Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voi luoja mä kiehun! Anoppiasiaa taas kerran
16.04.2017 |
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Kommentit (308)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.
Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)
Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.
Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?
olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:
7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.
Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.
10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.
12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen
13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.
Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.
14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.
17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.
18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.
19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.
En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.
Anteeksi mutta missä kohtaa tuossa on se työ? En löytänyt.
Laita joku mies elämään tuon listan mukaan niin se työ löytyy helposti. Sinä itse voisit kokeilla ensimmäisenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?
Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.
Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.
Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.
Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.
Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.
Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.
Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.
Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.
Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.
Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.No sen verran tiedän että en ole opettanut lapsia ihan noin riippuvaiseksi minusta. Hyvin saan tehtyä esim. ruuan ja siivottua jäljet keittiöstä kun lapset leikkii matollaan siinä nenän edessä. Välillä käyn leikkimässä heidän kanssaan ja välillä käyn hämmentämässä ruokaa liedellä.
Sen verran elämä on minuakin opettanut että huomaan paskanpuhujan. Kun kyseessä on alle vuoden ikäinen vauva ja 2 ja 4- vuotiaat joille tulee kinaa, kyse ei ole opettamisesta. Ja kun ne lapset edelleenkin on erilaisia, vaikka toisille se on vaikea käsite ymmärtää etenkin täällä palstalla. Mulla on vain 1/3 sellaisia jotka leikkii rauhallisesti matolla edes joskus.
Toki palstalla teitä riittää, joilla kaikki menee perhe-elämässä kuin disneysadussa konsanaan. Lapset vaan leikkii nätisti kun äiti vähän hämmentelee soppaa ja painelee nappeja laulaen. Sitten toisessa ketjussa kuitenkin ollaan kiljumassa että miten kukaan ikinä voi haluta lapsia kun ei niiltä vittu saa hetken rauhaa, onneksi olen lapseton. Paistaa kilometrin päähän kenellä niitä mukuloita on ja kenellä ei.
:D:D Voitko kuvitella että esim. mummosi tai hänen sukupolvensa olisi valittanut että ei ehdi tekemään kotona yhtään mitään kun pitää vahtia lasten jokaista henkäystä? No ei todellakaan! Silloin hoidettiin koti (joka oli usein maatila eläimineen) ilman minkäänlaisia koneita. Kannata vähän skarpata sen arjenhallinnan kanssa jos on noin vaikeaa.
Ja missäköhän sanoin etten ehdi tekemään mitään? Kuule nutipää, edelleen jos et osaa lukea niin minä en sille edelleenkään mitään voi.
Minun ei tarvitse kuvitella mitä se oli koska olen saanut sekä mummolta että äidiltäni monet kerrat kuulla mitä se oli. Jos minä toimisin niinkuin mummoni muinoin, mulla olis kaks sossuakkaa ja poliisisetää oven takana alta aikayksikön. Kasvatus ja lastenhoito oli pitkälti hengissä pitämistä - sekin joskus niin ja näin. Mutta sähän nyt olet tommonen romantikko, romantisoit sekä nykynaisen elämän että sodanjälkeisen ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omen iso firman johtaja, johtoryhmän jäsen, ja teen about 100 x vaativampaa työtä kuin mkeheni. Pitkät päivät, en kuulu työaikalain piiriin, paljon vastuuta.
Silti anoppi nuhteli minut siitä miten hänen pojallaan on rankkaa, miten naisen pitää kantaa päävastuu perheestä, kodista ja lapsista, ja miten minä en voi ymmärtää miten raskasta miehen työelämä on kun on vielä perhekin elätettävänä.
Justiinsa juu. Työmääräni on vähimtään tuplatcmitä miehellä, toki on palkkakin melkein tuplat mutte teen paljon enenmmän työtä sen eteen. Silti vain miehellä o rankkaa.
Tarinan opetus: naisen ponnistelut eivät koskaan ole mitään miehen suorituksiin verrattuna.Ööö...yhden - vieläpä kohtalaisen typeränoloiden - anopin mielipiteen perusteellako sinä teet johtopäätelmät siitä että miten naisten ja miesten tekemiä töitä arvostetaan? Vai tuleeko sinulle uutena asiana että penaaliinn tosiaan mahtuu niitä vähemmänkin teräviä kyniä?
No eihän tuo nyt tunnu ainoa anoppi olevan, joka säälii poikansa kohtaloa! Aika monta kommenttia täällä on ollut niitä, jotka tuota ap:n anoppia puolustavat. Ja väitätkö todella sellaista, että työelämä kohtelee tasapuolisesti miehiä ja naisia? Kyllä naisen edelleen pitää ponnistella enemmän saavuttaakseen hyviä asemia, naispoliitikon tekemisiä katsotaan suurennuslasilla jne. Kyllä nuo "muna"lisät ovat edelleen työelämässä käytössä ja kotityön arvostus on alhainen, ainakin tämän ketjun perusteella.
