Uusi miesystävä pyysi apua siivoukseen :(

Minulla taas entinen siivooja olisi itse tarjoutunut siivoamaan asuntoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin ketjun läpi ja hämmästyin. Ennen kaikkea sitä et miten ihmisistä on tullut kylmiä ja itsekeskeisiä? Toiset meistä ovat tottuneet elämän aikana auttamaan läheisiä ja jopa tuntemattomia pyyteettömästi. Eikä koskaan puhuta tai vaadita korvausta. Auttamisvalmius ja empatia ei ole huono piirre vaan vahvuus. Voisin kertoa pitkän rivin esimerkkejä mutta turhaan kertoisin tämän ketjun perusteella. Kaikki työt vaan viivalle ja lasku perään.

Olen ihan auki. Voitko sinä ihana empaattinen ihminen "lainata" 500 euroa, kun minulla on kuusi lasta ja itselläni selkä kipeä. Kissakin pitäisi madottaa.

Miksi te muutamat olette repineet herneen nenään jos jotkut meistä ovat avuliaita ja eivät ekana ajattele palkkaa tai korvausta?  Miksi ajattelette mustavalkoisesti?

Olette unohtaneet vapaaehtoistyöntekijät joihin kuulun ja palkaton työsarka on mittaamaton myös rahallisesti - vapaaehtoistyönä ja lähimmäisen palveluna.

Minulla on itselläni myös ystäviä jotka ovat auttaneet ja auttavat kaikissa niissä missä voivat auttaa. Tee hyvää niin saat itsekin hyvän mielen, ainakin  itse ole saanut ja auttanut tuntemattomia ja sukulaisia, muita läheisiä, naapureita jne.. Anna hyvän kiertää :)

Mutta minulle et voi lainta sitä 500 euroa? Olenko siis muita huonompi avuntarvitsija?

Rahanlainaukselle sanon ei muille kuin hyvin tuntemilleni ja he ovat yleensä sukulaisia, läheisiä. Olen lainannut kahdelle naapurille muutaman kerran pienen summan ja saanut sen pian takaisin. Kaikenlainen muu auttamistyö ja opastus ja neuvominen on lähinnä minua. Konkreettiset työt mm muutossa auttaminen ja itse olen myös saanut pyyteetöntä muuttoapua ja ystävä hommasi omaan muuttoni muuttoauton , josta tarvitsi maksaa vain bensakulut , jonka kiitollisena muistan. Olen siivonnut ilman palkkaa, pessyt ihanan vanhan herrasmiehen matot matonpesupaikalla, samalla kuin omani pesin. Kyseinen naapurin vanha herra oli kaikille ystävällinen ja kohtelias mutta liikuntarajoitteinen, joten tarjouduin ottamaan hänen matot samaan pesusatsiin kun omanikin pesin. Kiitos palkalla.Rahallinen auttaminen ei kuulu minun auttamiskategoriaan.

Ap kirjoitti myöhemmin ketjuun, että mies halusi naisen siivoavan yksin hänen asuntonsa. Kyse ei siis ollut mistään mukavasta yhdessä puuhailusta.

Täällä joidenkin miehen käytöksen puolustelu saattaa johtua myös siitä, että on paljon naisia, jotka ihan itse tyrkyttävät itseään sinne (uudenkin) miehen huusholliin "auttamaan". DDD

Mennään käymään ilman pyytämättä: hei, mitataas nuo sun ikkunat, ompelen sulle uudet verhot, heippa, tulin ripustamaan nyt nää udet sulle ompelemani verhot, poikkesin ohimennen, kun leivoin pullaa ja toin lämpimäisiä, nyt kun olen täällä voin samalla siivota jne. 

