaa tarroilla tms. Mikään ei auta, tuntuu että hän herää aamulla, ja on unohtanut kaiken mistä ollaan keskusteltu tai väännetty. Mikään ei tunnu menevän jakeluun. Silti hän on hyvä koulussa ja pärjää läksyjen kanssa. En pysty ymmärtämään miksi lapsi on näin hankala.
No juuri siksi sinun pitää pakottaa hänet siihen. Ei lässyttää, pakottaa! Kun sitä telkkua ei saa auki ennen kuin on lähtövalmiina, se patistaa toimintaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on hitaasta lapsesta. Huomasin että hän toimii paremmin kun en hoputa ja hermostu (hermostuta häntä) aamulla.
Eli lähti yksin paremmin kuin silloin kun olin kotona. Sama koski unohtelua. Kun lakkasin hermoamasta, unohdukset väheni.
Älyttömiä ajatuksia nämä kuvat ja tarrat. 11 v ei ole enää pikkulapsi.
Vielä älyttömämpää on edes miettiä rangaistuksia.
Itse en poustaisi edes tv.n katselua.
11-vuotias ei ole pikkulapsi, jos on terve ja normaali lapsi. Monelle neurologisesti epätyypilliselle kumminkin kuvallinen suoritusjärjestys on avuksi silloin, kun lapsi ei tahdo oikein muistaa, mitä tehdään ja missä järjestyksessä.
Ap:n lapsi ei liene erityislapsi, mutta ei hän sitä heti kättelyssä kertonut, joten mitä jos pitäisit älyttömyys-väitteesi ihan omanasi vaan.
Vierailija kirjoitti:
Kuvat seinälle, mitä tehdään ja missä järjestyksessä? Illalla valmiiksi kaikki, mitä voi laittaa. Aamupala jääkaappiin, vaatteet jonnekin hyllylle/pöydällä esille, laukku pakatuksi..
Näin meilläkin ja lisäksi muutama herätyskello/timetimer muistuttamassa milloin pitää siirtyä seuraavaan tehtävään. Meillä tosin lapselle keskittymishäiriö ja omantoiminnanohjauksessa ongelmia, mutta miksi nämä neuvot eivät toimisi "normaaleillakin" lapsilla. Turha sitä on hermojaan menettää näin pienistä asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin kyllä poistaisin tuosta yhtälöstä ekana television. On se nyt yhtä hittoa, jos ei 11-vuotias puhetta ymmärrä!
Kerro vaikkapa, että saa katsoa sen hetken telkkaria, minkä ehtii - sitten KUN on ekana syönyt aamupalan, harjannut hampaat ja pukenut. Reppu pakataan valmiiksi jo illalla!
Lapsi saa hakea sulta kaukosäätimen sitten, kun olet ensin tarkistanut em. asiat tehdyksi.
Ja sitten sulle jää muistutettavaksi vain se ajallaan kouluun lähteminen. Voit ajan myötä siirtää tämänkin vastuun vaikkapa herätyskellolle tai kännykähälytykselle....
Ja silloin telkkarin on mentävä HETI kiinni, muussa tapauksessa seuraavana aamuna ei saa avata toosaa lainkaan.
No tämähän se ongelma juuri onkin-kun 11-vuotias ei ymmärrä puhetta! Tai ei halua uskoa niitä käskyjä mitä hänelle antaa. Näistä asioista on keskusteltu usein, ja silti sama toistuu joka aamu. Olen yrittänyt kannustaa tarroilla tms. Mikään ei auta, tuntuu että hän herää aamulla, ja on unohtanut kaiken mistä ollaan keskusteltu tai väännetty. Mikään ei tunnu menevän jakeluun. Silti hän on hyvä koulussa ja pärjää läksyjen kanssa. En pysty ymmärtämään miksi lapsi on näin hankala.
Tv:stä piuha pois. Lapset ovat putkiaivoja, jotka eivät kunnolla hahmota seurauksia pitkän ajan päässä. Itse hahmotin, kun ne hakattiin remmillä selkärankaan, mutta pelolla kasvatus aiheuttaa muita ongelmia. Arjen strukturointikortit seinään, muutama herätyskello soimaan oikeaan aikaan merkkaamaan tiettyä tekemistä (lappu viereen) ja äiti pois kuvioista myös, niin on turha osoitella asenteita kenellekään.
Siis mitä? Itse lähdin kouluun itsenäisesti kahdeksanvuotiaasta eteenpäin. Kouluni oli kotimme vieressä ja se alkoi monesti vasta yhdeksältä-kymmeneltä, niin ei oikein ollut muuta mahdollisuutta, kun vanhempien piti kuitenkin kiiruhtaa töihin kahdeksaksi.
Usein katsoin samalla tv:tä kun söin aamupalaa, vaatteet oli edellisenä iltana laitettu valmiiksi jne. Äiti soitti varmistuspuhelun 10 minuuttia ennen kuin piti lähteä ulos ovesta (tämä oli oma ideani ja toivomukseni, ei äidin), enkä muista koskaan myöhästyneeni. Enkä kyllä ole/ollut mikään ihmelapsi, vaan aika hajamielinen vielä, ja vihasin koulua.
Ehkä sinä höösäät liikaa? Anna sen muksun myöhästyä, opeta että tuossa iässä täytyy jo itse kantaa vastuuta.
hei, en ehdi lukemaan kaikkea, päällisin puolin vaan. mutta meillä aika sama tilanne , kohta 10 v.
ei mitään kaukosäätimen piilottamisia, ei mitään agressiivista tai suuttumista.
meillä lapsi aika "taiteellinen", unohtuu, on iloinen ja luottaa itseensä "olen nopea" jne. :-)
myöhästyy kerran, oppii... höpö höpö, ei ole mikään koira.
eli kaikki kamat valmiiksi, kannustusta, ja vieresä kulkemista, kyllä se siitä. muista olla mukana koko ajan, ettet vaan käskytä jostain. telkkaa katsotaan meillä jos on aikaa. sitten lempeästi muistutusta koko ajan. välillä menee hermot, mut aattele jos kokajan joku huutais teille aamulla? joku piiloittais kaukosäätimen jne..
lempeyttä,kyllä se siitä. tuon ikäistä meidän pitää kuitenkin auttaa ja kannustaa.
Kauhea ongelma yhdestä telkkarista. En ihmettele noita muitakaan juttuja jos et itse sen vertaa tajua että se kaukosäädin ja/tai piuha piiloon. Huoh.