Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyviä syitä MIEHELLÄ on haluta lapsi?
19.04.2017 |
Etenkin, kun ottaa huomioon, mitä kaikkea menettää.
Kommentit (71)
Koska on ohjelmoitu jatkamaan geenejä uudelle sukupolvelle. Eli suvun jatkaminen (omat geenit ja sukunimi).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi nyt ihmiset muutenkaan haluavat yhtään mitään. Helpoimmalla pääsee, kun ei ole vaativaa työtä, haasteellisia harrastuksia, omakotitaloa tai edes puolisoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Koska oma lapsi on oikeasti maailman ihanin! Sitä ei voi uskoa, kun katsoo muiden (rumia ja huonosti kasvatettuja/hoidettuja) lapsia.
2) Oma lapsi on suvun jatke ja se on hieno fiilis. Tajuaa elämän merkityksen. Olin täällä ja jatkun edelleen.
3) On hieno tunne olla oman lapsen kanssa, kun olet isä. Voit opettaa, kasvattaa ja antaa turvaa. Olla oikeasti tärkeä. Kertoa, miten maailmassa pärjää.
4) Lapsesta on seuraa. Voit palata oman lapsuutesi aikoihin: leikkiä Star Warseilla ja Legoilla. Lapsilla on fiksuja juttuja, huumoria ja oma näkemys maailmasta.
5) Lapset on jees.
Kysyn nyt yleisesti, että ovatko nämä muidenkin mielestä hyviä syitä tuoda uusi elämä maailmaan? Olen aina jotenkin ajatellut, että taustalla olisi jotakin vähän harkitumpaa.
Jos ihmiset luulevat elämänsä olevan tunteiden ohjaaman käyttätymisen sijaan harkittu ja järjellä suunniteltu, niin tämä on harhaluulo. Tunne oman toiminnan järkevyydestä on nimenomaan tunne.
Ja ihmisen tunteehan ovat laskelmien tuloksia. Laskelmia joiden tarkoituksena on mahdollistaa henkiinjääminen ja geenien jatkaminen. Näiden laskelmien tulokset eivät ole numeroita tai lauseita, vaan tunteita.
Uskotko todella tämän?
Vierailija kirjoitti:
Miksi nyt ihmiset muutenkaan haluavat yhtään mitään. Helpoimmalla pääsee, kun ei ole vaativaa työtä, haasteellisia harrastuksia, omakotitaloa tai edes puolisoa.
Tuo on muuten mielenkiintoinen kysymys. Tai oikeastaan ryhdyin ajattelemaan millainen olisi ihminen tai muu eläin jolta puuttuisivat täysin tunteet. Eli siis meihin evoluution aikojen alusta saaka ohjelmoimat tomintamallit. (Tarkoitan kuvaannollisesti, sattuman kauppaahan ne ovat, ei niitä tarkoituksellisesti ole kukaan ohjelmoinut.). Olento joka olisi täysin järjen ja harkinnan varassa.
Se ei tuntisi nälkää joka pakottaa hankkimaan syötävää, ei kipua joka kertoo että on aika pyrkiä olosuhteisiin jossa ei tunne kipua, ei uteliaisuutta tutkia ympäristöään jotta saisi hyötyä tuntemalla ympäristönsä mahdollisuudet ja uhat, ei halua lisääntyä, ei halua tuntea toisia saman lajin olentoja. Ei henkiinjäämisvaistoa joka saisi sen haluamaan olemassaolon jatkamista. Tuollainen olento siis jököttäisi paikoillaan kunnes kuolisi.
Jos ihminen loisi älykkään koneen, sillekin pitäisi ohjelmoida jonkinlainen tunne-elämä että se ylipäätään haluaisi tehdä mitään ilman suoranaisia käskyjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Koska oma lapsi on oikeasti maailman ihanin! Sitä ei voi uskoa, kun katsoo muiden (rumia ja huonosti kasvatettuja/hoidettuja) lapsia.
2) Oma lapsi on suvun jatke ja se on hieno fiilis. Tajuaa elämän merkityksen. Olin täällä ja jatkun edelleen.