Tarkoituksena on vain "tunkeutua" sen miehen elämään tai sitten tuoda esiin erinomaisuuttaa, ahkeruuttaan ja "vaimokelpoisuuttaan". DDD

Ehkä tämä kyseinen mies oli tottunut näihin passaaviin ja (yli)innokkaisiin naisiin ja oli nyt olevinaan hyvinkin kohtelias, kun oikein kutsumalla kutsui. DDD

Hämmentävää on ylipäätään se, että uusi tuttavuus, jonka kanssa on ollut vasta parit treffit, pyytää isoa palvelusta. Siis niin isoa, että siinä pitää tehdä kokonainen päivä ilmaista työtä, eikä se ole edes kivaa yhdessä tekemistä vaan yksin raatamista. 

Jatkan vielä, että liian aikaista on aina liian aikaista: sellainenkin auttaminen/ asia, mikä sitten myöhemmässä vaiheessa olisi ollut ihan OK. voi tyssätä seurustelun kun sitä ehdotetaan liian pian tai heti: silloin se kertoo tilannetajun puutteesta tai yli-innokkuudesta. Tai myös oman edun tavoittelemisesta.

Vaimo on siivooja ja oon usein ehdottanut että otettaisiin meille kotiapulainen siivoamaan, kun olen itse niin laiska siivoamaan, että vaimolla on paljon kotona töitä. Ei kuitenkaan ole apu kelvannu, ilmeisesti ammattiylpeydestä kyse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siiris kirjoitti:

Suurin osa naisista olettaa saavansa ilmaisia apuja sekä muilta naisilta että miehiltä. Tässä ketjua lukiessani tuli mieleen elämän varrelta useampikin juttu:) Eihän sitä tietysti tarvitse suostua mutta se on sitten sen merkki että ei arvosta toista sen vertaa ja suhteelle ei ole sitten tilaa. Niin selkeää. Eli tässäkin voitti sekä ap että mies. Mies etsi luultavasti hyväsydämistä reilua naista. Mistäs ap tietää millainen palkinto mies loppujen lopuksi olisi ollut ja kuinka moninkertaisesti siivous olisi tullut positiivisesti takaisin. Itseasiassa aika moni suhde on alkanut niin että mies on pyytänyt naista kotiinsa siivoamaan ja siinä on sitten asiat johtaneet yhdestä toiseen:D Mun sympatiat on miehen puolella. 

Mun oma mies ei missään nimessä suostunut että olisin tehnyt mitään kotitöitä hänen poikamiesboksissaan. se ei todellakaan tarkoittanut sitä ettei hän olisi kuvitellut että teen ne sitten myöhemmin kun ollaan muutettu yhteen:) 

Niinpä. Sitä ap ei saanut koskaan tietää.

Mä olen pyytänyt ihastusta ihan suhteen alussa kokoamaan sänkyni kun muutin lapseni kanssa hoas:in asuntoon. Hän on koonnut sen. Tämä mies taas on aina ihaillut miten lattiani kiiltävät, että niiltä kuulemma voisi vaikka syödä. Mä puunasin oikein ilolla joka kerta lattiani kiiltäväksi kun hän tuli kylään.

Silti mä taas mielelläni maleksin kaikki lapsivapaat viikonloput hänen luonaan ydinkeskustassa vaikka siellä vessa olikin pesemättä, tiskit tiskaamatta ja joskus jopa kämppäkavereitakin. Tykkäsin aina olosta hänen luonaan enkä millään olisi halunnut lähteä kotiini. Eikä tämä mies koskaan muistaakseni tehnyt minulle erityisesti ruokaa. Kerran hän kyllä valmisti janssoninkiusauksen ja oli siitä todella ylpeä.

Vuosien varrella minäkin muutin aina välillä ja taas pyysin apua johonkin kokoamiseen. Mies tarttui tuumasta toimeen ja leikki Ikean kirjahyllyn kanssa monta tuntia. Se oli aivan älyttömän seksikästä kun hyvännäköinen kundi oli selvästi fiilareissa onnistuttuaan taas.

