Lue keskustelun säännöt.
Kotiäiti ei tee töitä "24/7" tuskin edes 8h päivässä
17.04.2017 |
Jotain järkeä nyt teidän juttuihin. Päivät selaillaan somea ja Netflixiä ja samaa tekee lapsetkin. Välillä joutuu laittamaan pyykkiä, siivota ja laittaa ruokaa mihin menee pari tuntia päivästä. Ja sitten joutuu vielä leikkimään lasten kanssa ja ulkoilemaan, onpas kamalaa!
Ehkä hieman asia tykittää 8-10h henkisesti, fyysisesti tai molempia vaativaa työtä kuin leikkipuistossa muiden äitien kanssa juoruaminen.
Kommentit (113)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kotitöitä 5-6 tuntia päivässä eli laitan ruokaa, pesen pyykkiä, järjestelen paikkoja, käyn kaupassa ja siivoan. Miehelle jää silti siivottavaa ja painavampien ostostenkin tekemistä. Lisäksi hyppään mukana lasten hararstuksissa, kyyditsen, kestitsen lapsivieraita nykyisin melkein joka arkipäivä ja juttelen lasten kanssa, omien ja vieraiden. Silloin kun oli vauvaikäinen talossa ei voitu laskea tunteja, sillä heräsin tai valvoin yölläkin, imetin, kuuntelin vauvan itkut ja yritäin taata miehelle yöunet, joilla jaksaa palkkatöissä. Nykyisin teen myös paljon yhdessä lasten kanssa kotitöitä, sillä en kasvata heitä siihen, että äiti vain passaa! Miehelle heitän haasteen, että tekee esim pääsiäislounaan kylmiltään!
t. Palkkatöihin palaava kotiäiti
Minäkin lapseton sinkku teen kotitöitä useamman tunnin päivässä eli laitan ruokaa, pesen pyykkiä, järjestelen paikkoja, käyn kaupassa ja siivoan. Em. lisäksi teen myös toimistotöitä 8-10 tuntia päivässä ja istun työmatkat bussissa noin tunnin verran.
Onko minun päivittäinen työaikani siis 12-15 tuntia?
Onhan se! Kyllä lapsettomatkin joutuvat tekemään kotityöt työpäivän päälle joten kyllä niitä työtunteja kertyy. Tosin on se ainakin vähän helpompaa kun saa tehdä rauhassa sen työn mitä on tekemässä eikä joku kokoajan keskeytä ja vaadi jotain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palstamammat makaa kotonaan ja istuvat aamusta iltaan palstalla. Mutta niin vaan kovasti imuroidaan joka päivä jääkaapin taustoja ja kiillotetaan ikkunankarmeja. Paskat. Äitimyyttiä koitetaan ylläpitää kynsin ja hampain.
Ihana kun näistä aloitukaista syntyy aina kilpailu siitä kukaa tekee eniten ja kellä on kaikista rankin taakka. Itse ainakin yritän nauttia elämästä ja lapsista ja opiskelusta ja työstä. Välillä on todella kiireistä ja välillä ei. Ei aina tarvitse suorittaa ja vetää itseään piippuun, välillä saa jopa laiskotella. Kiire, stressi ja liiallinen töiden haaliminen vain pahentaa asiaa ja luo lisää kiirettä ja stressiä. Nauttikaa elämästä! Kotiäidit nauttikaa kotona puuhailusta, töissä olevat nauttikaa työstänne!
Tuskin edes 8 tuntia viikossa. Minä hoidan meidän perheen kotitöistä 75 % ja en käytä siihen tuon enempää aikaa, kun ei tarvitse nykypäivänä. Kiitos siitä kodintekniikalle ja ruokakaupoille.
Kotiäidit on aina olleet kummallisia marttyyreitä. Nyt uusintana tulevassa Tahdon asiassa Tiina Lymin esittämä naapurinmamma on just tyypillinen marttyyrikotiäiti, joka sitten tosipaikan tullen itkeekin, että haluaa olla kotona lasten kanssa.
Kotiäidit tekee ihan just niitä samoja hommia päivisin, mitä palkkatyössä käyvät perheelliset hoitaa työpäivänsä jälkeen.