Kyllä väitän. Usein on niin et naiset itse nostavat tuon sukupuolen esiin ja siihen vedoten uhriutuvat että miten ei saada sitä eikä tätä. Ja mainitessasi tuosta kotityön arvostuksesta taidat itsekin olettaa että se on edelleen naisten hommaa?
Entäs, jos luet tämän tutkimuksen?
Mun anoppi on ollut haavi auki monta kertaa, kun poikansa on tehnyt "naisten töitä". Osannu esim vaihtaa vauvalle vaipan ja käynyt ihan yksin lasten kanssa kaupassa (ostamassa maitopurkun ja pari banaania). Pitää poikiansa ihan ääliönä, kun tulee kyse naisten hommista.
Kerran ihmetteli, että miksi minä vaihdan lamppua liesituulettimeen. No vaikka siksi, että osaan? Enkä millään viitsi kokata hämärässä siihen asti, että mijbes tulee kotiin. Itse ei ole kuulemma ikinä tehnyt moista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?
Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.
Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.
Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.
Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.
Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.
Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.
Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.
Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.
Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.
Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.No sen verran tiedän että en ole opettanut lapsia ihan noin riippuvaiseksi minusta. Hyvin saan tehtyä esim. ruuan ja siivottua jäljet keittiöstä kun lapset leikkii matollaan siinä nenän edessä. Välillä käyn leikkimässä heidän kanssaan ja välillä käyn hämmentämässä ruokaa liedellä.
Sen verran elämä on minuakin opettanut että huomaan paskanpuhujan. Kun kyseessä on alle vuoden ikäinen vauva ja 2 ja 4- vuotiaat joille tulee kinaa, kyse ei ole opettamisesta. Ja kun ne lapset edelleenkin on erilaisia, vaikka toisille se on vaikea käsite ymmärtää etenkin täällä palstalla. Mulla on vain 1/3 sellaisia jotka leikkii rauhallisesti matolla edes joskus.
Toki palstalla teitä riittää, joilla kaikki menee perhe-elämässä kuin disneysadussa konsanaan. Lapset vaan leikkii nätisti kun äiti vähän hämmentelee soppaa ja painelee nappeja laulaen. Sitten toisessa ketjussa kuitenkin ollaan kiljumassa että miten kukaan ikinä voi haluta lapsia kun ei niiltä vittu saa hetken rauhaa, onneksi olen lapseton. Paistaa kilometrin päähän kenellä niitä mukuloita on ja kenellä ei.
:D:D Voitko kuvitella että esim. mummosi tai hänen sukupolvensa olisi valittanut että ei ehdi tekemään kotona yhtään mitään kun pitää vahtia lasten jokaista henkäystä? No ei todellakaan! Silloin hoidettiin koti (joka oli usein maatila eläimineen) ilman minkäänlaisia koneita. Kannata vähän skarpata sen arjenhallinnan kanssa jos on noin vaikeaa.
Ja missäköhän sanoin etten ehdi tekemään mitään? Kuule nutipää, edelleen jos et osaa lukea niin minä en sille edelleenkään mitään voi.
Minun ei tarvitse kuvitella mitä se oli koska olen saanut sekä mummolta että äidiltäni monet kerrat kuulla mitä se oli. Jos minä toimisin niinkuin mummoni muinoin, mulla olis kaks sossuakkaa ja poliisisetää oven takana alta aikayksikön. Kasvatus ja lastenhoito oli pitkälti hengissä pitämistä - sekin joskus niin ja näin. Mutta sähän nyt olet tommonen romantikko, romantisoit sekä nykynaisen elämän että sodanjälkeisen ajan.
Mun mielestä on turha verrata aikaa mennyttä ja tätä hetkeä. Eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Molemmissa omat hyvät ja huonot puolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
User1303 kirjoitti:
Kotiäidit tekevät niitä rutiinihommia. Voivathan ne ajanmittaan käydä tylsiksi joten valittamista riittää jos on sitä tyyppiä. Kuka tekee teidän perheessä esim. auto- ja kotiremontit? Lumityöt? Yms. Tämä on todennäköisesti naisvoittoinen palsta, joten kommentitkin ovat sen mukaiset.....
Autoremontit?? Meillä auto ajetaan huoltoon, ei sitä mieskään remontoi. Kotirempat tehdään yhdessä ja lumitöitä ei ole kerrostalossa.