Minä en kuitenkaan ollut ammaltiltani siivooja eikä mies ollut rakennusmies. Me olimme parikymppisiä sosiologian opiskelijoita ja ihailin aivan tajuttomasti tämän miehen älyä, kirjoitustaitoa, ulkonäköä, huumoria, kaikkea! Ja sitä miten hän kerran hoiti pientä tytärtäni, kun en saanut ketään muuta työvuoroni ajaksi lauantaina. He olivat muovailleet kuolleita eläimiä ja lämmittäneet einesmakaroonilaatikon! Lapsi palautettiin minulle kakka vaipassa. Aww. :)

Niin. En mä tiedä oliko tässä päätä tai häntää. Ikävä vain ystävää, joka suostui kokoamaan ja minä siivoamaan.

Kuten arvelinkin, nämä aloittajan kritisoijat ovat kaikki niitä ihmisiä, jotka eivät selviä mistään yksin. Siksi käydään ihmisten kimppuun jotka eivät itse pyydä apua joka pikkuasiaan ja jotka eivät myöskään siedä sitä muiden roikkumista. Itse viihdyn aikuisten seurassa, en lasten.

Osaan koota itse Ikean kirjahyllyt, en tarvitse siihen ketään. Eikä muuten kannata paljon kehuskella, jos sellaisen hyllyn kokoamiseen saa menemään monta tuntia. Miten ihmeessä avuttomuus on nostettu jalustalle tässä keskustelussa?

Niin. Minä olen välillä vähän epäkätevä. Tietokoneitakaan en oikein tajunnut aluksi. Olen kuitenkin kiltti ja pystyn keskustelemaan aiheesta kuin aiheesta. Vähän neuroottinen ja panikoituva. On mulla sentään ollut pitkäjänteisyyttä moneen asiaan. Ja vähän mutta hyviä kavereita. Mä viihdyn ikuisten lapsenmielisten seurassa, jotka kestävät mun epätäydellisyyttä.

AP:n mukaan mieshän ehdotti perusteellista siivousta ja ikkunatkin piti pestä.

Ikkunoiden pesu jo itsestään on niin tylsää ja raskasta hommaa, että en menisi sitä "mukavaksi ajanvietteeksi" sanomaan.

Kyllä  tutustumisen alkuaikoina pitää olla jotain muuta "yhteistä puuhastelua" kuin suusrsiivous miehen kämpässä.

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Luottamusta tosiaan - kuten äitiin?  Olen aina jotenkin yhdistäntyt kodintoitovelvollisuustoiveikkuuden miehessä siihen, että pitää naista äitinä. Äiti huoltaa.

Oma ongelmani tuossa kohdin on se, että haluan seksuaalisen suhteen miehen kanssa - äitikategoriaan pistäminen sammuttaa halua minussa.

Haluan olla mieluummin seksikohde kuin huoltosuhde sille miehelle, jonka kanssa olen. Eikö aikuisen ihmisen pitäisi pystyä itsensä (edes - saati ne tulevat lapset?) huoltamaan?

AP kirjoitti, että mies oikein innostui  kun kuuli että hän on siivooja. Ei ihme, että AP:kin halut latistui - minä tosiaan kyllä edellytän, että se innostuminen minusta tulee tasan jostain muusta substanssista kuin siivoaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Luottamusta tosiaan - kuten äitiin?  Olen aina jotenkin yhdistäntyt kodintoitovelvollisuustoiveikkuuden miehessä siihen, että pitää naista äitinä. Äiti huoltaa.

Oma ongelmani tuossa kohdin on se, että haluan seksuaalisen suhteen miehen kanssa - äitikategoriaan pistäminen sammuttaa halua minussa.

Haluan olla mieluummin seksikohde kuin huoltosuhde sille miehelle, jonka kanssa olen. Eikö aikuisen ihmisen pitäisi pystyä itsensä (edes - saati ne tulevat lapset?) huoltamaan?

AP kirjoitti, että mies oikein innostui  kun kuuli että hän on siivooja. Ei ihme, että AP:kin halut latistui - minä tosiaan kyllä edellytän, että se innostuminen minusta tulee tasan jostain muusta substanssista kuin siivoaminen.

