Paljastui, että tapailemani nainen on vegaani
Hei kaikki!
En oikein tiennyt, mikä palsta on sopiva, mutta ajattelin yrittää täällä, koska täällä ainakin pyörii nuoria, mutta aikuisia.
Elikkäs "ongelmani"/kysymykseni on se, että olen tapaillut pari kertaa kivaa tyttöä/naista (25v) ja on ollut ihan mukavaa treffeillä. Emme ole syöneet tms, vain juoneet kahvia (hän mustana!!). Tänään hän lipsautti suklaata tarjotessani olevansa vegaani. Selvisi, että hän ei syö lihaa, mutta ei ilmeisestikään myöskään maitoa/kananmunia tms (googlailin tässä vähän treffeiltä kotiuduttuani). Hän käänsi pian aiheen muualle, niin en ehtinyt hienotunteisena hirveästi kyselemään. Nyt mietin, että miten mun kannattaisi suhtautua? Voiko suhde onnistua? (jos sinne asti edetään..mahdollista toki, vaikkei tässä vaiheessa tapailua vielä kovin varmaa/todennäköistä)
Onko kellään kokemusta vegaanin tapailemisesta? Voiko tosiaan olla, ettei hän suostu esim. pussailemaan kanssani, jos olen syönyt jotain hänen ruokavalioonsa kuulumatonta? Aiheuttaakohan vegaanius muita ongelmia suhteessa/tapailussa? Itse olen siis ihan tavallinen lihansyöjä, 27v mies. Syön toki kasviksia, salaatteja yms, että sikäli kasvikset eivät ole mulle ongelma.
Kokemuksia, vinkkejä? Jännittää nyt, jos/kun tapaamme taas ja en ihan tiedä, että missä mennään. Niin en haluaisi sitten, että tämä asia vaivaa vielä hirveästi lisää. Onko vegaanius kaikilla vegaaneilla ns. elämäntapa?
Kommentit (92)
User1303 kirjoitti:
ongelmissavol785 kirjoitti:
Hei kaikki!
En oikein tiennyt, mikä palsta on sopiva, mutta ajattelin yrittää täällä, koska täällä ainakin pyörii nuoria, mutta aikuisia.
Elikkäs "ongelmani"/kysymykseni on se, että olen tapaillut pari kertaa kivaa tyttöä/naista (25v) ja on ollut ihan mukavaa treffeillä. Emme ole syöneet tms, vain juoneet kahvia (hän mustana!!). Tänään hän lipsautti suklaata tarjotessani olevansa vegaani. Selvisi, että hän ei syö lihaa, mutta ei ilmeisestikään myöskään maitoa/kananmunia tms (googlailin tässä vähän treffeiltä kotiuduttuani). Hän käänsi pian aiheen muualle, niin ein ehtinyt hienotunteisena hirveästi kyselemään. Nyt mietin, että miten mun kannattaisi suhtautua? Voiko suhde onnistua? (jos sinne asti edetään..mahdollista toki, vaikkei tässä vaiheessa tapailua vielä kovin varmaa/todennäköistä)
Onko kellään kokemusta vegaanin tapailemisesta? Voiko tosiaan olla, ettei hän suostu esim. pussailemaan kanssani, jos olen syönyt jotain hänen ruokavalioonsa kuulumatonta? Aiheuttaakohan vegaanius muita ongelmia suhteessa/tapailussa? Itse olen siis ihan tavallinen lihansyöjä, 27v mies. Syön toki kasviksia, salaatteja yms, että sikäli kasvikset eivät ole mulle ongelma.
Kokemuksia, vinkkejä? Jännittää nyt, jos/kun tapaamme taas ja en ihan tiedä, että missä mennään. Niin en haluaisi sitten, että tämä asia vaivaa vielä hirveästi lisää. Onko vegaanius kaikilla vegaaneilla ns. elämäntapa?
Eihän siinä nyt pitäisi olla mitään ongelmia! Olen ollut 45 vuotta naimisissa vegaanin kanssa, joka kylläkin syö kalaa.. Itse olen kaikkiruokainen mutta vähitellen siirtynyt hänen ruokavalioonsa ja oikein hyvin menee.
Poikamme sanoi lapsena hauskasti: kyllä minäkin siirryn kasvisten syöntiin mutta en silti lihaakaan jätä...