Mun oma äiti oli kotiäiti eli olen kyllä vierestä nähnyt kuinka "rankkaa" on olla neljän lapsen kotiäitinä. Heräsi niin, että herätteli meidät kouluun eli noin klo 7 aikaan. Useimmat palkkatyössä käyvät joutuvat heräämään aiemmin. Söi meidän kanssa aamupalaa ja vahti kouluun lähdön. Sen jälkeen meni vielä hetkeks nukkumaan, siivosi jotain, kävi kaupoilla (siis shoppailemassa, ei pelkästään ruokaostoksilla), kävi salilla ja jumpissa ja teki ruuan siihen, kun isä tuli töistä noin klo 19. Kaikki lapset teki kotitöitä ja pihatöitä. Millä tavalla tuo on niin hirvittävän rankkaa?
Vanhemmuus on sitten ihan eri juttu, mutta siitähän tässä ei ollutkaan kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihana kun näistä aloitukaista syntyy aina kilpailu siitä kukaa tekee eniten ja kellä on kaikista rankin taakka. Itse ainakin yritän nauttia elämästä ja lapsista ja opiskelusta ja työstä. Välillä on todella kiireistä ja välillä ei. Ei aina tarvitse suorittaa ja vetää itseään piippuun, välillä saa jopa laiskotella. Kiire, stressi ja liiallinen töiden haaliminen vain pahentaa asiaa ja luo lisää kiirettä ja stressiä. Nauttikaa elämästä! Kotiäidit nauttikaa kotona puuhailusta, töissä olevat nauttikaa työstänne!
Samaa mieltä. Kaikki vaan keskittyvät kadehtimaan toisiaan. Kuka pääsee helpommalla ja kuka saa eniten. Lapsellista ja kuluttavaa.
Siis, eihän äitiys ole mikään TYÖ. Se on yks rooli elämän monista rooleista, kuten on myös siskona olo, mummina tai puolisona oleminen. Se on oma valinta ja kestää läpi elämän. Sitä ei ole pakko tehdä. Siitä ei saa palkkaa, koska tuet eivät ole palkka. Äidit jotka käyvät töissä ja hoitavat kotia, onko heillä sitten 2 työpaikkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
Ööh, ajattelitko että töissäkäyvillä äideillä nuo hommat hoituvat itsekseen? Herään klo 6, omat vaatteet päälle, lasten herätys ja pikavauhtia päiväkodille, siitä töihin ja työpäivän jälkeen pikavauhtia päiväkodille. Kotona ollaan noin klo 16.30 ja sitten ruokaa, kotihommia, leikkiä ja kaikkai noita aiemmassa viestissä lueteltuja ihan sinne klo 22 asti. Kotona oleminen lasten kanssa on lastenleikkiä palkkatyön ja pikkulapsiperheen yhdistämiseen verrattuna. Pikkulapset ehtivät sotkea muutamassa tunnissakin valtavasti ja pyykkiä tulee kasoittain, varsinkin kurakeleillä. Jos olisin koululaisten kanssa kotona niin elämä olisi kyllä todella helppoa ja kotityöt ehtisi hoitaa leikiten. Paitsi että silloinkaan tuskin imuroisin kuivausrumpua...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
No onko se imurointi esim pakko tehdä arkena? Ja jos lapset on päiväkoti-ikäisiä niin kuinka paljon niitä harrastuksia on noiden pitkien päivien lisäksi? Mä en ole muuten koskaan ollut töissä, joissa kännykkää olisi voinut vilkuilla ja facea selailla. Mulla ei oo ollut kotiäitinäkään siihen aikaa muulloin kuin lasten nukkuessa. Kotiäitinä en muuten edes jaksanut vauvapalstailla toisin kuin nyt. Ja mä tosiaan pyykkään, imuroin ja silitän yleensä viikonloppusin, mutta toisinaan koneen voi laittaa jo päivällistä tehdessä päälle.
Meillä jutellaan esim siellä ruokapöydässä ja lapset osallistuvat ruoanlaittoon ja kattamiseen (3 ja 5 vuotiaat). Iltasatu luetaan joka ilta. Lähinnä viikonloppuisin osallistun lasten leikkeihin.