Jos jotain olen oppinut niin pitämään suun kiinni muiden kuullen.Eli motkotettavat asiat otetaan puheeksi jossain muualla kuin anoppilassa.Jos miehesi ei jaksa lasten kanssa, kannattaa se jutella asiallisesti hänen kanssaan.Hyvä pointti olisi ainakin lasten suhde isäänsä.Pelkkä samassa huoneessa makaaminen kun ei kenestäkään vielä tee isää.Tämä kannattaisi kaikkien isien muistaa nyt.Koska huomenna ne teidän aikuiset lapset eivät ehkä enää olekaan teistä kovin kiinnostuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies on vähän samanlainen kuin ap:n mies. Sillä erotuksella, että tekee kyllä kotitöitä, jos käskee esim raastamaan porkkanan. En kyllä anopin enkä jenenkään muun läsnäollessa tee huumoria asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Kun olin kotiäitinä, niin tein kotitöitä ja hoidin lapsia sen ajan, kun mies oli töissä. Sitten kun molemmat oli kotona, jaettiin lasten hoito ja yli jääneet kotityöt siten, että molemmilla oli aikaa myös esim omaan urheiluharrastukseen ja lepäämiseen.
Kotiäidin palkaton työpäivä vaan on joidenkin ihmisten mielestä 24h pitkä, kun taas palkkatyössä riittää se 8h päivässä...anoppisi taitaa kuulua näihin.
Joo noin se meilläkin meni. Tosin niitä "ylijääneitä" töitä oli aika paljon. Jos asiaan suhtautuu oikealla tavalla niin ne kotityöt saa kyllä työpäivän aikana lastenhoidon lomassa tehtyä ihan hyvin. Kyllä ne vaimon päivät sivuhistorian perusteella menivät av palstalla, iltslehdessä ja netflixissä...
Nyt kun ollaan molemmat töissä niin vaimo valittelee, että kun töissä on niin raskasta. Minä hoidan kotitöistä ja lasten hoidosta huomattavasti enemmän. Eihän vaimo mitenkään ehdi kun hänellä on niin paljon noita harrastuksiakin.
Näin meillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
272 siis ihan pikkuvauvan kanssa energia menee tietysti pääosin vauvan/lasten hoitoon, mutta sanotaan että sitten kun lapsi on yli 3-6 kk... Niin kotityöt voi iha hyvin hoitaa siinä samalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä aina ihmetellyt että mitrn saamattomia mammoja täällä oikein on jos peruskotityöt ei onnistu siinä lastenhoidon ohessa. Ymmärrän että suursiivousta nyt ei ehkä ehdi tekemään, mutta että edes pyykinpesu tai tiskauskaan ei onnistu. Konehan tuon pääasiassa hoitaa, itse ei tarvitse kuin painaa nappia... Lapsethan nukkuu parhaimmillaan monen tunnin päiväuniakin, mitä te mammat sillä aikaa teette?
Meillä lasten ollessa pieniä he tykkäsivät olla ulkona. Kun heitä ei voinut yksin päästää, minun piti olla mukana. Hyvällä ilmalla siellä oltiin tuntikausia, huonolla vähemmän. En kuitenkaan pystynyt tekemään ulkoilun aikana mitään kotitöitä. Imurointikin lasten ollessa hereillä oli hankalaa, kun pienenä toinen huusi kuin syötävä edes nähdessään imurin, toinen taas kiipesi aina imurin päälle. Jos toinen aikuinen on vaikka tunnin illalla lasten kanssa ulkona, ehtii toinen tehdä sillä aikana vaikka mitä, kun saa touhuta rauhassa. Lahkeessa roikkuva ja syliin haluava lapsi nyt hidasti ainakin minun tekemisiäni.
Kommentoin myöhemmin lisää tuosta monen tunnin päiväunista, siis sitten, kun olen lopettanut nauramisen.
Pyykkikoneen tai tiskikoneen päällelaittamiseen menee minuutti, tyhjentämiseen muutama. Kyllä täytyy olla saamaton laiskuri jos ei tähän löydä aikaa.
Eihän noita voi yksin jättää päälle, jos kukaan ei ole kotona, herranen aika sentään! Pitäisi sinunkin tajuta noin yksinkertainen asia.
Missä käskin jättää ne yksin päälle? Ei kukaan ulkoile lasten kanssa koko 9-10 tuntia päivässä.