3) On hieno tunne olla oman lapsen kanssa, kun olet isä. Voit opettaa, kasvattaa ja antaa turvaa. Olla oikeasti tärkeä. Kertoa, miten maailmassa pärjää.
4) Lapsesta on seuraa. Voit palata oman lapsuutesi aikoihin: leikkiä Star Warseilla ja Legoilla. Lapsilla on fiksuja juttuja, huumoria ja oma näkemys maailmasta.
5) Lapset on jees.
Kysyn nyt yleisesti, että ovatko nämä muidenkin mielestä hyviä syitä tuoda uusi elämä maailmaan? Olen aina jotenkin ajatellut, että taustalla olisi jotakin vähän harkitumpaa.
Jos ihmiset luulevat elämänsä olevan tunteiden ohjaaman käyttätymisen sijaan harkittu ja järjellä suunniteltu, niin tämä on harhaluulo. Tunne oman toiminnan järkevyydestä on nimenomaan tunne.
Ja ihmisen tunteehan ovat laskelmien tuloksia. Laskelmia joiden tarkoituksena on mahdollistaa henkiinjääminen ja geenien jatkaminen. Näiden laskelmien tulokset eivät ole numeroita tai lauseita, vaan tunteita.
Uskotko todella tämän?
Kyllä. Minun mielestäni erittäin järkevä selitys sille miksi meillä on tunteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Koska oma lapsi on oikeasti maailman ihanin! Sitä ei voi uskoa, kun katsoo muiden (rumia ja huonosti kasvatettuja/hoidettuja) lapsia.
2) Oma lapsi on suvun jatke ja se on hieno fiilis. Tajuaa elämän merkityksen. Olin täällä ja jatkun edelleen.
3) On hieno tunne olla oman lapsen kanssa, kun olet isä. Voit opettaa, kasvattaa ja antaa turvaa. Olla oikeasti tärkeä. Kertoa, miten maailmassa pärjää.
4) Lapsesta on seuraa. Voit palata oman lapsuutesi aikoihin: leikkiä Star Warseilla ja Legoilla. Lapsilla on fiksuja juttuja, huumoria ja oma näkemys maailmasta.
5) Lapset on jees.
Kysyn nyt yleisesti, että ovatko nämä muidenkin mielestä hyviä syitä tuoda uusi elämä maailmaan? Olen aina jotenkin ajatellut, että taustalla olisi jotakin vähän harkitumpaa.
Jos ihmiset luulevat elämänsä olevan tunteiden ohjaaman käyttätymisen sijaan harkittu ja järjellä suunniteltu, niin tämä on harhaluulo. Tunne oman toiminnan järkevyydestä on nimenomaan tunne.
Ja ihmisen tunteehan ovat laskelmien tuloksia. Laskelmia joiden tarkoituksena on mahdollistaa henkiinjääminen ja geenien jatkaminen. Näiden laskelmien tulokset eivät ole numeroita tai lauseita, vaan tunteita.
Uskotko todella tämän?
Kyllä. Minun mielestäni erittäin järkevä selitys sille miksi meillä on tunteet.
Tiedän kyllä, miksi ihmisellä on tunteet, mutta kysymykseni ei liittynyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Koska on ohjelmoitu jatkamaan geenejä uudelle sukupolvelle. Eli suvun jatkaminen (omat geenit ja sukunimi).
Miksi nämä asiat ovat sinulle tärkeitä? Millä tavalla ne parantavat elämääsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1) Koska oma lapsi on oikeasti maailman ihanin! Sitä ei voi uskoa, kun katsoo muiden (rumia ja huonosti kasvatettuja/hoidettuja) lapsia.
2) Oma lapsi on suvun jatke ja se on hieno fiilis. Tajuaa elämän merkityksen. Olin täällä ja jatkun edelleen.
3) On hieno tunne olla oman lapsen kanssa, kun olet isä. Voit opettaa, kasvattaa ja antaa turvaa. Olla oikeasti tärkeä. Kertoa, miten maailmassa pärjää.