Mustaa ja valkoista. Tai harmaansävyjä. Mulla nimenomaan intohimoisessa suhteessa uskalsi pyytää apua. Kun tiesi että seksi toimi, niin kyllähän se toinen sen sängyn kokoaa. Se on vain niinku by the way, kiva kun tulit tänne, mun sänky on vielä osissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

siiris kirjoitti:

Suurin osa naisista olettaa saavansa ilmaisia apuja sekä muilta naisilta että miehiltä. Tässä ketjua lukiessani tuli mieleen elämän varrelta useampikin juttu:) Eihän sitä tietysti tarvitse suostua mutta se on sitten sen merkki että ei arvosta toista sen vertaa ja suhteelle ei ole sitten tilaa. Niin selkeää. Eli tässäkin voitti sekä ap että mies. Mies etsi luultavasti hyväsydämistä reilua naista. Mistäs ap tietää millainen palkinto mies loppujen lopuksi olisi ollut ja kuinka moninkertaisesti siivous olisi tullut positiivisesti takaisin. Itseasiassa aika moni suhde on alkanut niin että mies on pyytänyt naista kotiinsa siivoamaan ja siinä on sitten asiat johtaneet yhdestä toiseen:D Mun sympatiat on miehen puolella. 

Mun oma mies ei missään nimessä suostunut että olisin tehnyt mitään kotitöitä hänen poikamiesboksissaan. se ei todellakaan tarkoittanut sitä ettei hän olisi kuvitellut että teen ne sitten myöhemmin kun ollaan muutettu yhteen:) 

Niinpä. Sitä ap ei saanut koskaan tietää.

Mä olen pyytänyt ihastusta ihan suhteen alussa kokoamaan sänkyni kun muutin lapseni kanssa hoas:in asuntoon. Hän on koonnut sen. Tämä mies taas on aina ihaillut miten lattiani kiiltävät, että niiltä kuulemma voisi vaikka syödä. Mä puunasin oikein ilolla joka kerta lattiani kiiltäväksi kun hän tuli kylään.

Silti mä taas mielelläni maleksin kaikki lapsivapaat viikonloput hänen luonaan ydinkeskustassa vaikka siellä vessa olikin pesemättä, tiskit tiskaamatta ja joskus jopa kämppäkavereitakin. Tykkäsin aina olosta hänen luonaan enkä millään olisi halunnut lähteä kotiini. Eikä tämä mies koskaan muistaakseni tehnyt minulle erityisesti ruokaa. Kerran hän kyllä valmisti janssoninkiusauksen ja oli siitä todella ylpeä.

Vuosien varrella minäkin muutin aina välillä ja taas pyysin apua johonkin kokoamiseen. Mies tarttui tuumasta toimeen ja leikki Ikean kirjahyllyn kanssa monta tuntia. Se oli aivan älyttömän seksikästä kun hyvännäköinen kundi oli selvästi fiilareissa onnistuttuaan taas.

Minä en kuitenkaan ollut ammaltiltani siivooja eikä mies ollut rakennusmies. Me olimme parikymppisiä sosiologian opiskelijoita ja ihailin aivan tajuttomasti tämän miehen älyä, kirjoitustaitoa, ulkonäköä, huumoria, kaikkea! Ja sitä miten hän kerran hoiti pientä tytärtäni, kun en saanut ketään muuta työvuoroni ajaksi lauantaina. He olivat muovailleet kuolleita eläimiä ja lämmittäneet einesmakaroonilaatikon! Lapsi palautettiin minulle kakka vaipassa. Aww. :)

Niin. En mä tiedä oliko tässä päätä tai häntää. Ikävä vain ystävää, joka suostui kokoamaan ja minä siivoamaan.

Kuten arvelinkin, nämä aloittajan kritisoijat ovat kaikki niitä ihmisiä, jotka eivät selviä mistään yksin. Siksi käydään ihmisten kimppuun jotka eivät itse pyydä apua joka pikkuasiaan ja jotka eivät myöskään siedä sitä muiden roikkumista. Itse viihdyn aikuisten seurassa, en lasten.