Kasilta saa kerrostalossa alkaa hurrutteleen koneita. Ysiltä viedään isompi kerhoon. Käydään kaupassa ja/tai ulkoillaan. Klo 12 haetaan isompi kotiin kerhosta. Syödään, klo 13 lähdetään kävelylle ja nukuttamaan pienempää. Klo. 14 kotiin. Tässä kohtaa saattaa olla mahdollisuus pyörittää 2 tunnin ohjelma tai sitten ei. Kuivuria ei perään jokatapauksessa ehdi, se vie sen toisen 2-3 tuntia. Päikkäreiden jälkeen ulos, sit mies jo tuleekin kotiin.
Eli yleensä järkevintä pyörittää ne pyykit illalla tai vkl kun molemmat on kotona, ja silloin luonnollisesti myös mies osallistuu pyykinpesuun.
Tiskarin pistän päälle aina lounaan jälkeen ja pikapesu kestää tunnin. Uusi tehokas kone pyörittää ne tunnissa, vanhassa koneessa ei voinut kuvitellakkaan käyttävänsä pikapesua joka päivä kun ei tullut puhdasta. Toinen satsi meillä pyörii sitten illalla, iltapalan jälkeen ja siihen mies osallistuu.
Meillä on 3 lasta ja olen ollut kotona 5 vuotta. Mikähän on oma kokemuksesi pikkulapsiperheen arjen pyörittämisestä? Kyllä se aika päivällä menee tehokkaasti lapsiin, hyvä jos ja kun vähän ehtii rättiä keittiössä heilutella ja silloinkin saattaa yks roikkua lahkeessa ja olkkarinpuolella olla kolmas maailmansota käynnissä. Monesti joudun myös kylmästi torjumaan lapset että saa jonkun homman tehtyä, esim imurointi. Eikä se ole mitenkään ihanteellista tietenkään.
Eikä minua mitenkään tämä kaikki vaivaa edes, lähinnä naurattaa joidenkin ruusunpunaiset kuvitelmat siitä miten kotiäidin päivä on pelkkää napin painamista.Kiinnitin huomiota tuohon, että tiskikone pyörii kahdesti päivässä! Onko teillä jotenkin pieni kone vai miksi? Meillä 5 henkinen perhe ja kolme erilaista ruokavaliota mahtuu talouteen. Ruoka valmistetaan hyvin pitkälti itse ja valmiina kaupasta ostetaan nakit, kalapuikot, pinaattiletut, pastat ja leipä. Ruokaa tehdään joka päivä ja usein kolme erilaista lounaalle ja päivälliselle. Tiskikone pyörii yleensä kahden päivän välein, ihan maksimissaan kerran päivässä ja tämä silloin lähinnä jos on ollut perheen ulkopuolisia lisäksi ruokailemassa.
No joskus riittää yksi koneellinen jos kokkaan vain kerran. Kyllähän ne kattilat ja pannut helposti vie alakorin + lautaset, ylös taas lasit ja mukit ja aamupalakipot.
Minusta kone kuuluu pyörittää kerran päivässä ainakin ettei ala haisemaan. Poikkeuksena pienet taloudet ja silloinhan ne tiskit pitää esipestä tosi hyvin ettei ala haisemaan jos ne on useammankin päivän koneessa. Nykyäänhän esipesua ei uusien koneiden kanssa tarvita, menee vain turhaan vettä hukkaan. Tähteet vain kaavitaan roskiin ja astiat suoraan koneeseen.
Kuuluu pyörittää kerran päivässä? Eli puolityhjänä pyöritellään, jos tiskejä ei tarpeeksi? Tiskikoneen pesuaineet ovat myrkkyjä ympäristölle ja uskomatonta, että juuri lapsiperheissä, joidenka omat jälkeläiset joutuvat kantamaan meidän jätekuormamme ja elämään täällä vielä vuosikymmeniä meidän jälkeen, tuuppaavat myrkkyjä turhaan ympäristöön. Kyllä nykyajan ihmiset ovat herkkiä hajulle, jos sieltä kiinni olevasta tiskikoneesta luikertelee hajuja nenään, kun ensimmäiset tiskit ovat olleet vaikka vuorokauden koneessa. Meillä tiskikone ja pyykkikone (myös pesuainelokerot) saavat tuulettua ja kuivua pesun jälkeen ja kuiva kone ei meillä haise.
Kirjoitin kyllä selvästi että pienissä talouksissa kun koneet ei tule täyteen niin ymmärrän ettei pestä päivittäin. Onko sulla lukivaikeuksia vai oletko muuten vaan tyhmä?
Astianpesuaineissa voi valita myös ekologisia vaihtoehtoja ellet tiennyt. Ja nykykoneet on niin ekologisia että niitä voi pyörittää itseasiassa puolityhjänäkin. Vettä ne vie niin vähän että ei kannata alkaa edes muutamaa kattilaa tiskaamaan mieluummin käsin kuin koneella. Mutta ymmärrän ettet ymmärrä jos sun koneesi ja tietämyksesi niistä on kultaiselta 90 -luvulta.
