Lue keskustelun säännöt.
Arman ja lastensuojelu
Kommentit (81)
Ilmeisesti ohjelma ei ollut kovin sosiaalipornoa kun ei ole vastauksia :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Vierailija kirjoitti:
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Sama. Jokainen aikuinen, joka jättää ilmoittamatta näkemästään lapsen kaltoinkohtelusta on syypää lapsen ahdingon jatkumiseen. Mitään puuttumista ei tule, jos kukaan ei kerro viranomaisille.
Olin itse lapsi 80-luvulla, joten epäilen, että silloin moni muukin jäi ilman apua.
Vierailija kirjoitti:
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Kerroitko kenellekään? Ei toisten seinien sisälle näe. Kaikki eivät ole tarpeeksi tyhmiä huutaakseen asiat naapureiden kuultavaksi. Jos ette asuneet missään kerrostaloluukussa, niin vielä pienemmät mahdollisuudet, että kukaan saisi tietää.
Alkoholistin perhe ja lapset eivät saa elää ihmisarvoista elämää. Ja alkoholisteja on Suomessa paljon. Suurkuluttajat ovat samaa sarjaa, nimike ehkä eri mutta käytös samaa.
Ainakin noi päihteitä käyttävät vanhemmat kertoivat rehellisesti jääneensä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin järkyttynyt siitä pariskunnasta, joka luuli olevansa kykenevä kasvattamaan vauvaa.
Mitä nyt isä hölmöili ja töpeksi, äiti poltteli kannabista ja riidat ovat rajuja ha ilmeisesti niiden vuoksi naapuri tehnyt ilmon.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin noi päihteitä käyttävät vanhemmat kertoivat rehellisesti jääneensä kiinni.
Näin ulkopuolisen silmin, tuolla taustalla ja habituksella on varmaan todella vaikeaa vakuuttaa, että on kykenevä huoltajaksi. Impulsiivisuus paistaa kauas ja päihteet maistuvat varmaan alkoholin muodossa vähintään. Nainen ehkä yksin voisikin ja varmaan haluaa mutta heille keskenään ei lasten hankinta varmaan ole järkevä ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itkin lähes koko jakson.
Niin sydäntä kylmäävä todellisuus, niin surullisia kohtaloita.
Ja samalla tiedostaa, ettei kaikkia vaan voi ikinä pelastaa ja kokoajan syntyy uusia lapsia rikkinäisiin olosuhteisiin.
Pohjattoman surullista. Olisipa joku taikasauva, jolla parantaisi kaikki pahoinvoivat aikuiset, nuoret ja lapset.:(
Suretti. Ite oon eläny aika pumpulissa ja tuosta jaksosta tuli kyllä paha olo. Toki oon tienny että maailmassa pahuutta riittää, mutta ei ole vain osunut omalle kohdalle. Osaa taas arvostaa omia vanhempia ja omaa taustaa enemmän kun on saanut elää onnellisen lapsuuden. Arvostan noita lasten ja nuorten kanssa töitä tekeviä suuresti. Ite en siihen pystyis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Kerroitko kenellekään? Ei toisten seinien sisälle näe. Kaikki eivät ole tarpeeksi tyhmiä huutaakseen asiat naapureiden kuultavaksi. Jos ette asuneet missään kerrostaloluukussa, niin vielä pienemmät mahdollisuudet, että kukaan saisi tietää.
Alkoholistin perhe ja lapset eivät saa elää ihmisarvoista elämää. Ja alkoholisteja on Suomessa paljon. Suurkuluttajat ovat samaa sarjaa, nimike ehkä eri mutta käytös samaa.
En kertonut, mutta meillä vieraili mm. poliiseja väkivallan takia ja meistä tehtiin lastensuojeluilmoituksia, mutta koskaan ei mitään tapahtunut. Varmaan vanhemmat osasivat esittää selvinpäin tarpeeksi hyvin. Tämä siis 90-luvulla.
Kyllä minäkin sitten 18-vuotiaana kuvittelin, että kaikki kääntyy nyt hyväksi mutta enpä tiennyt että pahin on vasta edessä ja vaikka kaltoinkohtelu on ohi niin kipu vaan pahenee ja pelot, ahdistus, masennus, itsetunto-ongelmat... :(
Ihanaa, että jotkut nousee vaikeuksista voittoon, mutta kaikilta se ei onnistu.
