Arman ja lastensuojelu
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin noi päihteitä käyttävät vanhemmat kertoivat rehellisesti jääneensä kiinni.
Näin ulkopuolisen silmin, tuolla taustalla ja habituksella on varmaan todella vaikeaa vakuuttaa, että on kykenevä huoltajaksi. Impulsiivisuus paistaa kauas ja päihteet maistuvat varmaan alkoholin muodossa vähintään. Nainen ehkä yksin voisikin ja varmaan haluaa mutta heille keskenään ei lasten hankinta varmaan ole järkevä ratkaisu.
Kerrotko tarkemmin mikä tuossa ulkoisessa olemuksessa nimenomaan oli sinusta sellaista mikä viesti etteivät sovi vanhemmiksi? En itse osaisi tehdä tuollaista päätelmää lyhyen tv otoksen perusteella. Se että murtuu kyyneliin ja on vähän poissa tolaltaan, on mielestäni ihan luonnollinen reaktio kun laitetaan ihminen puhumaan huostaanotetusta lapsestaan tv-kameroille.
Taustat on asia erikseen.Minusta nainen vaikutti olevan päihteiden vaikutuksen alaisena kameran edessä ja ihmettelen, jos kukaan muu ei huomioinut samaa. Voin olla väärässä.
Minä olen laiha ja paniikkihäiriöinen(eli käytös voi olla sekavaa), huono tukka ja iho geeneistä johtuen. Joskus ihmiset tuomitsevat minut narkomaaniksi tästä johtuen.
Tuo nainen oli kyllä terve, kaunis ja hyvinvoivan näköinen, mutta olemus hidas, puhe narisevaa ja "hidastettua", mikä päihteiden ongelmakäyttäjiä tuntevana pisti itselläni heti korvaan.
No en minäkään ole ruma, vain ohuttukkainen ja huonoihoinen ja paniikkihäiriöinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin noi päihteitä käyttävät vanhemmat kertoivat rehellisesti jääneensä kiinni.
Näin ulkopuolisen silmin, tuolla taustalla ja habituksella on varmaan todella vaikeaa vakuuttaa, että on kykenevä huoltajaksi. Impulsiivisuus paistaa kauas ja päihteet maistuvat varmaan alkoholin muodossa vähintään. Nainen ehkä yksin voisikin ja varmaan haluaa mutta heille keskenään ei lasten hankinta varmaan ole järkevä ratkaisu.
Kerrotko tarkemmin mikä tuossa ulkoisessa olemuksessa nimenomaan oli sinusta sellaista mikä viesti etteivät sovi vanhemmiksi? En itse osaisi tehdä tuollaista päätelmää lyhyen tv otoksen perusteella. Se että murtuu kyyneliin ja on vähän poissa tolaltaan, on mielestäni ihan luonnollinen reaktio kun laitetaan ihminen puhumaan huostaanotetusta lapsestaan tv-kameroille.
Taustat on asia erikseen.Minusta nainen vaikutti olevan päihteiden vaikutuksen alaisena kameran edessä ja ihmettelen, jos kukaan muu ei huomioinut samaa. Voin olla väärässä.
Minä olen laiha ja paniikkihäiriöinen(eli käytös voi olla sekavaa), huono tukka ja iho geeneistä johtuen. Joskus ihmiset tuomitsevat minut narkomaaniksi tästä johtuen.
Tuo nainen oli kyllä terve, kaunis ja hyvinvoivan näköinen, mutta olemus hidas, puhe narisevaa ja "hidastettua", mikä päihteiden ongelmakäyttäjiä tuntevana pisti itselläni heti korvaan.
Jos kerran tunnet narkomaaneja,varmaan tiedät että monilla se puhe jää ikuisesti tuollaiseksi vaikka käyttö loppuisi. Jossain se vuosien päihteily näkyy ja yksi selvä merkki on tuo hidas ja nariseva puhe ja muutenkin hidas ajatuksenjuoksu. Lähes kaikilla ex-narkeilla on myös psyykelääkityksiä,mitkä voi hidastaa ja turruttaa entisestään.
Olisi kyllä ollut kiva nähdä myös niitä "onnistumistarinoita". On myös vanhempia jotka mokaavat mutta sen jälkeen sitoutuvat,tekevät kaikkensa saadakseen lapsen kotiin ja ottavat avun vastaan. Esim.mt-ongelmat/muut elämänkriisit voivat saada ihan hyvätkin vanhemmat sokeutumaan tilanteelle ja tällöin tukitoimien avulla voidaan saada perhe kuntoon.
