Lue keskustelun säännöt.
Onko mun "pakko" puhua pomolle henkkoht elämästäni?
19.04.2017 |
Tilanne on tämä, että meillä on työhyvinvoinnin nimissä alettu käydä ns. kehityskeskusteluja ja epävirallisempia kahdenkeskisiä palsuja esimiehen kanssa. En tiedä mikä tarkoitus tällä on, ja (siksikin) hanke epäilyttää.
Itse olen erittäin sulkeutunut, enkä halua esim. perhe-elämästäni jutella työpaikalla vaan pitää jutut asiatasolla. Kuitenkin näissä tapaamisissa työntekijän oletetaan avaavan tätäkin puolta itsestään. Onko mun pakko? Viimeksi menin ihan puihin kun tapaamisen aluksi pomo kysäisi kevyenä small talkina "mites kotona?".
Lisäksi kärsin lievästä sos tilanteiden pelosta vieraiden ihmisten ja itseäni korkeampiarvoisten kanssa, ja esimies, jota normaalisti tapaan ohimennen muutaman kerran viikossa kuuluu tähän ryhmään. Miten selviän näistä tapaamisista pitämällä omat rajani mutta joutumatta huonoon valoon esimiehen silmissä?
Kommentit (31)
Itse olen aina vastaillut että ihan hyvin menee. En kerro sisarukseni elämänhallintaongelmistani jotka välillä vievät yöunet, en kerro ikääntyvien vanhempien haasteista. Erosta puhuin entiselle pomolle ja työtoverille, koska he auttoivat muutossa. Tyydytin heidän uteliaisuutensa, tietenkin asia varmasti kerrottiin illan istujaisissa eteenpäin, mutta koska töissä kuitenkin kaikki olivat asiallisia niin ihan sama mitä ajattelevat tai tietävät selän takana.
Nämä keskusteluvaatimukset tulevat ylemmältä johtoportaalta, ei se minun lähiesimies halua mitenkään erityisesti minun kanssa jutella, hän joutuu sen saman litanian läpikäymään kaikkien kanssa. Keksi joku harrastus ja puhu siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella rasittavaa. Olen ollut pidemmällä osa-aikasaikulla. Työnantaja on liiton asianajajan mukaan muutenkin mokannut kieltämällä etätyöt (työn suorituksissa ei ole päällikön mukaan mitään vikaa), mutta kun pitää olla "sosiaalinen". Pomo on hemmetin kiinnostunut kaikesta mistä en halua kertoa, mutta työasioista ei ole ilmeisesti niin tärkeätä keskustella. Hermot meinaa mennä, kertoisin mielelläni päällikölleni, että hänellä ei ole oikein johtaja-taitoja, mutta ei sitäkään oikein voi tehdä. Ulkomailla kunnalla tällaista. Menisin muualle, jos pääsisin.
Pomolle ei sun yksityiselämä kuulu yhtään.
Kerran kuukaudessa hymyilen 30 minuutin ajan ja totean, että "Kaikki on hienosti, kiitos kysymästä", "Tämä on iso ja mielenkiintoinen asia, mitä mieltä sinä olet?", "Kertoisitko lisää taustatietoja" ja "Kyllä, asiat ovat todella hyvin". Työhyvinvointibarometrin mukaan meillä on kaikki punaisella ja asiat huonosti, mutta me kaikki valehtelemme esihenkilölle päin naamaa, koska jos sanoo asioiden olevan huonosti, hän uhkaa nostaa rikossyytteen kunnianloukkauksesta, hän on hyvä esihenkilö ja nyt olet hiljaa!
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina vastaillut että ihan hyvin menee. En kerro sisarukseni elämänhallintaongelmistani jotka välillä vievät yöunet, en kerro ikääntyvien vanhempien haasteista. Erosta puhuin entiselle pomolle ja työtoverille, koska he auttoivat muutossa. Tyydytin heidän uteliaisuutensa, tietenkin asia varmasti kerrottiin illan istujaisissa eteenpäin, mutta koska töissä kuitenkin kaikki olivat asiallisia niin ihan sama mitä ajattelevat tai tietävät selän takana.
Nämä keskusteluvaatimukset tulevat ylemmältä johtoportaalta, ei se minun lähiesimies halua mitenkään erityisesti minun kanssa jutella, hän joutuu sen saman litanian läpikäymään kaikkien kanssa. Keksi joku harrastus ja puhu siitä.
"Nämä keskusteluvaatimukset tulevat ylemmältä johtoportaalta"
Tämä! Meillä varsinkin HR:llä on valitettavasti joku pahempi vika päässään. Koko kaupunki (tai siis ne jotka ovat joutuneet kyseisen HR:n kanssa tekemisiin tai ovat muuten alalla) tietää siitä, mutta kyseisessä HR:ssä ollaan näin toimittu jo kymmeniä vuosia, eikä kukaan saa tälle järjettämyydelle stoppia. Luulisi, että työnantaja jotenkin välittäisi maineestaan, vaikka onkin julkinen taho.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Miten menee kotona?"
"ihan ok."
Ei tarvi muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Firmassa on vikaa jos kaikki udellaan ja stasimaisesti kuulustellaan. Älä sano mitään, jos ei ole sanottavaa. Kysy miten tietoturva? Kehityskeskustelu on outo ahdistava termi. Eikö pitäisi kehittää työnkuvaa työntekijöille sopivammaksi tai hyvää osaamista ennemmin. Muttei ketään rasittaen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pomolle ei sun yksityiselämä kuulu yhtään.
Niin kauan kuin se ei vaikuta työntekoon niin näin. Minulle tuli kuitenkin hiljattain yksi alainen uskoutumaan tilanteestaan, sovittiin lopulta hänen kanssaan etätöistä ja töiden uudelleen järjestelyistä kunnes saa henkilökohtaisen tilanteensa paremmaksi. Oli tyytyväinen että avautui minulle, eikä kukaan työpaikalla tiedä asiasta ellei ole itse kertonut. Ei noita aina ihan vaan työntekijän kiusaksi keskustella.
Ihan hyvin, ei ihmeempiä, mikäs tässä, siinähän tuo, ilmoja pidellyt, kohtahan on jo joulukin. Näillä vastauksilla eteenpäin ja seuraavaan aiheeseen. Ärsyttävää tuollainen utelu.