Enkä ole sanonut että kuiva kone haisee. Ne tiskit haisee ellei niitä esipese hanan alla hyvin ja se on kaikkea muutakuin ekologista.
Tietääkseni minulla ei ole "lukivaikeuksia" eikä luetun ymmärtämisessä ongelmia. Viilataan pilkkua, kirjoitit, että "minusta kone kuuluu pyörittää kerran päivässä ainakin ettei ala haisemaan". Itse kirjoitit sanat kuuluu ja ainakin. Minä vain osoitin, että kun se kone kerta kuuluu pyörittää ainakin kerran päivässä, niin silloin sitä ei aina pestä täytenä eli tarpeeseen vaan koska se kuuluu sinusta niin tehdä vähintään kerran päivässä.
Meillä ei muuten pannua, siis paistinpannua, pestä ikinä koneessa, koska se tuhoaa useimmista pinnan. Kokemusta löytyy valuratapannusta, teflonista ja Swiss Diamondin pinnoitteeesta. Minkä materiaali kestää konepesun ja ne myrkyt, joita konetiskiaineet sisältävät?
Hienoa, että olet tutustunut ekologisiin konepesuaineisiin ja te varmaan sitten käytättekin niitä, kun osaat niistä valistaa. Otathan myös huomioon, että se konetiskauksen ekologisuus ei ole pelkästään vain se, ettei se kuluta liikaa vettä tai sähköä. Se ekologisuus on myös sitä, että osaa ostaa oikean kokoisen koneen ja käyttää sitä ja täyttää sen oikein. Puoli tyhjän koneen pyörittäminen ei ole ekoteko, oli se kone vaikka viime viikolla ostettu uusin ja tehokkain malli.
Meillä ei tiskit haise koneessa ja emme esipese niitä hanan alla. Kun on kuiva kone ja koneen luukku raollaan heti tiskien asettamisen jälkeen, niin likaiset tiskit kuivuvat sinne. Hetken päästä luukun voi sulkea ja ei ne tiskit haise. Tiskikoneessamme on alkuhöyrytys, joka kosteuttaa kuivuneet tiskit ennen varsinaista pesua. Tiskikoneemme ei ole siltä kultaiselta 90-luvulta, mutta voin sanoa, että edellinen kone käytettiin ihan loppuun asti ennen kuin ostettiin uusi, koska ekologiseen ajatteluun kuuluu ottaa huomioon myös tavaran valmistuksesta ja hävittämisestä koituvat kulut ympäristölle. Ei ole ekoteko uusia toimivia sähkölaitteita turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.
Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)
Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Toinen 8 h töissä ja toinen 24/7... joo ei.
Normityöaikaan kun lisää työmatkat niin se on jo helposti 9 tuntia. Mitä kotitöitä te palstamammat mukamas teette YHDEKSÄN tuntia päivässä? Palstailu on kotityötä?
olet varmaankin lapseton, mutta tässä tyypillinen kotiäidin työpäivä lasten ollessa n. 1-3 vuotiaita:
7.00 kuopus herää, kohta myös esikoinen, lasten aamutoimet, aamupala.
Jos lapset leikkii sopuisasti: tiskikoneen tyhjennys, pyykkiä, ehkä imurointia. Siinä sivussa lasten ohjeistamista. Jos leikit ei suju:kotityö jää kesken, lasten kanssa touhuamista.
10.00 lapset ulkovaatteisiin, ulos puistoon, huonolla säällä perhekerhoon. Rattailla, julkisilla ja kävellen kulkien.
12.00 kotiin, lasten vaatteet vaihdetaan, lounasruuan valmistus, syöminen /syöttäminen
13.00 isommalle tv auki että saa nukutettua pienemmän päikkäreille. Sen jälkeen kahdenkeskistä aikaa esikoisen kanssa: Ääneen lukemista, leikkimistä, legoja tms. mitä pienempi sisarus ei vielä voi leikkiä mukana. Samalla oma päiväkahvi.
Pykit koneesta kuivumaan, keittiön siivous lounasruuan jäljiltä.
14.30 Pienempi herää, välipalaa lapsille, leikkien valvomista, jos ilma on hyvä niin uudestaan ulos, joskus tulee leikkikavereita kylään tai itse kyläillään. Mahdollisesti kauppareissu jos on pakko.
17.00 Kotiin jos ollaan oltu ulkona, päivällisruuan laitto, ruokailu, taas kerran keittiön siivoaminen.
18.30 leikkimistä, ensimmäinen lepotauko päivän mittaan koska mies tuli kotiin.