Tykkäsin jaksosta. Kausi on ollut mielestäni paljon paremepi kuin edellinen, ovat selvästi ottaneet palautteesta oppia. Viime kausissa oltiin selvästi aina "jonkun puolella", nyt näkökulma on neutraalimpi ja avoimempi.
Nämä vanhemmat oli periaatteessa aika tyypillisiä lasun sossun asiakkaita, nuoria vanhempia, joilta lapsi otettu huostaan. Pitivät normaalina esimerkiksi sitä, että tapellaan niin rajusti, että naapurissakin ollaan lapsesta huolissaan. Perheväkivallan katsominen ja kuuleminenkin aiheutta lapselle samanalaisia traumoja kun fyysinen väkivalta. Ja olihan nuo miehen syytteet aikamoiset, mitä niitä oli: törkeitä pahoinpitelyitä, törkeitä huumausainerikoksia, törkeä vapaudenriisto. Sitten vielä äiti kärähtää just sattumalta sillon kun seula on, luuliko joku sen olevan edes ensimmäinen kerta? Ja lapsen olisi hyvä kasvaa tämmösessä ympäristössä?
Ohjelmassa sanottiin hyvin: lasu tulee kuvioihin silloin kuin muilla tahoilla ja viranomaisilla loppuvat keinot. Tämä on myös samalla se ongelma. Tällä hetkellä lasulla ei ole juuri minkäänlaisia resursseja puuttua ennaltaehkäisevästi. Ja yhteyistyö muiden tahojen kanssa, esim koulun, pitäisi olla paljon tiivimpää.
Eniten ärsyttää Armanin ohjelmassa se kyynelten etsiminen aivan väkisin. Se BBC:n Louis Theroux paljon ammattimaisempi käsittelemään vaikeita asioita.
Pikkulapsi perhetyötä tehneenä kyllä tuosta perheestä tuli narkit niin vahvasti mieleen, että toivottavasti eivät saa lastaan takaisin! Korvaan kalskahti mm.että äiti sanoi tekevänsä " kaiken mitä NE käskee", halu toipumiseen ei tule omasta itsestä. Joku ammattilainenkaan sanoi, että vanhemmuus voi olla se ainoa normi narkin elämässä ja siitä halutaan pitää kynsin hampain kiinni. Se välittyi tuottavat perheestä.
Ja se Armanin itku ärsyttää, meinasin jo kääntää kanavaa, mut senverran mielenkiintoinen aihe, että katoin loppuun kun pöllökasvoinen armani kyynelehti.
Vierailija kirjoitti:
Ohjelma oli hyvä, kertoi rehellisesti sijaishuollon tarinaa.
Vanhempien päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ja niiden aiheuttamat riskit ja vanhemmuuden puutteet ovat syynä lähes jokaiseen sijoitukseen ja huostaanottoon. Teini-iässä taas nuoren omat ongelmat voivat olla syy, ja siellä taustalla monesti on vanhempien ongelmia. Suurin osa huostaanotoista saa vanhempien siunauksen, eli ei tarvitse hakea oikeuden päätöstä. Oma kokemukseni alalta on, että vanhemmat kyllä surevat sitä, että lapsi joutuu muuttamaan pois kotoa, mutta samalla he ymmärtävät, että se on juuri sillä hetkellä lapselle parasta. Sijoituksen aikana vanhemmilla on mahdollisuus saada muutosta omaan elämäänsä, jotta voisivat saada lapsen takaisin kotiin. Lastensuojelulla ei ikävä kyllä mielestäni ole mahdollisuuksia tukea vanhempia tässä asiassa tarpeeksi. Tarvitaan esim. lastensuojeluin perhetyöntekijän, päihdehoitajan ja psykologin yhteisponnistuksia, että voitaisiin saada muutosta vanhempien elämään.