Please, älä koskaan kutsu kalaa syövää ihmistä vegaaniksi. Kaikkein vapaamielisimmät laajentavat vegetaristi-sanan sisältämään jopa kalansyöjät, vaikka sekään ei ole oikein, mutta kalaa syövä ihminen ei todellakaan ole vegaani.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaniuhotuksen ensimmäinen aste on se, että Lapin majalla, jossa on kahden lieden hella, niuho kieltäytyy juomasta kahvia ja vaatii teetä. Silloin on helpointa keittää vain teetä, sillä kahvinjuojat voivat joustaa, mutta teenjuojat eivät.
Hotelliaamiaisella huomaa, että niuhottajat määräävät, mitä muut saavat syödä. Kokit tietävät, että luulotautiset osaavat nostaa kauhean metelin, jos tarjolla ei ole laktoositonta, gluteenitonta tai muuta ton-ruokaa. Meille kokolihaa syöville heteroille kelpaa jopa kaikki -ton paitsi mauton.
Kaiholla muistelee aikoja, jolloin kaikki suostuivat syömään hyvää ruokaa. Nyt ruokapöydässä määräävät niuhottajat, luulotautiset sekä naiset, jotka eivät syö mitään sellaista ruokaa, jota tarjottiin koulussa tai jota he eivät ole aikaisemmin syöneet.
Siellä Lapin majalla on kahden lieden hella; tee ja kahvi valmistuvat kivasti vierekkäin samaan aikaan. Yhdelläkin perätysten.
Miten hotelliaamiaisella se on ns. terveiltä pois, että tarjolla on myös gluteenitonta leipää jne. Gluteenittomat ns. korviketuotteet ovat sen verran hintavia, että niitä ei edes tarjoilla kaikille. Useat perinteisistä aamupalatuotteista, kuten munakkaat ovat luontaisesti gluteenittomia, ei se G-merkintä tee siitä mitenkään pahempaa tai mauttomampaa, se on ihan tavallinen munakas. Merkintä kertoo esim. keliaakikolle, että sitä voi syödä turvallisesti ilman pelkoa kudosnesteitä tihkuvasta ihottumasta ja viikkoja kestävästä suoliston epätasapainosta (joka altistaa toistuessaan syövälle ja tuhoutunut suolinukka estää ravintoaineiden imeytymisen).
Myönnän, että jos jään ilman ruokaa esim. hotelliaamupalalla (jonka sopivuuden ruokavaliolleni olen etukäteen tarkastanut), en todellakaan katso hiljaa vierestä ole nälissäni. Musta kahvi ja riisikakku nahistuneelta kurkkusiivulla ei ole hotelliaamiainen. Jos varattaessa on sanottu, että järjestyy, on näin myös tapahduttava. Jos siihen ei ravintola pysty, kuuluu se heidän rehellisesti ilmoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Varustaudu siihen että hän ei tule koskaan huomioimaan sinun tarpeita ja mielitekoja ruuassa
No, minä olen vegaani ja silti teen miehelleni viikonloppuaamuina munakasta ja päivälliselle usein lihaa. Ihan omien mielitekojensa mukaisia ruokia hän syö, sillä erolla ettei enää tarvitse ostaa eineksiä (hän ei itse ole kiinnostunut ruoanlaitosta).
Jos sinulla on tuollainen henkilökohtainen kokemus, että vegaani elämänkumppani ei huomioinut sinun tarpeitasi ja mielitekojasi, niin siitä kannattaisi kirjoittaa minä-muodossa. Se sinun kumppanisi kun ei edusta kaikkia meitä vegaaneja. Ja jos et ole koskaan vegaanin kanssa seurustellutkaan, niin ehkä olisi parasta pysyä ihan hiljaa.
Seurustelisin ennemmin rekkalesbon kuin vegaaninaisen kanssa. Onneksi naisystäväni syö lihaa, kanaa ja kalaa siinä missä minäkin.
En ikinä lähtisi suhteeseen vegaanin kanssa, hyi helvetti. Kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan.
T: mies
Vierailija kirjoitti:
Ongelma on se että ei voi kokata yhdessä eikä grillata eikä...
Kuinka törkeää hyvä ruoka on aapeelle?
Kyllä jotkut vegaaneista ymmärtävät että muut syövät mitä haluavat. Kun äijä grillaa vartta niin likka grillaa maissia ja vaahtokarkkia.
Ja viitaten toiseen kommenttiin niin jotkut pähkinäallergiset ovat kuolleet pähkinänsyöjän suudelmiin koska allergia on niin voimakas mutta vegaani ei suuteloon kupsahda. Tietysti joku voi muista syistä päättää ettei lihansyöjää pussaile. Silloin hän varmaan puhuu tästä ongelmasta ennen suhteen aloittamista.
