Lue keskustelun säännöt.
Kotiäiti ei tee töitä "24/7" tuskin edes 8h päivässä
17.04.2017 |
Jotain järkeä nyt teidän juttuihin. Päivät selaillaan somea ja Netflixiä ja samaa tekee lapsetkin. Välillä joutuu laittamaan pyykkiä, siivota ja laittaa ruokaa mihin menee pari tuntia päivästä. Ja sitten joutuu vielä leikkimään lasten kanssa ja ulkoilemaan, onpas kamalaa!
Ehkä hieman asia tykittää 8-10h henkisesti, fyysisesti tai molempia vaativaa työtä kuin leikkipuistossa muiden äitien kanssa juoruaminen.
Kommentit (113)
Äitiys on elämän vastuu 24/7, samoin isyys. Se on elämäntilanne, perhekokovalinta ja halu vanhemmuuteen sekä isällä että äidillä. Se tuo mukanaan vastuuta ja erilaisia asioita, joita naisen ja miehen ei tarvinnut miettiä ennen sen elämänvaiheen alkamista. Se on yhtä kaikki elämäntilanne ja perhekokokysymys. Työ on erikseen.
Minä kasvoin ajatellen että äiti ja isä on lääkäreitä eikä kummankaan työ ole äiti tai isä, aivan kuin minunkaan työni ei ollut tytär. Ne ovat perheenjäsenistä käytettäviä nimiä. Heille oli varmasti tärkeintä äitiys ja isyys ja perhe kuten kaikille läheiset yleensä on. Mutta perhe ja työ on erikseen. Perhe on vapaa-ajan yksilöllinen valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotiäidit täällä kilvan alapeukuttaa kaikkia vähänkin järkeviä viestejä. Truth hurts....
Tai sitten ei. Itse olen ollut suurimman osan ajasta palkkatöissä. Kyllä ne vauva-ajat kotona oli minusta raskaampia.
Se on todella puuduttavaa maata ja katsoa sitä netflixiä. Tunnet jatkuvasti huonoa fiilistä siitä että lapset ovat liikaa koneillaan ja itsellä huonoäitifiilis.
Parempi on nyt töissä ja lapsilla kivaa hoidossa.
Kohtuudella kaikkea.
Pitää lopettaa vauvan imettäminen yöllä ja ja laskea ettei vauva vaan vie yli 8h tuntia päivässä aikaa.
Onneks ei oo tuotakaan ongelmaa ollut ikinä. Meillä mies teki töitä 8-16 ja sen jälkeen oli isä ja minä tein töitä 17-22. Pidin viikon äitiyslomaa töistä (kotiompelimo). 9kk iässä lapsi hoitoon ja täysipäiväisesti takaisin työn pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minustakin äitiys"loma" oli aivan s**tanan tylsää! Siivosin, leivoin, tein ruokaa. Joutui keksimällä keksimään tekemistä, vauva kun lähinnä nukkui ja koirat juoksenteli aidatulla pihalla. Monesti lähdin bussilla kaupungille muksun kanssa että olis edes JOTAIN eroa niillä päivillä.
Ihana oli palata töihin. Ja edelleen hoisin koirat, kissan, kotityöt ja lapsen. Ei minusta edes vaativaa, mutta olenkin aina tykännyt pysyä liikkeessä, ja tarkoituksella on vain yksi lapsi. Toki univelkaa tuli, mutta nyt kun muksu on 7v, on sekin jo kuitattu :)
Vierailija kirjoitti:
Minustakin äitiys"loma" oli aivan s**tanan tylsää! Siivosin, leivoin, tein ruokaa. Joutui keksimällä keksimään tekemistä, vauva kun lähinnä nukkui ja koirat juoksenteli aidatulla pihalla. Monesti lähdin bussilla kaupungille muksun kanssa että olis edes JOTAIN eroa niillä päivillä.
Ihana oli palata töihin. Ja edelleen hoisin koirat, kissan, kotityöt ja lapsen. Ei minusta edes vaativaa, mutta olenkin aina tykännyt pysyä liikkeessä, ja tarkoituksella on vain yksi lapsi. Toki univelkaa tuli, mutta nyt kun muksu on 7v, on sekin jo kuitattu :)
Kyllä minä sen uskon. Mutta kaikki vauvat ei vaan nuku, meillä vaan huudettiin ekat 6 kk:tta ja täysin sylissäpidettävä oli 24/7.
Palasin töihin kun lapsi oli 9kk, en enää kestänyt sitä ettei edes paskalla saanut käydä ilman että joku huutaa oven takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kyllähän me kaikki tiedetään, että kotiäitiys on maailman vaikein ja vaativin ammattia. Vastuu lapsen kasvatuksesta on aivan musertava eikä ole todellakaan verrattavissa mihinkään palkkatyöhön. Kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun saat.