En siis koe arkeasi erityisen kiireisenä. Omat aikatauluni eroaa aikatauluistasi lähinnä niin, että herätys on 5:30 ja lapset ei harrasta arkisin, koska päiväkotipäivät on jo 10 tuntisia.. Mielestäni kotiäitinä itselläni oli silti rankempaa ja hektisempää. Koti oli aina sotkussa, kun taas nyt ehdin ja jaksan jopa siivota kun käyn töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käyn töissä ja ihan yhtälailla minunkin tarvitsee ne kotityöt tehdä töiden jälkeen. Max 2h päivä menee, kun organisoi fiksusti. En näe lapsia ja kodinhoitoa työnä, vaan osana elämää. Älkää tehkö lapsia jos on niin rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis, eihän äitiys ole mikään TYÖ. Se on yks rooli elämän monista rooleista, kuten on myös siskona olo, mummina tai puolisona oleminen. Se on oma valinta ja kestää läpi elämän. Sitä ei ole pakko tehdä. Siitä ei saa palkkaa, koska tuet eivät ole palkka. Äidit jotka käyvät töissä ja hoitavat kotia, onko heillä sitten 2 työpaikkaa?
Äitiys ei ole työ, mutta kotiäidin työ on omien lapsien varhaiskasvatusta. Työssäkäyvillä sen hoitaa pääasiassa päiväkoti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
Mitenköhän monet naiset pystyvät tuohon kaikkeen vielä oikean työpäivän jälkeen ja koti on tip top. Lapsetkin monesti hyvin kasvatettuja, yhteistyöllä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa. Kuulostaa kamalalta kun kotiäidit kutsuvat lapsia työksi! Kertoo ehkä jotain ihmisen laiskuudesta ja ahkeruudesta että toiset tarvitsevat kotitöihin koko päivän kun muilta onnistuu palkkatyön ohessa.
Samaa olen miettinyt. Itse olen lapseton eli en voi omakohtaista kokemustani tähän kertoa mutta ystäväpiirissäni on sekä kotiäitejä että työssäkäyviä äitejä ja nämä kotiäidit perustelevat ratkaisuaan aina sillä että heidän arkensa ei pyörisi mitenkään jos äiti olisi töissä. Huom! Syy ei siis ole se, että ei halua laittaa pientä lasta hoitoon! Kuitenkin juuri näissä perheissä se arki nimenomaan näyttää täysin kaoottiselta. Koti on hirveässä kunnossa, pyykkejä ja tiskejä joka paikassa, ei tietoakaan milloin on imuroitu tai pölyt pyyhitty. Näiden kotiäitien lapset ovat ruokailutottumuksiltaan jo ennen kouluikää sokeri, roskaruoka ja eineskoukussa.
Toki perheitä on erilaisia mutta useamassa ystäväperheessä tilanne on ennemin näin päin. Töissäkäyvien kodit ovat siistejä ja saavat selkeästi kaikki kotityöt hoidettua sen työn ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
Ei pyöritä. Yksi ateria ja jonkinlainen iltapala ja lapsen kannssa olemista. Kaksi ulkoilua ja kolme ateriaa ja niiden siistiminen jää pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotain järkeä nyt teidän juttuihin. Päivät selaillaan somea ja Netflixiä ja samaa tekee lapsetkin. Välillä joutuu laittamaan pyykkiä, siivota ja laittaa ruokaa mihin menee pari tuntia päivästä. Ja sitten joutuu vielä leikkimään lasten kanssa ja ulkoilemaan, onpas kamalaa!
Ehkä hieman asia tykittää 8-10h henkisesti, fyysisesti tai molempia vaativaa työtä kuin leikkipuistossa muiden äitien kanssa juoruaminen.
