Mies tyrmäsi alanvaihtohaaveeni!
Olen pohdiskellut alanvaihtoa pari vuotta. Vaihtoehdot ovat periaatteessa samalta alalta, mutta kuitenkin sisällöiltään erilaisia. Kyse ei siis ole siitä, että pähkäilisin meribiologin tai kampaajan ammattien välillä. Tähän asti mies ei ole varsinaisesti kannustanut mihinkään suuntaan, mutta ei myöskään ole vastustanut ajatusta. Tänään mies yllättäen tokaisi ettei perheenäidin kannattaisi enää edes haaveilla mistään uudesta alasta. Olisi pitänyt peruskoulussa tietää unelma-alansa ja sitten määrätietoisesti pyrkiä siihen, kuten hän on tehnyt. Minusta tuo oli tyrmistyttävä kommentti! Ymmärtäisin, jos haahuilisin täysin eri alojen välillä, mutta nuo eri vaihtoehdot ovat kuitenkin melko lähellä toisiaan. Mies on itsekin todennut ettei nykyinen työni sovellu perheemme tilanteeseen, mutta jostain syystä mieli on muuttunut. Olen siis lyhyitä hoitovapaita lukuunottamatta ollut täysipäiväisesti töissä.
En tiedä mitä tekisin! Ilmeisesti mies ei hyväksykään opiskeluhaaveitani eikä ole valmis tukemaan lainkaan alanvaihdossa. En haluaisi erota, mutta en tiedä miten tuollaisen miehen kanssa pystyisi jatkamaankaan. Olen minäkin tukenut miestäni uransa eri vaiheissa ottamalla suurimman vastuun perhe-elämämme pyörittämisestä!
Kirjoitteletko väärään ketjuun, kun viestisi eivät oikein istu alkuperäiseen aiheeseen? Molemmat vanhemmat ovat työssäkäyviä, joten ensimmäinen kommenttisi oli aivan turha! Ihmettelen myös millaisissa piireissä oikein liikun, jos kaikki tuntemasi äiti-ihmiset joko makaavat kotona tai opiskelevat mitä sattuu.
Eikö perheessä pitäisi voida yhdessä keskustella asioista ja suunnitella tulevaisuutta? Vai oikeastiko olet sitä mieltä, että suhteen alussa (ehkä jopa 20 vuotta sitten) sovitut asiat ovat muuttumattomia ja kiveen hakattuja?