Vierailija kirjoitti:
Seurustelisin ennemmin rekkalesbon kuin vegaaninaisen kanssa. Onneksi naisystäväni syö lihaa, kanaa ja kalaa siinä missä minäkin.
En ikinä lähtisi suhteeseen vegaanin kanssa, hyi helvetti. Kannattaa oikeasti miettiä tarkkaan.
T: mies
Tämä sai mut jo hymyilemään vinosti. Onneksi on muunkinlaisia miehiä, esim. AP, joka suhtautuu vegaaniuteen avoimen kiinnostuneesti, vaikkei siihen olekaan aiemmin törmännyt ja myöntää tietämättömyytensä.
Tällaisista viesteistä olisi kiva tietää enemmänkin taustatietoa kuin vain kirjoittajan sukupuoli. Mies, ja ilmeisesti hetero. Millainen mies? Koulutus? Ikä? Asuinpaikkakunta? Uskonto? Mitä puoluetta äänestää? Ja tunteeko henkilökohtaisesti ainuttakaan vegaania tai onko seurustellut sellaisen kanssa eli tietääkö ollenkaan, mistä puhuu.
Varsinainen asiantuntija, 'T:mies'. Rekkalesbo, tsihii...
Eräs tuttavapariskunta oli suhteensa alussa vastaavassa tilanteessa kuin aloittaja. Nainen vegaani, ja mies vannoutunut lihansyöjä. Se ei tuottanut mitään ongelmia suhteelle, eikä nainen millään tavalla painostanut miestään vegaaniuteen. Yhteen muuttamisen yhteydessä mies päätti kokeilla muutaman viikon ajan samaa ruokavaliota kuin hänen naisellaan oli, ihan vain arjen helpottamiseksi. Kun tutustuin heihin, tuosta oli kulunut jo vuosia, ja mies söi edelleen vain vegaanista ruokaa. Hän ei ollut mitenkään hurahtanut vegaaniaatteeseen, mutta ei nähnyt tarpeelliseksi alkaa kokkaamaan itselleen eläinperäisiä ruokia.
Satunnainen vegaaniruoan syöminen ei tee kenestäkään vegaania. Grillaaminenkin onnistuu. Itse hurahdin grillaamiseen vasta alettuani vegaaniksi.
AP, ei siitä tarvitse isoa juttua tehdä, nainen osaa varmasti huolehtia itsestään. Kysele ja näytä kiinnostuksesi ilman pelkoa, jos vegaaninen ruokavalio tulee puheenaiheeksi.
Sitten kun pääsette siihen kohtaan, että syötte yhdessä ja jos haluat tehdä hänelle ruokaa, hyviä reseptejä saa esim. täältä: http://vegaanihaaste.fi Noilla sivuilla on muutakin tietoa aiheesta siistissä paketissa.
Toivottavasti suhteenne lähtee käyntiin :)
Riippuu siitä onko nainen täysin uskonnossaan vai mitkä ovat hänen syynsä moiseen. Käännyttäjät käännyttävät kyllä heikkoja.
ongelmissavol785 kirjoitti:
Emme ole syöneet tms, vain juoneet kahvia (hän mustana!!). Tänään hän lipsautti suklaata tarjotessani olevansa vegaani. Selvisi, että hän ei syö lihaa, mutta ei ilmeisestikään myöskään maitoa/kananmunia tms (googlailin tässä vähän treffeiltä kotiuduttuani). Hän käänsi pian aiheen muualle, niin en ehtinyt hienotunteisena hirveästi kyselemään. Nyt mietin, että miten mun kannattaisi suhtautua? Voiko suhde onnistua? (jos sinne asti edetään..mahdollista toki, vaikkei tässä vaiheessa tapailua vielä kovin varmaa/todennäköistä)
Tämän perusteella sanoisin että kyllä onnistuu. Kyseessä on tuskin mikään fanaatikko, koska mainitsee asiasta vasta nyt ja silloinkin haluaa vaihtaa puheenaihetta. Etkä sinäkään miltään fanaatikolta vaikuta kun et heti vetänyt kikhernettä nenään.
Erilainen ruokavalio ei tuhoa ihmissuhdetta vaan se, että vähintään toinen on itsekeskeinen katujyrä jolla on kuviteltu oikeus päättää mitä toisen kuuluu syödä/ajatella. Koskee niin vegaaneja kuin sekaanejakin.