Vierailija kirjoitti:
Olin järkyttynyt siitä pariskunnasta, joka luuli olevansa kykenevä kasvattamaan vauvaa.
Mitä nyt isä hölmöili ja töpeksi, äiti poltteli kannabista ja riidat ovat rajuja ha ilmeisesti niiden vuoksi naapuri tehnyt ilmon.
Tuo oli hyvin tavanomainen pienen lapsen sijoituksen lähtötilanne. Vanhemmat eivät näe että siinä on mitään ongelmaa, että käytetään huumeita ja riidellään niin, että naapurit ilmoittavat viranomaisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Kerroitko kenellekään? Ei toisten seinien sisälle näe. Kaikki eivät ole tarpeeksi tyhmiä huutaakseen asiat naapureiden kuultavaksi. Jos ette asuneet missään kerrostaloluukussa, niin vielä pienemmät mahdollisuudet, että kukaan saisi tietää.
Alkoholistin perhe ja lapset eivät saa elää ihmisarvoista elämää. Ja alkoholisteja on Suomessa paljon. Suurkuluttajat ovat samaa sarjaa, nimike ehkä eri mutta käytös samaa.
En kertonut, mutta meillä vieraili mm. poliiseja väkivallan takia ja meistä tehtiin lastensuojeluilmoituksia, mutta koskaan ei mitään tapahtunut. Varmaan vanhemmat osasivat esittää selvinpäin tarpeeksi hyvin. Tämä siis 90-luvulla.
Kyllä minäkin sitten 18-vuotiaana kuvittelin, että kaikki kääntyy nyt hyväksi mutta enpä tiennyt että pahin on vasta edessä ja vaikka kaltoinkohtelu on ohi niin kipu vaan pahenee ja pelot, ahdistus, masennus, itsetunto-ongelmat... :(
Ihanaa, että jotkut nousee vaikeuksista voittoon, mutta kaikilta se ei onnistu.
Se on ikävää, että vaikeista ajoista jää pysyvät jäljet. Isellä yleensä tulee se helpotus ja voitonriemu, kun pääsee esim eron yli. Varmaan reagoin eri tavalla, esim. ihmisten sietokykyni on todella huono ja ärsyttää tosi paljon vaikkapa omahyväisesti virnuilevat poliitikot, jotka vievät köyhiltä viimeisetkin rahat.
Tuliko siinä ilmi, että minkä ikäinen lapsi pariskunnalla on ja kauanko ollut sijoitettuna? Vähän kalskahti korvaan se uho siinä lopussa, että he taistelevat oikeuksistaan saada lapsi takaisin kotiin. Siis vanhempien oikeuksista, ei lapsen. Onko se lapsen edun mukaista, että on asunut koko elämänsä (?) jossain muualla, ja sitten yhtäkkiä muuttaisi tämän puolivieraan pariskunnan luokse vain sillä perusteella, että ovat verisukulaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suretti, miksei minua koskaan haettu pois vaikka vanhemmat ryyppäsivät ja äitiä pahoinpideltiin? Ne vuodet jätti jälkensä ja olen nyt työkyvytön, koska mielenterveys petti täysin.
Surullista, surullista. Ennaltaehkäisy tai jonkinlainen apu olisi voinut pelastaa minut, jolloin en olisi yhteiskunnalle pelkkä taakka.
Kerroitko kenellekään? Ei toisten seinien sisälle näe. Kaikki eivät ole tarpeeksi tyhmiä huutaakseen asiat naapureiden kuultavaksi. Jos ette asuneet missään kerrostaloluukussa, niin vielä pienemmät mahdollisuudet, että kukaan saisi tietää.
Alkoholistin perhe ja lapset eivät saa elää ihmisarvoista elämää. Ja alkoholisteja on Suomessa paljon. Suurkuluttajat ovat samaa sarjaa, nimike ehkä eri mutta käytös samaa.
En kertonut, mutta meillä vieraili mm. poliiseja väkivallan takia ja meistä tehtiin lastensuojeluilmoituksia, mutta koskaan ei mitään tapahtunut. Varmaan vanhemmat osasivat esittää selvinpäin tarpeeksi hyvin. Tämä siis 90-luvulla.