Toivoisin että olisi uudenlaisia tapoja auttaa perheitä; jo ennen kuin lastensuojelua tarvitaan. Kouluissa ja varhaiskasvatuksessa tulisi ottaa henkinen hyvinvointi keskeiseksi teemaksi, opettaa lapsille keinoja pärjätä tunteidensa kanssa, vaalia ystävyyssuhteita yms. Jo äitiysneuvolassa tulisi ohjata vanhempia saamaan tietoa, taitoa ja tarpeellista apua vanhemmuuteen. Yhteisöllisyyden merkitystä tulisi korostaa: kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin lapsen kanssa, vaan perheille tulisi olla tukea ja apua saatavilla - jos ei omasta suvusta tai tuttavapiiristä, niin sitten pitäisi päästä osaksi jotain muuta porukkaa (esim. yksinhuoltajien kerhot). Yhteiskunnankin tuet ovat varmasti tarpeen monille: mm. päihdeongelmiin kun pääsisi puuttumaan ajoissa.
Mielestäni se suurin apu tulisi kuitenkin ihan sielä jokaisen perheen arkiympäristöstä: kenenkään ei kuulu jäädä yksin, ihmisten tulee tukea toisiaan ja välittää toisistaan. Jos joku tarvitsee ammattiapua, voi läheinen tuupata siihen suuntaan ja tukea omalta osaltaan samalla.
Eli haluat opettaa lapsille, että aina on joku toinen, joka kantaa vastuun? Juuri "ostettu yhteisöllisyys" on se asia , jonka varassa narkkariäidit voivat jatkaa sekä äitinä että huumeidenkäyttöä, koska on se joku tukihenkilö, joka tukee ja auttaa. Sitä äitiä, ei lasta. Monessa perheessä lapsi on terapialelu, jolla ulkoisesti on kaikki hyvin, mutta huumeita käyttävä äiti on äärettömän epävakaa tuuliviiri. Väliin rakastetaan niin, että maailma raikaa ja väliin huudetaan ja syytetään olemattomasta. Ja aina takavasemmalta saapuu se tukihenkilö, joka selittää, että ei äiti tarkoittanut ja äitihän pyysi anteeksi.
Suomi on väärällään vanhempia, joilta on viety lapsi kodin ulkopuolelle ihan sellaista syytä, että se tuntuisi vanhemman itsensä mielestä perustellulta.
Esimerkiksi tuo vauva ja päihdevanhemmat. "En olisi koskaan uskonut, että minulta viedään lapsi". Just. Isä ei suostunut huumeseuloihin (joiden vaatimiselle looginen syy) ja äiti ratkaisi stressin polttamalla kannabista. Ihan normisettiä vauvaperheessä - NOT.
Ja ennen kuin kukaan länkyttää mitään vastaan, niin esim. minun veljeltäni on kaksi vanhinta lasta sijoitettu kodin ulkopuolelle lasten ollessa 8v ja 9v. Ja tämä oli ennustettavissa jo siitä alkaen, kun vanhempi lapsista oli alle kolmen.
Koitettiin kehottaa selvittämään lapsen ongelmia, omia ongelmia kasvattajana ja hoitamaan asia kuntoon ennen kouluikää. No kouluikä tuli ja sitten helvetti repesi; vanhemmat oli hyssytelleet lastensa räikeät ADHD-ongelmat ja lyöneet vuosikaudet bensaa liekkeihin antamalla lapsille liian vähän ns. kehittävää virikettä (mm.liikunta, rutiinit jne) ja liikaa peliaikaa (koko valveillaoloaika meni ruudun ääressä). Lapset eivät olleet päivähoidossa tmv. Kotona saivat homman vielä lasten kanssa sujumaan, mutta koulussa ei ollut enää mahdollista tehdä niin kuin lapsi tahtoi. Eikä koko ryhmää voinut uhrata yhden häirikön takia, joka vei opettajan koko huomion..
Ja mitään vikaa ei vanhemmat edelleenkään toiminnassaan varhaislapsuuden osalta näe. Huoh..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin noi päihteitä käyttävät vanhemmat kertoivat rehellisesti jääneensä kiinni.
Näin ulkopuolisen silmin, tuolla taustalla ja habituksella on varmaan todella vaikeaa vakuuttaa, että on kykenevä huoltajaksi. Impulsiivisuus paistaa kauas ja päihteet maistuvat varmaan alkoholin muodossa vähintään. Nainen ehkä yksin voisikin ja varmaan haluaa mutta heille keskenään ei lasten hankinta varmaan ole järkevä ratkaisu.