Osaan koota itse Ikean kirjahyllyt, en tarvitse siihen ketään. Eikä muuten kannata paljon kehuskella, jos sellaisen hyllyn kokoamiseen saa menemään monta tuntia. Miten ihmeessä avuttomuus on nostettu jalustalle tässä keskustelussa?

Terävä ja hyvä huomio.

Itse olen kätevä ja teen kaikenlaista. Vaihdan ne polkupyöränrenkaat, ketjut; auton renkaatkit kun auto oli, palovaroittimen paristot, asennan oman pyykinpesukoneen; ompelen verhojen saumat, olen suht. hyvä kokki jne. En oikein jaksa avuttomia ja kädettömiä ihmisiä  - miehen avuttomuusleikkiminen (leikkiminen tosiaan se sana) ei saa minussa mitään äiti-empatiageenenä kukkimaan, vaan lähinnä ällöttää. En ymmärrä naisia, jotka eivät muka osaa edes autoa tankata, ilmanpaineita katsoa. Laiskuutta ja asennevammaa minusta.

Siksi epäilemättä innnostuminen naisessa siitä, että se osaa siivota, on minusta erittäin masentavaa ja miltei pilkkaa sitä kohtaan, että haluaisin seks.& romanttisen suhteen miehen kanssa; miehen miehisyyden vuoksi [en esim. siksi, että se on autonkorjaaja ja laskeskelisin, että tulen saamaan (sic) autonkorjausta.....].

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Luottamusta tosiaan - kuten äitiin?  Olen aina jotenkin yhdistäntyt kodintoitovelvollisuustoiveikkuuden miehessä siihen, että pitää naista äitinä. Äiti huoltaa.

Oma ongelmani tuossa kohdin on se, että haluan seksuaalisen suhteen miehen kanssa - äitikategoriaan pistäminen sammuttaa halua minussa.

Haluan olla mieluummin seksikohde kuin huoltosuhde sille miehelle, jonka kanssa olen. Eikö aikuisen ihmisen pitäisi pystyä itsensä (edes - saati ne tulevat lapset?) huoltamaan?

AP kirjoitti, että mies oikein innostui  kun kuuli että hän on siivooja. Ei ihme, että AP:kin halut latistui - minä tosiaan kyllä edellytän, että se innostuminen minusta tulee tasan jostain muusta substanssista kuin siivoaminen.

Tiedän monia jotka sanovat, että parisuhde on aina molemmin puolin toisensa "hyväksikäyttöä"  ja sitä ei muuta mikään muuksi. Jos ei muuten, niin saa seksitarpeensa tyydytettyä,  hyötyä monessa mielessä ja tarpeissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Luottamusta tosiaan - kuten äitiin?  Olen aina jotenkin yhdistäntyt kodintoitovelvollisuustoiveikkuuden miehessä siihen, että pitää naista äitinä. Äiti huoltaa.

Oma ongelmani tuossa kohdin on se, että haluan seksuaalisen suhteen miehen kanssa - äitikategoriaan pistäminen sammuttaa halua minussa.

Haluan olla mieluummin seksikohde kuin huoltosuhde sille miehelle, jonka kanssa olen. Eikö aikuisen ihmisen pitäisi pystyä itsensä (edes - saati ne tulevat lapset?) huoltamaan?

AP kirjoitti, että mies oikein innostui  kun kuuli että hän on siivooja. Ei ihme, että AP:kin halut latistui - minä tosiaan kyllä edellytän, että se innostuminen minusta tulee tasan jostain muusta substanssista kuin siivoaminen.

Mustaa ja valkoista. Tai harmaansävyjä. Mulla nimenomaan intohimoisessa suhteessa uskalsi pyytää apua. Kun tiesi että seksi toimi, niin kyllähän se toinen sen sängyn kokoaa. Se on vain niinku by the way, kiva kun tulit tänne, mun sänky on vielä osissa.

