Jos suomenkielinen ja ruotsinkielinen saavat lapsen, kumpi lapselle tulee äidinkieleksi?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita ruotsi äidinkieleksi. Pienemmät päiväkotiryhmät ja koululuokat, paremmat resurssit, kiintiöt monille opiskelualoille, valmis suhdeverkosto "vanhaan rahaan"...

Tosin jos aikoo asua Suomessa voi olla vaikeaa olla täysin ruotsinkielinen, helpompaa olla englanninkielinen

Tosin tuttuni molemmat vanhemmat ja asuin ympäristö länsirannikolla täysin ruotsinkielinen, helpompi oli hakea töitä Ruotsista kuin Suomesta.

Perhe päättää itse. Ruotsi kannattaa valita äidinkieleksi koska sitä kuulee vähemmän ympäristössä ja siksi olisi hyvä että se olisi käyttökieli päiväkodissa ja koulussa. Suomea lapsi oppii jokatapauksessa hyvin toisen vanhemman kautta sekä myös ympäristön kautta. Länsirannikon ruotsinkielisillä paikkakunnilla tilanne voi olla päinvastainen ja silloin varmaan kannattaa valita Suomi jotta senkin oppisi kunnolla.Lapselle on iso etu saada "ilmaiseksi" kaksi kieltä. Laajentaa tulevaisuudessa opiskelu- ja työmahdollisuuksia ja helpottaa vieraiden kielien oppimista. Hankalaa on sitten se että ruotsinkielisiä päiväkoteja ja kouluja ei ihan joka nurkan takana ole joten joutuu ehkä näkemään enemmän vaivaa järjestelyjen suhteen.

Vanhemmat päättää sen itse.

Jos äidinkieli on ruotsi, kannattaa huolehtia siitä että se suomen kieli opetetaan myös. Mutta jos toinen vanhemmista on suomenkielinen niin sitä kautta lapsi toki oppii, ja lisäksi ympäristö on suomenkielinen ja suomea kuulee kokoajan. Ilman suomenkielen taitoa ei töitä saa.

Opettakaa ehdottomasti molemmat! Kaksikielisillä lapsilla on valtava rikkaus saada kaksi kieltä kuin itsestään.. :)

Kaksikielisistä perheistä suurin osa valitsee ruotsin. Tämä vähän vääristääkin Suomen tilastoa ruotsinkielisistä, monilla näistä kun vahvempi kieli on kuitenkin suomi.

Suomi tietysti. Tärkeintä on, että oppii suomenkielen kunnolla ja sitten siihen lisäksi muita kieliä.

Jos nyt ollaan ihan hetken vakavissaan. Tiedän, että se on vaikeaa ja mutuilu on niin kivaa, mutta jos nyt kerrankin... Lähes aina on niin, että kun lapsi kasvaa, niin lapsen äidinkieleksi muodostuu lähiympäristön kieli (ei siis vanhempien). Jotta näin ei kävisi, lapsen pitää viettää aikaa toisenkielis(e|i)ssäkin ympäristö(i)ssä.

Ei mulla muuta. Jatkakaa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa valita ruotsi äidinkieleksi. Pienemmät päiväkotiryhmät ja koululuokat, paremmat resurssit, kiintiöt monille opiskelualoille, valmis suhdeverkosto "vanhaan rahaan"...

Ei vanhan rahan porukkaan pääse pelkästään ruotsia osaamalla. Suomenkielisten harhaluulo.

Opiskelemaan pääsee paremmin, kun on ruotsinkielinen. Kaikkialle ruotsinkielisiin paikkoihin on vähemmän hakijoita.

Ruotsinkielisille on myös kiintiöpaikkoja. Serkkuni vaihtoi äidinkielensä ruotsiksi ja meni kiintiöpaikalle yliopistoon. Valmistuttuaan "muuttui" taas suomenkieliseksi.

Systeemiä voi hyväksikäyttää myös näinpäin. Fiksut sen ymmärtävät.

Vierailija kirjoitti:

Jos äidinkieli on ruotsi, kannattaa huolehtia siitä että se suomen kieli opetetaan myös. Mutta jos toinen vanhemmista on suomenkielinen niin sitä kautta lapsi toki oppii, ja lisäksi ympäristö on suomenkielinen ja suomea kuulee kokoajan. Ilman suomenkielen taitoa ei töitä saa.

Kaksikielisen perheen lapset oppivat molemmat kielet ilman mitään erityistä "opettamista". Riittää kun molemmat vanhemmat käyttävät aina sitä omaa kieltään suoraan lapselle puhuessaan. Näin lapsi ei ala sekoittaa kieliä keskenään. Mutta muuten oppii ihan arjessa niinkuin yksikielinenkin lapsi. Eteläsuomessa lähes kaikki suomenruotsalaiset ovat käytännössä kaksikielisiä. Suomen oppimiselta on vaikea välttyä vaikka molemmat vanhemmat puhuisivat ruotsia. Aika umpiossa pitää siinä tapauksessa elää. Töitä hakiessa tietysti pitää osata suomea mutta koska sitä osaavat kaikki se ei ole mikään kilpailuvaltti työmarkkinoilla. Täysi sujuva ruotsinkielen taito sensijaan voi hyvinkin olla.