Kerrotko tarkemmin mikä tuossa ulkoisessa olemuksessa nimenomaan oli sinusta sellaista mikä viesti etteivät sovi vanhemmiksi? En itse osaisi tehdä tuollaista päätelmää lyhyen tv otoksen perusteella. Se että murtuu kyyneliin ja on vähän poissa tolaltaan, on mielestäni ihan luonnollinen reaktio kun laitetaan ihminen puhumaan huostaanotetusta lapsestaan tv-kameroille.
Taustat on asia erikseen.Minusta nainen vaikutti olevan päihteiden vaikutuksen alaisena kameran edessä ja ihmettelen, jos kukaan muu ei huomioinut samaa. Voin olla väärässä.
Minä olen laiha ja paniikkihäiriöinen(eli käytös voi olla sekavaa), huono tukka ja iho geeneistä johtuen. Joskus ihmiset tuomitsevat minut narkomaaniksi tästä johtuen.
Tuo nainen oli kyllä terve, kaunis ja hyvinvoivan näköinen, mutta olemus hidas, puhe narisevaa ja "hidastettua", mikä päihteiden ongelmakäyttäjiä tuntevana pisti itselläni heti korvaan.
Jos kerran tunnet narkomaaneja,varmaan tiedät että monilla se puhe jää ikuisesti tuollaiseksi vaikka käyttö loppuisi. Jossain se vuosien päihteily näkyy ja yksi selvä merkki on tuo hidas ja nariseva puhe ja muutenkin hidas ajatuksenjuoksu. Lähes kaikilla ex-narkeilla on myös psyykelääkityksiä,mitkä voi hidastaa ja turruttaa entisestään.
Jotenkin tuli sellainen tunne, että naisella on varmaan myös huumetaustaa. Kannabiksen käytönhän myönsi ja siitä oli jäänyt kiinni. Oli jotenkin poissaoleva ja hidas.
Vierailija kirjoitti:
Olin järkyttynyt siitä pariskunnasta, joka luuli olevansa kykenevä kasvattamaan vauvaa.
Mitä nyt isä hölmöili ja töpeksi, äiti poltteli kannabista ja riidat ovat rajuja ha ilmeisesti niiden vuoksi naapuri tehnyt ilmon.
Kannabiksen polttelu itse asiassa on paljon parempi vanhemmalle kuin alkoholin käyttö, koska ei aiheuta väkivaltaisuutta tai muita ongelmia mistä olisi huonoja seurauksia lapselle.
On kyllä surullista, miten yhä edelleen 70-luvun huumepropaganda sekä vanhat konservatiiviset ajatukset vaikuttavat ihmisten mielissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin järkyttynyt siitä pariskunnasta, joka luuli olevansa kykenevä kasvattamaan vauvaa.
Mitä nyt isä hölmöili ja töpeksi, äiti poltteli kannabista ja riidat ovat rajuja ha ilmeisesti niiden vuoksi naapuri tehnyt ilmon.
Kannabiksen polttelu itse asiassa on paljon parempi vanhemmalle kuin alkoholin käyttö, koska ei aiheuta väkivaltaisuutta tai muita ongelmia mistä olisi huonoja seurauksia lapselle.
On kyllä surullista, miten yhä edelleen 70-luvun huumepropaganda sekä vanhat konservatiiviset ajatukset vaikuttavat ihmisten mielissä.
Mutta se vie vähänkin runsaammin käytettynä ajantajun. Ei kauheen turvallinen juttu, jos on pieniä lapsia... tai isompiakaan. Turha puolustella minkään aineen käyttöä lapsiperheessä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ajatuksia herätti?
Taidat tykätä Armanista, kun jokaisesta hänen ohjelmastaan ja jaksosta teet tänne uuden aloituksen "Mitä ajatuksia herätti?" kysymyksellä. Kuten esim: http://www.vauva.fi/comment/25507826
Vierailija kirjoitti:
Itkin lähes koko jakson.
Taidat olla elänyt pumpulissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin järkyttynyt siitä pariskunnasta, joka luuli olevansa kykenevä kasvattamaan vauvaa.
Mitä nyt isä hölmöili ja töpeksi, äiti poltteli kannabista ja riidat ovat rajuja ha ilmeisesti niiden vuoksi naapuri tehnyt ilmon.