AP:llä ja miehellä nyt ei ollut juuri mitään suhteita vielä - AP kirjoitti, että ihan suhteen alussa mies pyysi suursiivousta.  Siinä ihan sinun musta-valkoisesi: oli mustaa kun ensimmäisenä kysytään siivoamaan. Varmaan onkin parempi tekniikka ensin panna sitä muutama viikko ja pyytää sitten vasta ilmaistöihin?

Sängyn kokoamiseen menee 1 h jos homman osaa, suursiivoukseen 10 h.  Sänky kootaan kerran, viikkosiivous on viikoittain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Luottamusta tosiaan - kuten äitiin?  Olen aina jotenkin yhdistäntyt kodintoitovelvollisuustoiveikkuuden miehessä siihen, että pitää naista äitinä. Äiti huoltaa.

Oma ongelmani tuossa kohdin on se, että haluan seksuaalisen suhteen miehen kanssa - äitikategoriaan pistäminen sammuttaa halua minussa.

Haluan olla mieluummin seksikohde kuin huoltosuhde sille miehelle, jonka kanssa olen. Eikö aikuisen ihmisen pitäisi pystyä itsensä (edes - saati ne tulevat lapset?) huoltamaan?

AP kirjoitti, että mies oikein innostui  kun kuuli että hän on siivooja. Ei ihme, että AP:kin halut latistui - minä tosiaan kyllä edellytän, että se innostuminen minusta tulee tasan jostain muusta substanssista kuin siivoaminen.

Tiedän monia jotka sanovat, että parisuhde on aina molemmin puolin toisensa "hyväksikäyttöä"  ja sitä ei muuta mikään muuksi. Jos ei muuten, niin saa seksitarpeensa tyydytettyä,  hyötyä monessa mielessä ja tarpeissa.

Ilman muuta, mutta se ei toimi minulla ainakaan, jos oletus on että minä siivoan (useita tunteja per viikko) ja toinen kokoaa kerran sängyn, tai vaihtaa ne autonrenkaat keväällä ja syksyllä.  Ei ole löytynyt vielä niin hyvää panijaa, että viitsisin myös äidiksensä ryhtyä (huoltaa  miehen).

Talkoohomma voi olla mukavaa.   Olettaen tietenkin mies osallistuu. 

Vierailija kirjoitti:

Täällä on verrattu tuota siivoamista muun tyyppiseen auttamiseen, mutta minusta lähes kaikki esitetyt esimerkit ontuu. Kotisiivouksessa on kyse säännöllisestä normaalielämään kuuluvasta työstä joka on useimmille kurjaa pakkopullaa. Sitä ei voi verrata erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, sellaisiin töihin joista on mahdotonta tai lähes mahdotonta selvitä yksin (esim. muutto) tai sellaisiin, joista tekijä nauttii itsekin. Suursiivouksessa kestää vähintään päivän, eikä sitä voi myöskään verrata esim. lampun kiinnittämiseen jossa menee max vartti.

Itse olen lääkäri ja vastaan aina lähipiirille ammattikysymyksiin jos vaan osaan. Myös käytännön jutuissa on autettu lähipiirissä paljon, puolin ja toisin, se kuuluu minusta asiaan. Silti minusta ap:n heilan pyyntö on todella röyhkeä, ja menee yli sen mitä voidaan kohtuudella toiselta odottaa.

Hyvä huomio. Tässäkin tosiaan on niin, että AP:ltä ei kysytty asiantuntijaneuvoa, vaikka miten ikkunat pestään tai miten jokin tietty arka pinta kannattaa siivota. Lääkäriltä kysellään kaikenlaisiin vaivoin apua, mutta ei kukaan silti oleta, että hän leikkaisi sen umpisuolen sunnuntai-iltapäivänä olkkarissa ilmaiseksi. AP:lläkään tuskin olisi ollut närästystä antaa hyviä vinkkejä tai analyysia. Iso ero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hjertta kirjoitti:

Olen törmännyt samanlaiseen. Ehdotettiin että romanttiseksi kauan odottamani lapsivapaa-iltani voitaisiin käyttää hänen yksiönsä siivoamiseen, että siinäpä mukavaa yhteistä tekemistä. No suostuin ja käytännössä hyödyin siitä sen verran että näin samalla mitä siivoaminen yhdessä hänen näkökulmastaan merkitsee, eli imuroidaan vähän keskeltä lattiaa, kerätään tavaraa eri kasoihin ja viedään lopuksi roskat. Minun luonani häntä ei huvittanut siivota koska se olisi ollut oman itsensä uhraamista minun vuokseni, näin siis tosiaan sanoi.