Omien lastensa kanssa omassa kodissaan eläminen ei ole työtä. Työ on jotain, josta maksetaan palkkaa ja kunnon veroja, joilla rakennetaan hyvinvointiyhteiskuntaa. Tässä ollaan menty jossain välissä keskusteluissa vuosien saatossa pieleen, kun kotiäidit tilittää, että lasten hoitaminen kotona "on ihan oikeaa työtä, josta pitää maksaa palkkaa". Ei ole. Lapsia ei ole kenenkään pakko hankkia. Työtä kyllä pitäisi joutua tekemään, että elää, mutta meillä Suomessa on asiat niin kivasti, että osa ihmisistä makoilee sängyssä ja miettii, mitä kokkailisi perheelle tai ihan vaan itselleen ja milläs kivalla harrastuksella sitä tänään itseään ilahduttaisi ja toiset tekevät ihan oikeaa työtä, jolla ne kokkaukset tosiasiassa maksetaan. Ja se kotona makaaminenkin. Mahtaa olla rankkaa katsoa itseään peilistä aamuisin ja todeta, että täällä minä kotona vaan makaan ja vingun, kun en muutakaan osaa kuin synnyttää, imettää, haaveilla uusista keittiön kaapinovista ja jos joku tulisi hoitamaan lapsia niin pääsisis lähibaariin hengaamaan upeiden kohtalotovereiden kanssa. Ja ainahan voi vaikka masentua, hakea vähän lääkkeitä ja maata sielunahdistustaan pohtimassa kun kukaan ei tajua miten rankkaa tää kaikki on. Yhteiskunnan vika. Ei saa toteuttaa itseään aidosti. Itse ei ole vastuussa mistään, koska lapset ja äitiys ja kotiäitiys ja huh huh miten rankkaa. Yhteiskunta pakottaa raskautumaan, minkäs minä raukka sille voin. Ou jee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
Ei pyöritä. Yksi ateria ja jonkinlainen iltapala ja lapsen kannssa olemista. Kaksi ulkoilua ja kolme ateriaa ja niiden siistiminen jää pois.
Samat kotityöt eli siivoukset, pyykit ym. on tehtävänä kuin kotiäidilläkin. Aamupala (meillä on koululaisiakin eli eivät saa aamupalaa koulussa) päivällinen ja iltapala on mielestäni kolme ateriaa, ei yksi. Kotiäiti laittaa tuohon lisäksi lounaan ja välipalan eli kaksi ateriaa enemmän, ei kolmea. Ja sinähän et käy tuon lisäksi 8h palkkatyössä niin luulisi sinun selviytyvän siinä 8h parista ulkoilusta ja ruokailusta ja sitten illalla muista kotitöistä niin kuin työssäkäyvät vanhemmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
Ei pyöritä. Yksi ateria ja jonkinlainen iltapala ja lapsen kannssa olemista. Kaksi ulkoilua ja kolme ateriaa ja niiden siistiminen jää pois.
Samat kotityöt eli siivoukset, pyykit ym. on tehtävänä kuin kotiäidilläkin. Aamupala (meillä on koululaisiakin eli eivät saa aamupalaa koulussa) päivällinen ja iltapala on mielestäni kolme ateriaa, ei yksi. Kotiäiti laittaa tuohon lisäksi lounaan ja välipalan eli kaksi ateriaa enemmän, ei kolmea. Ja sinähän et käy tuon lisäksi 8h palkkatyössä niin luulisi sinun selviytyvän siinä 8h parista ulkoilusta ja ruokailusta ja sitten illalla muista kotitöistä niin kuin työssäkäyvät vanhemmat.
Ei ole. Illalla on iltaruoka ja iltapala. Kolme ateriaa jää pois.
Siivoamista on murto-osa, koska leikkimistä ja syömistä on vähemmän. Parhaimmillaan lapsi on hereillä vain pari tuntia tultuaan vrt että leikkii ja syö siellä kotona koko päivän.
Eikä töiden jälkeen tarvitse kuin olla. Päiväkoti on hoitanut jo sen kaiken varhaiskasvatuksen, mikä kotiäidillä on myös kontollaan.
Ja minä olen ihan työäiti nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kukaanhan ei koskaan tee työajalla kuin töitä, ei käy Facebookissa tai muualla somessa, ei juoruile työkavereiden kanssa, ei istu pitkillä lounailla, kahvitauoilla... Ei kun kaikki töissä vaan raatavat 7,5 tuntia joka ikinen päivä samalla kun kotiäidit lepäilevät ;-)
Täytyy sanoa, että ei kotiäidin työ ole vaikeaa, mutta kyllä se silti rankkaa on. Töissä ei kukaan kitise, vikise, vaadi, roiku lahkeessa, huuda ja rimpuile vastaan eikä mun tarvi töissä maanitella ketään puolta tuntia pukemaan päällensä eikä selvitellä työkavereiden jatkuvia riitoja jokaisesta pikkuasiasta tyyliin "minä juon tästä mukista se on minun lempimuki" "ei kun se on mun lempimuki" ja jos et viiletä paikalle heti selvittämään asiaa niin vanhempi ylivoimallaan vie mukin ja pienempi huutaa kurkku suorana ja sitten vielä vauva konttaa perässä lahkeessa roikkuen.. Ikinä ei ole kukaan töissä koetellut mun hermoja tähän malliin ja kun selvität yhden ongelman niin seuraava on jo alkamassa...