4) Lapsesta on seuraa. Voit palata oman lapsuutesi aikoihin: leikkiä Star Warseilla ja Legoilla. Lapsilla on fiksuja juttuja, huumoria ja oma näkemys maailmasta.
5) Lapset on jees.
Kysyn nyt yleisesti, että ovatko nämä muidenkin mielestä hyviä syitä tuoda uusi elämä maailmaan? Olen aina jotenkin ajatellut, että taustalla olisi jotakin vähän harkitumpaa.
Jos ihmiset luulevat elämänsä olevan tunteiden ohjaaman käyttätymisen sijaan harkittu ja järjellä suunniteltu, niin tämä on harhaluulo. Tunne oman toiminnan järkevyydestä on nimenomaan tunne.
Ja ihmisen tunteehan ovat laskelmien tuloksia. Laskelmia joiden tarkoituksena on mahdollistaa henkiinjääminen ja geenien jatkaminen. Näiden laskelmien tulokset eivät ole numeroita tai lauseita, vaan tunteita.
Uskotko todella tämän?
Kyllä. Minun mielestäni erittäin järkevä selitys sille miksi meillä on tunteet.
Tiedän kyllä, miksi ihmisellä on tunteet, mutta kysymykseni ei liittynyt siihen.
Siinä luki kyllä Eikö se ole tarpeeksi yksiselitteinen vastaus? Jos ei, tarkenna kysymystä.
Miksi oletat, että syyt olisivat eri sukupuolilla jotenkin erilaisia? Ei niistä lapsista ole kenellekään käytännössä muuta kuin vaivaa, mutta vanhuksena on varmaan kiva jos voi toivoa, että edes joku käy välillä katsomassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi oletat, että syyt olisivat eri sukupuolilla jotenkin erilaisia? Ei niistä lapsista ole kenellekään käytännössä muuta kuin vaivaa, mutta vanhuksena on varmaan kiva jos voi toivoa, että edes joku käy välillä katsomassa.
Tuo nyt on ainakin objektiviisesti ihan tyhmä syy hankkia lapsia, kun tutkimusten mukaan lapsettomat eivät ole vanhemmiten sen yksinäisempiä kuin lapsia hankkineetkaan.
Mikä muka olisi parempi käyttökohde 150 000 eurolle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä muka olisi parempi käyttökohde 150 000 eurolle?
Kakkosasunto jostakin, missä on talvella lämmintä.
Mitä syytä kenelläkään on haluta lapsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aina ajatellut, että olen liian älykäs ja haritseva hankkiakseni lapsia, ja tämä ketju tuntuu kyllä tukevan oletustani. Yllättävän yksioikoisesti täällä perusteellaan lasten hankkimista tunteilla ja vieteillä, aivan kuin ihmiseltä puuttuisi kyky tehdä päätöksiä rationaalisesti, omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaan.
No, ehkä joiltakin tosiaan puuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että olen liian älykäs ja haritseva hankkiakseni lapsia, ja tämä ketju tuntuu kyllä tukevan oletustani. Yllättävän yksioikoisesti täällä perusteellaan lasten hankkimista tunteilla ja vieteillä, aivan kuin ihmiseltä puuttuisi kyky tehdä päätöksiä rationaalisesti, omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaan.
No, ehkä joiltakin tosiaan puuttuu.
Arvosi ja tavoitteesi siis tuntuvat sinusta järkeviltä. Kerro lisää. Miksi tunnet näin?
Mieheni ei edes uskonut nuorempana (kun päätimme lapsettomuudesta), että jotkut/toiset miehet oikeasti haluavat lapsia ja ihmetteli miksi useammat eivät teetä vasektomiaa kun on niin helppo juttu. Ajatteli, että naiset vain saavat tahtonsa läpi ja miehet suostuvat parisuhteen menettämisen pelossa. Ja onhan se kieltämättä äärimmäisen hämmentävää kun miehelle iskee vauvakuume, ei sillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että olen liian älykäs ja haritseva hankkiakseni lapsia, ja tämä ketju tuntuu kyllä tukevan oletustani. Yllättävän yksioikoisesti täällä perusteellaan lasten hankkimista tunteilla ja vieteillä, aivan kuin ihmiseltä puuttuisi kyky tehdä päätöksiä rationaalisesti, omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaan.