Jos jotain positiivista pitää etsiä niin voisi kuvitella että miehellä joka pyytää naista siivoamaan luokseen ei ole mitään salattavaa :) Ehkä se kannattaisikin suhteen alussa tehdä yhden kerran ja samalla pääsee tutustumaan miehen todelliseen sielunelämään tonkiessaan kaikki luurangot kaapista ;)  Jos myöhemmin ilmestyy jotain syytä epäillä asioita, voi käydä taas siivoamassa :D 

Tosiaan. Osoittaa luottamusta. Sitä moni ei tule ajatelleeksi. Tiedän ihmisiä jotka siivoavat ennen ammattisiivoojan tuloa:) pahimmat pois. Onhan se aikamoinen luottamuksen osoitus kun siivooja pääsee näkemään "kaikki" asunto/ koti muuten paljastaa ihmisestä paljon ihmisenä ja persoonana.

Pärjään mainiosti ilman sellaista luottamuksenosoitusta, että joku hyvyydessään antaa minun siivota kämppänsä.

Kannattaa panostaa mustasukkaisiin tuleviin puolisoihin; ne haluaa kyylätä ja saavat suursiivoustarjouksesta hyvä alustan tehdä havaintojaan.  Täällä on myös ainakin yksi laupia samarialainan ollut joka haluaa puhtaasta sydämestä auttaa ihan kaikkia.

Sen verran siis taustatyötä ensin!

No huhhahhei, hyvä että miehen luonne tuli ilmi jo tässä vaiheessa.

Mites luulisit kotitöiden jakaantuvan jos asuisitte yhdessä?

Kiertoon vaan äijä, siivousfirman puhelinnumeron voit antaa :)

Tietty jos oma asuntosi kaipaa remonttia niin mies tekee sitä varmaan mielellään sillä aikaa kun siivoat ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täällä on verrattu tuota siivoamista muun tyyppiseen auttamiseen, mutta minusta lähes kaikki esitetyt esimerkit ontuu. Kotisiivouksessa on kyse säännöllisestä normaalielämään kuuluvasta työstä joka on useimmille kurjaa pakkopullaa. Sitä ei voi verrata erityistä asiantuntemusta vaativiin tehtäviin, sellaisiin töihin joista on mahdotonta tai lähes mahdotonta selvitä yksin (esim. muutto) tai sellaisiin, joista tekijä nauttii itsekin. Suursiivouksessa kestää vähintään päivän, eikä sitä voi myöskään verrata esim. lampun kiinnittämiseen jossa menee max vartti.

Itse olen lääkäri ja vastaan aina lähipiirille ammattikysymyksiin jos vaan osaan. Myös käytännön jutuissa on autettu lähipiirissä paljon, puolin ja toisin, se kuuluu minusta asiaan. Silti minusta ap:n heilan pyyntö on todella röyhkeä, ja menee yli sen mitä voidaan kohtuudella toiselta odottaa.

Totta kai voi verrata. Työ on työtä, vaatii se sitten erityisosaamista tai pelkästään maalaisjärkeä. Minä olen siivooja, eikä tulisi edes mieleen kysyä ilmaisia neuvoja esim. lääkäriltä. Maksan kyllä käyntini itse valitsemallani ammattilaisella.

Tai voisit ehkä vinkata parkettilattian hoidosta? Ja lääkäri, miltä umpisuolen puhkeaminen tuntuu.

Silti kumpikaan ei pyytäisi toiselta suursiivousta tai umpisuolenleikkaamista vapaahtoistöinä asunnossaan ensiviikonloppuna.