Paitsi mulla on just tuollaista töissä. Ja kodin kolmen sijaan niitä on siellä 14.
Hyvä hyvä! Olen lto ja on niin turhauttavaa kuunnella kotiäitien valitusta. Tervetuloa vaan päiväkotiin katsomaan, mikä on vaativaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kukaanhan ei koskaan tee työajalla kuin töitä, ei käy Facebookissa tai muualla somessa, ei juoruile työkavereiden kanssa, ei istu pitkillä lounailla, kahvitauoilla... Ei kun kaikki töissä vaan raatavat 7,5 tuntia joka ikinen päivä samalla kun kotiäidit lepäilevät ;-)
Täytyy sanoa, että ei kotiäidin työ ole vaikeaa, mutta kyllä se silti rankkaa on. Töissä ei kukaan kitise, vikise, vaadi, roiku lahkeessa, huuda ja rimpuile vastaan eikä mun tarvi töissä maanitella ketään puolta tuntia pukemaan päällensä eikä selvitellä työkavereiden jatkuvia riitoja jokaisesta pikkuasiasta tyyliin "minä juon tästä mukista se on minun lempimuki" "ei kun se on mun lempimuki" ja jos et viiletä paikalle heti selvittämään asiaa niin vanhempi ylivoimallaan vie mukin ja pienempi huutaa kurkku suorana ja sitten vielä vauva konttaa perässä lahkeessa roikkuen.. Ikinä ei ole kukaan töissä koetellut mun hermoja tähän malliin ja kun selvität yhden ongelman niin seuraava on jo alkamassa...
Paitsi mulla on just tuollaista töissä. Ja kodin kolmen sijaan niitä on siellä 14.
Hyvä hyvä! Olen lto ja on niin turhauttavaa kuunnella kotiäitien valitusta. Tervetuloa vaan päiväkotiin katsomaan, mikä on vaativaa.
No suurin osa kotiäideistä on just siksi kotona, että he ei halua leipääntyneen kitisijän "varhaiskasvatusta" lapsilleen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
Ei pyöritä. Yksi ateria ja jonkinlainen iltapala ja lapsen kannssa olemista. Kaksi ulkoilua ja kolme ateriaa ja niiden siistiminen jää pois.
Samat kotityöt eli siivoukset, pyykit ym. on tehtävänä kuin kotiäidilläkin. Aamupala (meillä on koululaisiakin eli eivät saa aamupalaa koulussa) päivällinen ja iltapala on mielestäni kolme ateriaa, ei yksi. Kotiäiti laittaa tuohon lisäksi lounaan ja välipalan eli kaksi ateriaa enemmän, ei kolmea. Ja sinähän et käy tuon lisäksi 8h palkkatyössä niin luulisi sinun selviytyvän siinä 8h parista ulkoilusta ja ruokailusta ja sitten illalla muista kotitöistä niin kuin työssäkäyvät vanhemmat.
Ei ole. Illalla on iltaruoka ja iltapala. Kolme ateriaa jää pois.
Siivoamista on murto-osa, koska leikkimistä ja syömistä on vähemmän. Parhaimmillaan lapsi on hereillä vain pari tuntia tultuaan vrt että leikkii ja syö siellä kotona koko päivän.
Eikä töiden jälkeen tarvitse kuin olla. Päiväkoti on hoitanut jo sen kaiken varhaiskasvatuksen, mikä kotiäidillä on myös kontollaan.
Ja minä olen ihan työäiti nykyään.
Taisi tuo äiti mainita myös pikkukoululaisille laitettavan aamupalan. Jännä miten palstamammat laskevat ihan omien sääntöjensä mukaan aterioiksi vaan ne mitkä itselle sattuvat sopimaan.
Ketjun ehdottomasti paras ja fiksuin kommentti!!!