Pitäisi sanoa että on vain kahdenlaisia ihmisiä, niitä jotka syö ja niitä jotka ei.
Tosiasioilla ei ole tekemistä juurikaan ruokavalion kanssa ainakaan veganismin suhteen. Veganisimi on ismi ja jopa uskonto siinä missä islamismikin.
No ihmisen saa sitoutettua seuraamaan uskontoa jollain tasolla kun ihminen syö ja pukeuttuu kuin muut uskovaiset.
Ismit voivat vaikuttaa hyviltä ja pyrkivätkin yleviin päämääreihin kuten feminismi.
Mutta näin ei asiat ole.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavapariskunta oli suhteensa alussa vastaavassa tilanteessa kuin aloittaja. Nainen vegaani, ja mies vannoutunut lihansyöjä. Se ei tuottanut mitään ongelmia suhteelle, eikä nainen millään tavalla painostanut miestään vegaaniuteen. Yhteen muuttamisen yhteydessä mies päätti kokeilla muutaman viikon ajan samaa ruokavaliota kuin hänen naisellaan oli, ihan vain arjen helpottamiseksi. Kun tutustuin heihin, tuosta oli kulunut jo vuosia, ja mies söi edelleen vain vegaanista ruokaa. Hän ei ollut mitenkään hurahtanut vegaaniaatteeseen, mutta ei nähnyt tarpeelliseksi alkaa kokkaamaan itselleen eläinperäisiä ruokia.
Satunnainen vegaaniruoan syöminen ei tee kenestäkään vegaania. Grillaaminenkin onnistuu. Itse hurahdin grillaamiseen vasta alettuani vegaaniksi.
Oletko ap valmis kääntymään vegaaniksi? Jos et, niin pidempää suhdetta tuosta ei tule.
Itse en treffailisi vegaania.
Tyttö olisi varmasti onnellinen jos kyselisit häneltä asiasta ja siitä, mitä voisit ostaa kaappiisi jos hän tulee kylään. Tuollainen osoittaa, että olet kiinnostunut hänestä ja hänen elämäntavasta etkä ole häntä muuttamassa (ja toivottavasti hän ei sinua).
Vegaaneilla on oma makunsa kuten monisyöjillä. Paras tapa siis tietää mistä hän tykkää on kysyä häneltä itseltään.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ap valmis kääntymään vegaaniksi? Jos et, niin pidempää suhdetta tuosta ei tule.
Itse en treffailisi vegaania.
Itse olen vegaani ja suhteessa 7v sekasyöjän kanssa. Millä tavalla suhde ei muka onnistu?
Vierailija kirjoitti:
Tyttö olisi varmasti onnellinen jos kyselisit häneltä asiasta ja siitä, mitä voisit ostaa kaappiisi jos hän tulee kylään. Tuollainen osoittaa, että olet kiinnostunut hänestä ja hänen elämäntavasta etkä ole häntä muuttamassa (ja toivottavasti hän ei sinua).
Vegaaneilla on oma makunsa kuten monisyöjillä. Paras tapa siis tietää mistä hän tykkää on kysyä häneltä itseltään.
Kyllä nainen kykenee kieputtelemaan miehen pikkurillinsä ympärille :)
Yhdessä syöminen on ainakin minulle todella iso osa parisuhdetta. Samoin miehelleni. Olemmekin usein naureskelleet että samanlainen maku ruoan suhteen on yksi parisuhteemme kulmakiviä. Minä tykkään riistasta ja mies tykkää metsästää niin homma menee hienosti tasan.
Itselläni on keliakia, joka rajoittaa syömisiä -niin, osa meistä joutuu oikeasti lääketieteellisistä syistä syömään "tonta" ruokaa. Ei ole kovin mukavaa kun gluteeniton ruoka niin usein niputetaan noiden muiden "ällitysten" alle. Anyway en pysty käsittämään miksi kukaan rajoittaisi ruokavaliotaan muun kuin terveyden takia: jos vegaani ei ole fennovegaani, on merkittävästi terveellisempää, ekologisempaa, eettisempää ja älyllisesti rehellisempää syödä kotimaista lähiruokaa, laidunkarjan lihaa (ne laiduntaa yleensä alueilla missä ei ihmisravinto kovin hyvin kasva) ja tietysti riistaa kuin yhtään mitään ulkomailta tuotettua tai kasvihuoneessa kasvatettua.
Katsele nyt ekaksi, ehkä se on kalaa ja kanaa syövä vegaani joka on joustava