Kyllä minäkin sitten 18-vuotiaana kuvittelin, että kaikki kääntyy nyt hyväksi mutta enpä tiennyt että pahin on vasta edessä ja vaikka kaltoinkohtelu on ohi niin kipu vaan pahenee ja pelot, ahdistus, masennus, itsetunto-ongelmat... :(
Ihanaa, että jotkut nousee vaikeuksista voittoon, mutta kaikilta se ei onnistu.
Olethan hakenut apua, että päästäisit mielesi irti noista pahoista kokemuksista. Sinulla on mahdollisuus ja vähän velvollisuuskin aloittaa ihan oma elämä ja yrittää aktiivisesti jättää taakse menneisyys. Älä anna vanhempiesi kelvottomuuden tai avuttomuuden määrittää loppuelämääsi. Ei ole helppoa, mutta ihan mahdollista.
Väkivaltaisessa alkoholistiperheessä on kasvanut aivan järkyttävä määrä suomalaisia. Minä myös ja tämä tapahtui 80-luvulla tuppukylässä, jossa ei otettu huostaan edes lapsia, joita pidettiin nälässä ja hakattiin kotona. Saati sitten meitä, jotka vain joutuivat katselemaan juopposeurueita ja näiden välisiä tappeluita + kuuntelemaan esimurrosikäisestä lähtien seksiehdotuksia ryyppyporukoiden jäseniltä vanhempien vähääkään välittämättä.
No minun pääni kesti, kun keskityin jo lapsesta saakka koulutehtäviin päästäkseni pois sieltä helvetistä. Vanhemmat eivät vielä tänäkään päivänä tajua tai ole tajuavinaan, millaisissa olosuhteissa me lapset kasvoimme. Äiti korkeintaan säälii itseään, kun häntä hakattiin ja kohdeltiin kaltoin. Isä onkin jo haudassa, mutta loppuun saakka oli sitä mieltä, että meillä oli hyvä lapsuus. Onhan siitä osoituksena se, että minä olen hyvinkoulutettu ja hyvissä töissä hyvällä palkalla.
Siitä olen toki kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle, että tällaisista olosuhteista kotoisin oleva voi saada normaalin aikuisuuden. Se ei ole itsestäänselvyys kaikkialla.
No tuossa jaksossa oleva pariskunta oli surullinen esimerkki siitä, miten ei omata yhtään minkäänlaista realistista käsitystä omasta vanhemmuudesta tai sen puutteista. Eivät kaikki ls-asiakkuuden perheet silti (onneksi)sellaisia ole.
On vielä muitakin pahoja ihmisiä, kuin ne biologiset vanhemmat. Jos joudut sellaiseen paikkaan, jossa pidetään lapsia vain rahan takia, heitä halveksitaan ja pidetään huonompana, niin kenen asemaa se parantaa. Muuta kuin korkeintaan ruuan suhteen.
Ei mitään. Pikakelasin lähes koko jakson. Tylsin jakso mitä Armanilta tullut. Tosin lapset eivät muutenkaan ole lähellä sydäntäni.
Vierailija kirjoitti:
No tuossa jaksossa oleva pariskunta oli surullinen esimerkki siitä, miten ei omata yhtään minkäänlaista realistista käsitystä omasta vanhemmuudesta tai sen puutteista. Eivät kaikki ls-asiakkuuden perheet silti (onneksi)sellaisia ole.
Ei onneksi olekaan. Jotkut jopa hakevat apua ihan itse (kun perheessä sairautta, vaikea teini-ikäinen, avioero jne.) ja se jos mikä on kunnioitettavaa, kun osaa itse tunnistaa oman jaksamisensa rajat. Olisi ollut kiva kuulla myös tällaisen perheen kommentteja.
Paheksun sen laitoksessa olevan nuoren itkettämistä. Vastuutonta.
Sinänsä oli kyllä realistinen siltä osin mitä ammattilaiset kertoivat. Vähän toista kuin täällä huudellut "lapsi viedään kun naapuri ilmoittaa ilman syytä" -kuvitelmat.