Lapsen äidinkielihän on ilmoitusasia. Voivat ilmoittaa äidinkieleksi suomen, ruotsin tai vaikka mandariinikiinan.

Vierailija kirjoitti:

Suomi tietysti. Tärkeintä on, että oppii suomenkielen kunnolla ja sitten siihen lisäksi muita kieliä.

Paljon on kaksikielisiä, jotka puhuvat molempia kohtalaisen samalla tavalla.  Paremmat tulevaisuuden mahdollisuudet on lapsella, jolla hallussa molemmat kielet. Opiskelemaan pääsee helpommin.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen äidinkielihän on ilmoitusasia. Voivat ilmoittaa äidinkieleksi suomen, ruotsin tai vaikka mandariinikiinan.

Ei kai sitä mandariinikiinaa voi ilmoittaa, jos kumpikaan vanhempi ei sitä puhu?

Kannattaa ilmoittaa lapsen äidinkieleksi vaikka englanti, niin ei tarvi opiskella lainkaan pakkoruotsia koulussa. Asiointikieleksi voi kuitenkin ilmoittaa suomen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen äidinkielihän on ilmoitusasia. Voivat ilmoittaa äidinkieleksi suomen, ruotsin tai vaikka mandariinikiinan.

Ei kai sitä mandariinikiinaa voi ilmoittaa, jos kumpikaan vanhempi ei sitä puhu?

Minun käsittääkseni voi. Ei sitä ole mitenkään määrätty että minkälainen suhde siihen äidinkieleen pitäisi olla. Ihmisellä on oikeus pitää mitä tahansa kieltä äidinkielenään.

Vierailija kirjoitti:

Itse antaisin suomen kielen jotta lapsi tuntisi paremmin olevan osa tätä yhteiskuntaa. Ruotsinkieliset kasvatetaan omiin kouluihinsa, tunnen useita ruotsinkielisiä jotka ovat kertoneet että v*tuttaa kun ei suomen kieltä kunnolla ole opetettu kotona ja valtaosa puhuu suomen kieltä! Kiva sitte erakoitua valtaväestöstä.

Ruotsi äidinkielenä on ok, jos opetatte sen suomen kielen kunnolla myös siinä rinnalla. Lapsi voi halutessaan vanhempana alkaa opiskelemaan suomeksi jos haluaa.

Lisäksi työllistymisen kannalta todella tärkeää osata suomen kieli.

Ei tuossa ole mitään ongelmaa, jos toinen vanhempi puhuu koko ajan lapselle suomea (omaa äidinkieltään) Tunnen monta lasta, jotka vaihtavat kieltä puhuessaan esim suomenkielisille tai ruotsinkielisille isovanhemmilleen. Eivät kyllä ruotsinkieliset ole "erakoituneet" millään tavalla ainakaan täällä Helsingissä :D

Vierailija kirjoitti:

Äidin mukaan määräytyy. Ei sitä itse voi valita.

Kaverillani kaksi lasta, ja ovat virallisesti ruotsinkielisiä, vaikka eivät ko kieltä edes osaa kunnolla puhua.

Sekoitat nyt äidinkielen uskontokuntaan. Jos vanhemmat eivät pääse sopuun uskontokunnasta, niin äiti päättää sen.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/88600/idinkielen+vaihtaminen+++onnistu…

äidinkieleksi voi valita ihan vapaasti minkä tahansa kielen ja sitä voi myös myöhemmin vaihtaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tietysti. Tärkeintä on, että oppii suomenkielen kunnolla ja sitten siihen lisäksi muita kieliä.

Paljon on kaksikielisiä, jotka puhuvat molempia kohtalaisen samalla tavalla.  Paremmat tulevaisuuden mahdollisuudet on lapsella, jolla hallussa molemmat kielet. Opiskelemaan pääsee helpommin.

Aika moni kaksikielinen kyllä sanoo että vähän harmittaa kun ei osaa mitään kieltä kunnolla.

Aika helpsti tulee sekakielisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomi tietysti. Tärkeintä on, että oppii suomenkielen kunnolla ja sitten siihen lisäksi muita kieliä.

Paljon on kaksikielisiä, jotka puhuvat molempia kohtalaisen samalla tavalla.  Paremmat tulevaisuuden mahdollisuudet on lapsella, jolla hallussa molemmat kielet. Opiskelemaan pääsee helpommin.

Nyt puhutaankin äidinkielestä, eikä siitä montako kieltä lapsi osaa. Äidinkielen tulee olla suomi. Lapsella pitää olla yksi kieli, jonka oppii täysin. Heikoimmassa asemassa on ne lapset, jotka osaavat useampaa kuin yhtä kieltä mutta ei mitään kunnolla eli äidinkielen tasoisesti.

Meillä kaksikielinen perhe. Lapset suomenkielisiä äidinkieleltään, koska minä, joka viralliset asiat hoidan, haluan saada heidän lomakkeet tms suomeksi. Lapset ovat ruotsinkielisessä pkssa ja menevät ruotsinkieliseen kouluun, koska haluan että he puhuvat toisen vanhempansa ja sukunsa äidinkieltä.kyllä ne pk ryhmät on ihan yhtä suuria. Piti odottaa kaksi vuotta että että pääsivät lähimpänä olevaan päiväkotiin.