19.00 Lasten iltatoimet, iltapuuro, nukuttaminen.Normaalit päivät menee suunnilleen noin, eri asia sitten jos on neuvola-aikoja, muskareita sun muuta tai jos joku on kipeenä.
En nyt osaa ajatella makaavani sohvalla perse homeessa koska perseeni kävi siinä sohvassa kaksi kertaa päivän aikana (juodesani päiväkahvin ja klo 18.30 kun pidin tauon.
Sun isompi lapsi on siis vasta 3v eikä nuku päiväunia?
Meillä lapset herää noin klo 7. Siihen mennessä olen lukenut lehden ja juonut kahvia. Aamutoimet. Kotitöitä lasten kanssa eli 1v ja 2kpl 3v ripustavat pyykkiä, tyhjentävät tiskikonetta, osallistuvat silitykseen tms. Ulos noin klo 9, jos siltä tuntuu. Vaihtoehtona on perhekerho 1 krt/vko tai isompien muskari 1 krt/vko. Kotipäivänä klo 11 ruuanlaittoon, kerhopäivänä ollaan kotona noin 11.30. En osaa tehdä ruokaa niin, että keittiö pitää erikseen sen jäljiltä siivota, joten sellaiset jäävät minulta kokonaan pois. Syödään ja sitten kaikki lapset menevät nukkumaan. Isommat nukkuvat 30 min - 60 min, pienin ainakin 60 min. Sinä aikana ompelen, luen tms. Ja mitä olinkin tekemässä, sitä voi jatkaa, vaikka isommat ovat hereillä. Joskus siivotaan yhdessä, joskus he auttavat ompelussa lajittelemalla nappeja. Välipala ja sen jälkeen yleistä olemista. Lapset leikkivät keskenään,joskus askarrellaan tms.
Päivällinen on klo 17, lapset tekevät salaatin. Joskus meillä on aika jännittäviä makuyhdistelmiä.
En minä osaa kokea päiviäni raskaiksi enkä toisaalta osaa vahtia lasten leikkejä. He ovat kanssani samassa tilassa, mutta leikkivät omiaan, jos minulla on jotain muuta menossa. Joskus voidaan lukea satuja ja näytellä koko iltapäivä, joskus ei. Sohvaa meillä ei muuten ole ollenkaan.
Lapset tekevät salaatin? 3-vuotias käyttää veistä vai onko salaatti sellainen, jossa kaikki on leikkaamatta ja pesemättä astiassa?
Kyllä 3v osaa jo pestä salaatin ja repiä "suupaloiksi", jos ei käytä saksia. Veistäkin tuossa iässä osaa käyttää, jos on saanut siihen ohjausta, vaikka ei porkkanaa saakaan viipaloida. Hillosipuleita (tölkistä) ei tarvitse edes pestä. Avocadoa voi paloitella vaikka lusikalla.
Lapset oppivat hyvin paljon, jos heidän antaa oppia.
Siis oikeasti, veitsi, jolla voi pilkkoa salaattiaineksia ei kuulu 3-vuotiaan käteen. Ihan eri asia, jos lapsella on omia lasten aterimia ja ruokaillessa käyttää haarukan lisäksi veistä. Teillä varmaan lapset tyhjentävät tiskikoneenkin?
Kyllä lapset tyhjentävät tiskikoneen. Mutta ensin minä otan sieltä pois veitset ja haarukat.
3v osaa käyttää veistä, jos häntä siihen opastaa ja seuraa tekemisiä vierestä. Kotona kasvatetut lapset ovat tällaisissa asioissa huomattavasti näppärämpiä kuin laadukkaan varhaiskasvatukset saaneet päiväkotilapset, joille jo pelkkä lusikan kanssa toimiminen on haastavaa.
Miksi 3-vuotiaan lapsen pitää osata näppärästi käyttää keittiöveistä? Lapsen käden hienomotoriikka kehittyy ihan muissa, ikäluokalle sopivammissa, toimissa.
Koska lapsi haluaa tehdä ruokaa. Yksi osa ruuanlaittoa on salaattiainesten pilkkominen. Muita ovat esimerkiksi perunoiden peseminen, lihapullien pyörittely, jauhojen mittaaminen, kananmunien kuoriminen jne. Yhdessä vanhemman kanssa tehdessä erilaiset kädentaidot karttuvat ilman, että täytyy erikseen tehdä niitä tilanteita, kuten päiväkodissa joudutaan toimimaan. Ei lasta jätetä keittiön terävimmän veitsen kanssa yksikseen porkkanoita pilkkomaan, joten kyllä se hienomotoriikka kehittyy ihan pedagogisesti suotuisissa olosuhteissa.