No kyllä se kotiäitiys ihan per*eestä on. En tiedä kelle se on nautinto tai leppoista elämää,että joutuu 24/7 hoitamaan muita ja tekemään kotitöitä. Pelkkiä ankeita,puuduttavia rutiineja päivästä toiseen. Yäk. En keksi mitään tylsempää ja ahdistavampaa. Onneksi olen töissä.
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
Mitenköhän monet naiset pystyvät tuohon kaikkeen vielä oikean työpäivän jälkeen ja koti on tip top. Lapsetkin monesti hyvin kasvatettuja, yhteistyöllä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa. Kuulostaa kamalalta kun kotiäidit kutsuvat lapsia työksi! Kertoo ehkä jotain ihmisen laiskuudesta ja ahkeruudesta että toiset tarvitsevat kotitöihin koko päivän kun muilta onnistuu palkkatyön ohessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näissä vertailuissa ei ole mitään järkeä. Kotiäidillä voi lasten iästä ja terveydestä riippuen äärettömän rankkaa tai todella leppoisaa. Itselläni on tällä hetkellä rankempaa töissä, ja kotona leppoisaa kun lapset jo aika isoja. Mutta koskaan ei töissä ole ollut yhtä rankkaa kuin kotiäitinä ajoittain lasten ollessa pieniä, toisen sairastaessa ja toisen valvottaessa. Silloin toivoin välillä, että olisin päässyt töihin lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Itse en koe kotiäitiyttä työnä, eikä sitä voi mielestäni verrata palkkatyöhön.
Kotiäitiys on elämäntilanne. Oma valinta.
Uset äidit käyvät töissä ja töiden jälkeen hoitavat vielä ne kotiäidin hommat.
Itse olen lasten kanssa ollut kotona yhteensä neljä vuotta, enkä kokenut sitä kyllä työnteoksi, itseasiassa välillä oli tosi tylsää ja välillä tosi kivaa ettei tarvinnut mennä töihin.
Töissä käyvät eivät todellakaan hoida niitä kotiäidin hommia. Kotiäidin homma on hoitaa lastaan (ruoat, kasvatus, virikkeet yms.) Kun olet itse töissä niin sillä ajalla päiväkoti hoitaa nämä. Toki työssäkäyvä äiti tekee MYÖS näitä hommia, mutta ei se niin mene, että työssäkäyvä hoitaa SAMAT hommat, kuin kotiäiti. Tietysti kotiäideissä on eroa.
Kun itse olin 5 vuotta kotiäitinä kahden lapsen kanssa oli päivät siivousta, askartelua, ruoanlaittoa, ulkoilua, muskaria, perhekahvilaa ja muuta toimintaa. Ei mulla ollut ainakaan aikaa pyykkejä sillon pestä tai siivoilla. Pyykit ja muut hoidin vasta Iltaisin/iltapäivisin kun mies oli tullut kotiin ja lapset hoidettiin yhdessä.
Nyt kun käyn töissä niin koen arjen helpompana, koska en ehdi päivän mittaan väsyä samalla tavalla, kun saan normaalit tauot ja vähän rauhaa kitinästä. Siivoamista on myös paljon vähemmän, samoin ruuanlaittoa ja tiskejä.
Kai se on siitä kiinni miten sen tekee ja miten kokee. Itse koin kotiäitiyden rankemmaksi työksi kuin nykyisen mielenterveysongelmallisten vanhusten kanssa työskentelyn akuuttiosastolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
No minä herään töihin klo 5.30, puurran siellä hiki hatussa (juu, meillä ei juuri istuskella ehdi, hyvä jos ruokansa ehtii syödä), olen kotona noin 15.40 ja sen jälkeen teen nuo kaikki mainitsemasi asiat. Nukkumaan pääsee hyvällä tuurilla jo klo 22. Yleensä kotitöihin kuluu vielä viikonloppukin. Niin että on se vaan kovin rankkaa...
Sä ja lapset olette päivät töissä ja hoidossa. Ei sun tarvi ruokkia niitä päivällä kertaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin äitiys"loma" oli aivan s**tanan tylsää! Siivosin, leivoin, tein ruokaa. Joutui keksimällä keksimään tekemistä, vauva kun lähinnä nukkui ja koirat juoksenteli aidatulla pihalla. Monesti lähdin bussilla kaupungille muksun kanssa että olis edes JOTAIN eroa niillä päivillä.