No, ehkä joiltakin tosiaan puuttuu.
Arvosi ja tavoitteesi siis tuntuvat sinusta järkeviltä. Kerro lisää. Miksi tunnet näin?
Minulla on tiettyjä elämänarvoja, tärkeinä pitämiäni asioita, jotka ovat muotoutuneet vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Minulla on myös näihin arvoihin liittyviä periaatteita. Arvot ja periaatteet auttavat minua määrittlemään, milloin on kannttavaa tavoitella jotakin ja milloin ei. Esimerkiksi jos arvostaa terveyttä, ei vältämättä koosa ruokavaliotaan pelkistä juustopurilaisista, vaikka meidät onkin biologisesti ohjelmoitu haluamaan mahdollisimman energiatiheää ruokaa.
Ihminen, joka tuntee omat arvonsa, kykenee tekemään rationaalisia elämänvalintoja. Joka ei tunne, ei voi.
Minä näin naisena olen aina ihmetellyt miksi kukaan mies haluaisi lapsia sinänsä. Naisilla on selvää, että biologia ja hormonit tekee vauvakuumeen. Mutta biologisessa mielessä miehellä ei tarvitse olla mitään muuta kuin tarve paritella. Se riittää geenien jatkamiseen. Ei ole mitään järjellistä syytä, miksi mies haluaisi sitä "nyyttiä".
Tietenkin kun se on olemassa, isäkin sitä rakastaa, mutta tuntuu oudolta ajatella että mies okein vasiten haluaisi itselleen sellaisen. Jopa niin paljon että suostuu siihen että vaimo siemennetään vieraan miehen siittiöillä laboratoriossa, mikä on biologisesta näkökulmasta aivan idioottimaista.
Itse olen vela ja pidän suunnattoman turn offina jos mies haluaa lapsia. Se vaikuttaa jotenkin niin epämaskuliisinelta. Ikään kuin miehellä olisi silloin se naisen hoivavietti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aina ajatellut, että olen liian älykäs ja haritseva hankkiakseni lapsia, ja tämä ketju tuntuu kyllä tukevan oletustani. Yllättävän yksioikoisesti täällä perusteellaan lasten hankkimista tunteilla ja vieteillä, aivan kuin ihmiseltä puuttuisi kyky tehdä päätöksiä rationaalisesti, omien arvojensa ja tavoitteidensa mukaan.
No, ehkä joiltakin tosiaan puuttuu.
Arvosi ja tavoitteesi siis tuntuvat sinusta järkeviltä. Kerro lisää. Miksi tunnet näin?
Minulla on tiettyjä elämänarvoja, tärkeinä pitämiäni asioita, jotka ovat muotoutuneet vuosien ja vuosikymmenten saatossa. Minulla on myös näihin arvoihin liittyviä periaatteita. Arvot ja periaatteet auttavat minua määrittlemään, milloin on kannttavaa tavoitella jotakin ja milloin ei. Esimerkiksi jos arvostaa terveyttä, ei vältämättä koosa ruokavaliotaan pelkistä juustopurilaisista, vaikka meidät onkin biologisesti ohjelmoitu haluamaan mahdollisimman energiatiheää ruokaa.
Ihminen, joka tuntee omat arvonsa, kykenee tekemään rationaalisia elämänvalintoja. Joka ei tunne, ei voi.
Miksi terveys ja sitä kautta pitkä ikä on sinusta tavoittelemisen arvoinen asia, miksi sinusta tuntuu siltä että siihen kannattaa tähdätä? Elämä on kuitenkin epätäydellistä parhaimmillaankin. Eikö olisi järkevintä kuolla saman tien kivuttomasti pois? Vajota olemattomuuteen.
Samat syyt kuin naisellakin.
Eli se että haluaa lapsen.
Jos ei koskaan halua lisääntyä niin kannattaa pariutua sellaisen ihmisen kanssa joka ei myöskään halua lisääntyä. Tai vaihtoehtoisesti kannattaa pysyä ihan vaan sinkkuna.