Nuo mainitsemasi muut kädentaitoja kehittävät jutut ovatkin 3-vuotiaan ikätasolle ihan ok. Jos lapsi kerta saa kotona ruuanlaitossa ja mahdollisesti muissa kodin töissä harjoitella kädentaitoja, niin edelleen kysymys kuuluu miksi yhteen tehtävään pitää antaa 3-vuotiaalle veitsi käteen? En tarvitse vastausta asiaan, mutta voit itseksesi miettiä asiaa.
Koska leikkaamalla veitsellä oppii leikkaamaan veitsellä. Oppii viipaloimaan, kuutioimaan, paloittelemaan. En keksi yhtäkään syytä, miksi 3v ikäinen ei saisi kyseisiä taitoja harjoitella ja jopa onnistua. Meillä lapset on saaneet käteensä neulan, vasaran, sahan ja jopa porakoneen siinä vaiheessa, kun asia on kiinnostanut ja on yhdessä tehty järkeviä juttuja, ei siis leikitty. Koskaan ei ole jätetty lasta yksin veitsen kanssa eikä koskaan ole tapahtunut mitään sellaista, mikä näyttää nyt sinua kovasti pelottavan. Sen sijaan päiväkodin liukumäessä muutaman kerran isompi lapsi on tönäissyt "huipulta alas" ja tuloksena oli ensimmäisellä kerralla aivotärähdys, toisella katkennut solisluu.
Kotiäiti tekee töitä lapsen ja kotitalouden parissa ehkä tunnin - kaksi työpäivän mittaan. Mies on töissä, työmatkat mukaanlukien, jotakin 11 tuntia (näin ainakin meillä). Minusta on ymmärrettävää että mies haluaa hieman huilata sohvalla kotiin tultuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen ollut kotiäitinä kolme kertaa, viimeisin oli kun nuorin syntyi ja isosisarukset oli kolme ja viisi. Roudasin lapsia puistoon, kerhoihin, yritin sumplia kaikkiin väleihin ruokakaupat, ruoanlaitot, siivoukset. Hemmetinmoinen härdelli ja kun miestä ei huvittanut osallistua mihinkään, tappeluhan siitä tuli. Mun anoppini on fiksu ja kun kuuli eroaikeista, säikähti tosi pahasti. Ja ap nyt isän välinpitämättömyys häiritsee vain sua, mutta kun lapset kasvaa vähän isommiksi ja edelleenkään isältä ei heru apua eikä huomiota heille, olette pulassa koska lapset alkaa reagoimaan myös näihin ongelmiin. Been there! Toi äidin makaaminen on ihan bulsshittiä! Että kuinka joku edes kehtaa anonyyminä sanoa tommosta! Nyt kun palasin opiskelemaan (etäopintoja) niin keskimmäinenkin meni päiväkotiin, ei mitään mahdollisuutta että olis tunteja pitkin päivää aikaa keskittyä omiin juttuihin.
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti tekee töitä lapsen ja kotitalouden parissa ehkä tunnin - kaksi työpäivän mittaan. Mies on töissä, työmatkat mukaanlukien, jotakin 11 tuntia (näin ainakin meillä). Minusta on ymmärrettävää että mies haluaa hieman huilata sohvalla kotiin tultuaan.
Oho, sullahan on vähään tyytyvä lapsi. Ettei ole jo koululainen, vaipoissa ei taida enää olla?
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti tekee töitä lapsen ja kotitalouden parissa ehkä tunnin - kaksi työpäivän mittaan. Mies on töissä, työmatkat mukaanlukien, jotakin 11 tuntia (näin ainakin meillä). Minusta on ymmärrettävää että mies haluaa hieman huilata sohvalla kotiin tultuaan.
Aloituksessa ei ollut kyse hetken huilaamisesta vaan loppuillan makoilusta sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti tekee töitä lapsen ja kotitalouden parissa ehkä tunnin - kaksi työpäivän mittaan. Mies on töissä, työmatkat mukaanlukien, jotakin 11 tuntia (näin ainakin meillä). Minusta on ymmärrettävää että mies haluaa hieman huilata sohvalla kotiin tultuaan.
Aloituksessa ei ollut kyse hetken huilaamisesta vaan loppuillan makoilusta sohvalla.
Juuri näin, ap:n mies makoilee illat ja viikonloput ja kun vaimo pyytää tekemään jotain, mies sanoo vaimon nalkuttavan.