Ihana oli palata töihin. Ja edelleen hoisin koirat, kissan, kotityöt ja lapsen. Ei minusta edes vaativaa, mutta olenkin aina tykännyt pysyä liikkeessä, ja tarkoituksella on vain yksi lapsi. Toki univelkaa tuli, mutta nyt kun muksu on 7v, on sekin jo kuitattu :)Kyllä minä sen uskon. Mutta kaikki vauvat ei vaan nuku, meillä vaan huudettiin ekat 6 kk:tta ja täysin sylissäpidettävä oli 24/7.
Palasin töihin kun lapsi oli 9kk, en enää kestänyt sitä ettei edes paskalla saanut käydä ilman että joku huutaa oven takana.
Ymmärrän toki, tiedän olleeni onnekas koska lapseni oli ns. helppo vauva. Ja hei, mä palasin osa-aikatöihin kun muksu oli 2kk, ihan vaan koska olisin tullut hulluksi siinä tylsyydessä. Joten nostan sulle hattua että jaksoit sen 9kk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kyllä tykkään olla kotona lapsen kanssa :) tykkäsin toisaalta olla kyllä töissäkin.. Aikansa kutakin. Nyt olen sen 3 vuotta kotona kun voin ja varaa on.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä. Kotiäitiyshän on helppoa verrattuna siihen, että äitinä käy töissä. Työpäivän jälkeen pitää tehdä kaikki samat mihin kotiäidillä on aikaa 9 tuntia enemmän.
No ei se ihan noin yksinkertaista ole. Joku ne mun lapset syöttää, pesee, lohduttaa, leikittää, jututtaa ja mitähän kaikkea, sen työpäivän ajan. Kun menen kotiin, niin teen ruuan miehen kanssa yhdessä, hoidetaan iltapesut ja iltasadut ja pyritään useimpina päivinä leikkimään lasten kanssa sisällä tai ulkona ruuan jälkeen. On siinä puolet vähemmän, mitä oli silloin kun en töissä ollut.
Siis onhan äitiys helppoa, jos ainoa kriteeri on että kotona on suht siistiä ja lapset pysyy hengissä, eli saavat unta ja murkinaa. Sitten jos niiden lasten kanssa haluaa oikeasti vuorovaikuttaa ja heitä kasvattaa, niin homma on jo eri tasoa.
-Töissä oleva mamma
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
Mitenköhän monet naiset pystyvät tuohon kaikkeen vielä oikean työpäivän jälkeen ja koti on tip top. Lapsetkin monesti hyvin kasvatettuja, yhteistyöllä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa. Kuulostaa kamalalta kun kotiäidit kutsuvat lapsia työksi! Kertoo ehkä jotain ihmisen laiskuudesta ja ahkeruudesta että toiset tarvitsevat kotitöihin koko päivän kun muilta onnistuu palkkatyön ohessa.
Koti pysyy siistinä, kun se on päivät tyhjillään. Ja lasten kanssa oleminen ja työ tasapainottavat toisiaan niin, että kumpikin tuntuu 'levolta' toisesta hommasta. T. koti- ja työäitiyttä kokeillut
Vierailija kirjoitti:
Aamulla herätys kello 6.30. Koululaisille aamupala. Heidän lähdettyään yleistä siivousta ja järjestämistä. Kerholainen kerhoon ysilsi, mukana myös pienempi. Pienemmän kanssa puistoon. Sitten kerholainen haetaan kello 12, kotiin valmistamaan lounasta. Lounas. Pienempi päiväunille. Järjestelyä ja raivausta. Sitten kerholaisen äitiaikaa eli lueskellaan ja jutellaan. Sitten tulee koululaiset. Heille välipala ja jutustelua. Kun pienempi herää, pienille välipala. Sitten ulos. Sitten ruoka ja siivousta. Sitten mies kotiin ja harrastuskuskaukset alkaa. Joka välissä sitten vaatteiden korjailua, viikkausta, siivoilua, pyykkäystä, viikkailua, vaatteiden lajittelua. Laskujen maksmaista, kirjpparivalmisteluja, leirikoulujuttuja. Sitten taas iltapala. Ja siivoilua.
Kummasti päivä täyttyy.
Herätys klo 6. Lapset kuntoon, aamupalat koko perheelle ja laitettava vielä itsensäkin työkuntoon Klo 7:15 ulos ovesta, ensin koukkaus viemään lapset tarhaan ja sitten omalle työpaikalle. Klo 8-16:30 töitä ja vielä sellaisia töitä, joissa ei kännykkää vilkuilla tai Facebookia selailla. Lapset tarhasta (jollei mies ole hakenut) ja kotiin klo 17:15. Illallisen valmistaminen, mahdollisesti käydään tässä ennen kaupassa vielä lasten kanssa, yhteinen ruokailu ja sitten alkaa harrastusrumba. Jossain välissä pitäisi hoitaa pyykit. Imuroida. Silittää vaatteet. Korjata ja paikkailla. Ja haluan totta kai viettää illalla lasteni kanssa aikaa, jutella ja lukea, höpötellä päivän asioista ja viettää yhdessä aikaa. Illalla pitäisi jossain vaiheessa vielä lukaista huomisen papereita läpi. Tehdä ilmatoimet ja nukuttaa.