Kannabiksen polttelu itse asiassa on paljon parempi vanhemmalle kuin alkoholin käyttö, koska ei aiheuta väkivaltaisuutta tai muita ongelmia mistä olisi huonoja seurauksia lapselle.
On kyllä surullista, miten yhä edelleen 70-luvun huumepropaganda sekä vanhat konservatiiviset ajatukset vaikuttavat ihmisten mielissä.
Pelottavaa tuo yksinkertaistettu asetelma, että se on joko alkoholi(n runsas käyttö) tai huumeet.
Alkoholia voi vanhempi juoda kohtuullisesti, esim saunakaljan tai lasin viiniä aterialla, kännien vetäminen ei ole vaihtoehto.
Jos ei kykene elämään selvinpäin, vaan pitää jollain aineella nuppi turruttaa, niin lapsi ei voi tällaisen ihmisen kanssa asua.
Vierailija kirjoitti:
Ohjelmassa sanottiin hyvin: lasu tulee kuvioihin silloin kuin muilla tahoilla ja viranomaisilla loppuvat keinot.
No ei kovin hyvin ollut sanottu sillä lasu on myös viranomainen tai heidän alaisuudessaan toimiva.
Melko ruusuisen kuvan antoi nuorten sijoituksista. Siellä olisi lisää itkunaihetta. Mitenhän toimisi kouluterveydenhoitoon panostaminen ennaltäehkäisevänä. Ei lomakkeita täyttämällä vaan ihan oireilevien teinien säännöllisillä käynneillä terveydenhoitajalla ja lääkärillä ja lääkityksen aloittamisella varhaisessa vaiheessa.
En nähnyt mitään itketystä mistä kaikki täällä puhuvat. Itsehän nuoret herkistyivät ja Arman yliherkkänä herkistyi tarinoista. Nuoret ovat varmasti nähneet tarpeeksi ammattimaista sympatiaa, niin en nähnyt pahitteeksi, että Arman teki haastattelun tapansa mukaan empatian kautta.
Olen itse elänyt perheväkivallan keskellä kenenkään huomaamatta. Joku tiedusteli toiselta kirjoittajalta kerroitko kenellekään tai kuuliko naapurit? En kertonut, koska naapurit kuuli, mutteivät auttaneet, kavereiden vanhemmat kyllä huomasi, ettei kaikki ole kunnossa, koulussa puututtiin vain siihen, etteivät vanhempani toimineet heidän haluamallaan tavalla tai huonoon koulumenestykseeni, eikä kukaan koskaan osoittanut minkäänlaista huolta minusta. Ajattelin olevani arvoton ja vain yksi monesta samassa tilanteessa. Ajattelin, että jos soitan poliisille minut vietäisiin vain rakkaan hakattavan vanhemman luota lastenkotiin, josta koulussa aina liikkui ilkeitä juoruja ketä "ongelmalapsia" siellä asui, pois lelujeni ja leikkipaikkojeni luota, joista sain voimaa. Ajattelin, että on helpompi tehdä kulisseja ja nauttia niistä harvoista hyvistä hetkistä. Omasin hyvän mielikuvituksen ja se auttoi. Vanhempi käski tehdä läksyt, joten sekään ei herättänyt huomiota. Ainoastaan koulussa haaveilin tunnit, olin huono kaikessa ja koko ajan väsynyt. Lähdin usein muka kipeänä kotiin, mutta kukaan ei kysynyt onko kaikki kotona hyvin. Opettajani oli vanha, eikä varmasti piitannut, jos tajusikin tilanteen. Hän piti huolta vain siitä, että arvosanat nousee. Eikä ne nousseet, kun en saanut ikinä apua. Hän siis syrji loppuun asti.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ärsyttää Armanin ohjelmassa se kyynelten etsiminen aivan väkisin. Se BBC:n Louis Theroux paljon ammattimaisempi käsittelemään vaikeita asioita.
Louis tekeekin dokumenttejä ihmisistä Arman taas sosiaalipornoa jossa hän itse haluaa olla huomion keskipisteenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itkin lähes koko jakson.
Taidat olla elänyt pumpulissa?
Ohis vastaa että en ole katsonut armania mutta oman traumataustan takia olen nykyään tosi herkkä eli voi olla toisin päin. Elämä ei ole onneksi kovettanut ihmisenä.
Sekakäyttö.