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on laiska. Joka päivä kun hän tulee töistä, hän lösähtää sohvalle eikä siitä nousisi muuta kuin syömään. Jos pyydän häntä vaikka auttamaan ruoan kanssa tai hoitamaan pyykit tai vaikka menemään ulos lasten kanssa, on se nalkuttamista kuulemma. Viikonloput pitäisi vaan loikoilla kotona, ehkä johonkin isompaan ruokakauppaan voisi mennä kiertelemään. Mutta ulkoilut, puistoilut, kaikki mä hoidan yksin lasten kanssa. Ja taas avun pyytäminen on nalkuttamista.
No nyt oltiin anopin syntymäpäivillä ja leikkisästi mieheni kanssa kinastelimme ja mainitsin, miten sohvaamme on piirtynyt miehen takapuolen kuva kun kaikki hetket hän vaan istuu siinä, kunnes anoppi kivahti. Alkoi tiuskimaan miten pojallaan on rankkaa kun on työt ja perhe hoidettavana ja että on leponsa ansainnut. Ja miten mä en voi mitenkään ymmärtää, miten rankkaa toisella voi olla, koska olen kotiäiti.
Nyt muut kertokaa, mitä teidän miehet tekee töitten jälkeen? Aina kun menen vaikka viikonloppuisin puistoon, siellä ne isät ovat lastensa kanssa. Meillä ei koskaan.
Olin suunnitellut kivaa äitienpäivälahjaa mummille eli anopilleni, mutta olkoot. Tämän jälkeen en todellakaan tee elettäkään koko tyypin eteen.
Sinulla on todella ruma asenne miestäsi kohtaan. Haukut häntä laiskaksi, vaikka mistä ihmeestä sinä tiedät, kuinka rankkaa hänen työnsä on hänelle? Sietäisit hävetä, kun puhut miehestäsi tuollaisella tavalla! Anoppi sanoi sinulle varmasti aivan asiasta, ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta asiasta. Ei pidä keskittyä siihen miten sanottiin, vaan MITÄ sanottiin! Sinulla on nyt myös ruma ja asiaton asenne anoppia kohtaan. Sinä vaikutat itsekeskeiseltä ihmiseltä, jolla on ruma asenne.
Sinulla on ruma asenne ap:ta kohtaan :)
Iso osa nykypäivän isistä osallistuu perheen arkeen muutenkin kuin rahapussin muodossa, tosin osalla taas näyttävän olevan suuntaus ettei rahaa tai aikaa perheelle suoda.
Jos toinen käy töissä ja toinen on kotona, niin kyllä se kodin hoitaminen sillon pääpiirteittäin kuulu sille, joka kotona on. Jotenkin tuntuisi että ainoa joka on laiska, on se kotona oleva, joka teetättää ne kotihommatkin sillä joka käy töissä. En ymmärrä mikä velvolisuus miehellä on mennä jonnekin puistoon lasten kanssa! Jos hän ei halua mennä puistoon, ei lasten kanssa eikä mahdollisesti ilmankaan, ei siinä pitäisi puolisolla olla mitään sanomista asiasta. Töissä käyvällä miehellä on oikeus olla ihan oma itsensä, ja tehdä niitä asioita mistä hän pitää, sellainen on kontrollointia ja hallintaa, mikäli toselle ruvetaan pakottamaan jotain toista elämän tapaa. Ihan sama vaikka kaikki muut maailman miehet olisivat siellä, se et tarkoita mistään kohdasta että juuri tämän tarvistisi.
Huutonauran. Ei helvetti mitkä perustelut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotiäiti tekee töitä lapsen ja kotitalouden parissa ehkä tunnin - kaksi työpäivän mittaan. Mies on töissä, työmatkat mukaanlukien, jotakin 11 tuntia (näin ainakin meillä). Minusta on ymmärrettävää että mies haluaa hieman huilata sohvalla kotiin tultuaan.
Oho, sullahan on vähään tyytyvä lapsi. Ettei ole jo koululainen, vaipoissa ei taida enää olla?
Mietin samaa. Meillä pari lasta joista toinen kehitysvammainen. Aikaa ei todella jää edes ruuanlaitolle tai pyykeille. Kotityöt tehdään yhdessä iltaisin.
Alue: Aihe vapaa
Teillä ei siis se kotona oleva ole joutunut hoitamaan kaikkea yksin vaan toinen on myös tehnyt jotain? Eihän sinulla sitten ole ollut mitään valittamista. Tuolla aiemmin miehet kertoivat, että he käyvät päivän töissä ja siinä se, lapsen/lapsien kanssa ei illallakaan tehdä mitään, ei edes käydä ulkona. Onko tuo sinusta oikein?