Eli käytännössä työssäkäyvä äiti (+isä) pyörittää sen kodin työnsä pyörittämisen lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä herään herättelemään ja pukemaan ja syöttämään koululaisia 7.30 ja siitä jatkuu iltaan kello 22.00 asti. Tiskiä, pyykkiä, ulkoilu pyykkiä, välipalaa, imurointia, tavaroiden keräämistä, pyykin viikkausta, ruokaa, tiskiä, paikkojen järjestämistä, imurointia, petien tekemistä, petivaatteiden vaihtoa, tuuletusta, pölyjä laskuja, putsausta, puunausta, vaate ja kenkähuoltoa, pieniä korjaamisiä, kuivausrummun imurointia, pihatöitä, autojen siivousta, ikkunoiden pesua, lattoiden pesua, verhojen pesua, mattojen pesua, sohvan pesua, jääkaapinsiivous, kaapit, vaatteiden perkaamista.... Ja näitä joka päivä ja keräillen vähän harvemmin tehtyä.
Kun ulkoilen, on sielläkin hommaa ja ulkoilu aiheuttaa hommaa.Jos tekisin 6-8 h, olisi koti kuin kaaos.
Mitenköhän monet naiset pystyvät tuohon kaikkeen vielä oikean työpäivän jälkeen ja koti on tip top. Lapsetkin monesti hyvin kasvatettuja, yhteistyöllä laadukkaan varhaiskasvatuksen kanssa. Kuulostaa kamalalta kun kotiäidit kutsuvat lapsia työksi! Kertoo ehkä jotain ihmisen laiskuudesta ja ahkeruudesta että toiset tarvitsevat kotitöihin koko päivän kun muilta onnistuu palkkatyön ohessa.
Tähän väliin sanoisin,että itse kyllä saan energiaa työstä. Olen silloin iloisempi ja onnellisempi ja kotikin on siistimpi,kuin kotiäitinä ollessa. Tämä johtuu ihan siitä,että en ensinnäkään todellakaan halua kotitöitä vihaavana tehdä niitä kotitöitä kokoajan. Vaikka siis periaatteessa AIKAA olisi siivota jatkuvasti,en sitä tee koska se on masentavaa ja inhottavaa. Lisäksi liika vapaus ja vapaa-aika lamaannuttaa ja on vaikeampi saada aikaiseksi. Töistä tullessa on oikea draivi päällä ja helppo tarttua imuriin ja tehdä sitä sun tätä. Kotiäitinä en saa tuota draivia itse päälle tai ainakaan pysymään kauaa,tarvitsen enemmän virikkeitä kuin kotiäitiydellä on annettavanaan.
Vierailija kirjoitti:
Teen kotitöitä 5-6 tuntia päivässä eli laitan ruokaa, pesen pyykkiä, järjestelen paikkoja, käyn kaupassa ja siivoan. Miehelle jää silti siivottavaa ja painavampien ostostenkin tekemistä. Lisäksi hyppään mukana lasten hararstuksissa, kyyditsen, kestitsen lapsivieraita nykyisin melkein joka arkipäivä ja juttelen lasten kanssa, omien ja vieraiden. Silloin kun oli vauvaikäinen talossa ei voitu laskea tunteja, sillä heräsin tai valvoin yölläkin, imetin, kuuntelin vauvan itkut ja yritäin taata miehelle yöunet, joilla jaksaa palkkatöissä. Nykyisin teen myös paljon yhdessä lasten kanssa kotitöitä, sillä en kasvata heitä siihen, että äiti vain passaa! Miehelle heitän haasteen, että tekee esim pääsiäislounaan kylmiltään!
t. Palkkatöihin palaava kotiäiti
Minäkin lapseton sinkku teen kotitöitä useamman tunnin päivässä eli laitan ruokaa, pesen pyykkiä, järjestelen paikkoja, käyn kaupassa ja siivoan. Em. lisäksi teen myös toimistotöitä 8-10 tuntia päivässä ja istun työmatkat bussissa noin tunnin verran.
Onko minun päivittäinen työaikani siis 12-15 tuntia?
Ei pidä. Lapsia ei tarvitse pukea ulos ja ruokkia kuin pari kertaa vuorokaudessa, ei tarvitse kokata ja siivota keittiötä ja kerätä leluja ja viedä kerhoon ja muskariin. Ei tarvitse huuhdella kurahousuja kuin kerran päivässä eikä lakaista eteistä ja keittiötä myöskään kuin iltaisin jne.