Minkälaisia kokemuksia teillä on kahden ihmisen välisestä, erittäin voimakkaasta kemiasta?
Kommentit (30)
On. Ihaninta ja kamalinta mitä olen kokenut elämässäni:) Niin voimakkaita tunteita on todella vaikea hallita ja pieneenkin välimatkaan liittyi aina suurta epätoivoa ja draamaa - tuntui kuin puolikas minua olisi puuttunut. Seksi oli kuin taivaasta... saatoimme jatkaa tuntikausia ja aina vain intohimo syttyi uudelleen. Parasta kuitenkin oli se läheisyys ja hellyys mitä tähän sisältyi, suunnaton halu koskettaa toista koko ajan, nuuskia ja maistella. Levätä sylikkäin vain tekemättä mitään vain toisen hengitystä ja sydämensykettä kuunnellen.
Ja kummallisinta on se ettei tuota tuhoa edes vuosien ero tai välimatkakaan - aina tuntuu samalta!
vuodesta 86
Vierailija kirjoitti:
On. Ihaninta ja kamalinta mitä olen kokenut elämässäni:) Niin voimakkaita tunteita on todella vaikea hallita ja pieneenkin välimatkaan liittyi aina suurta epätoivoa ja draamaa - tuntui kuin puolikas minua olisi puuttunut. Seksi oli kuin taivaasta... saatoimme jatkaa tuntikausia ja aina vain intohimo syttyi uudelleen. Parasta kuitenkin oli se läheisyys ja hellyys mitä tähän sisältyi, suunnaton halu koskettaa toista koko ajan, nuuskia ja maistella. Levätä sylikkäin vain tekemättä mitään vain toisen hengitystä ja sydämensykettä kuunnellen.
Ja kummallisinta on se ettei tuota tuhoa edes vuosien ero tai välimatkakaan - aina tuntuu samalta!
vuodesta 86
Oot lukenu samaa harlekiinia vuodesta 86...?
Toisesta ihmisestä kiinnostuminen ja kemia. Joskus ollut tuota kiinnostumista, molemminpuolista ja siksi juuri silloin etsiytyy toisen luo. Toisessa on siis piirteitä joita arvostaa.
Useimmiten huomaa, että plääh.
Toinen ihminen on vain kiinnostava, mutta sitten lässähtää kemiaa ei ole taikka huomaa, että toinen tekee tuota jatkuvasti.
Kemian miellä vahvaksi seksuaaliseksi vetovoimaksi.
Eniten kadun, että olen pelkuruuden takia jättänyt joskus tarttumatta tilaisuuteen.
Oikeasti on sen verran harvinaista, että ihminen kiinnostaa sekä luonteeltaan että seksuaalisesti...siis minulla näin.
Ihmisenä voin kiinnostua ihmisistä, joidenkin kanssa on kiinnostavampaa jutella.
Mutta itselleni suurinosa miehistä on vain ihmisiä. En koe heitä kohtaan mitään seksuaalista.
Tälläkin hetkellä tunnen voimakasta kemiaa toisen henkilön kanssa, vaikka välimatkaa on paljon. Joku juttu siinä on, tietää melkein mitä toinen ajattelee ja minkälaisella tuulella toinen on.
Olin bileissä jossa oli varattu mies. Päädyttiin salaa pussailemaan terassille. Tosi kiihottavaa. Kosketeltiin toisiamme salaa kaikkien edessä. Kukaan ei tajunnut mitään. En kyllä suhteeseen alkaisi mutta seksi olisi tosi villiä jos tulee mahdollisuus.
Se, kun tilassa ei nää ketään muuta, aivan kuin aika pysähtyy. Tuntuu, kuin on vain yksi kaista, se on toisesta. Siitä tulee kaistapäiseksi, joten tämä nainen päätti: ei kaikkia munia samaan koriin!
Tätä asiaa olen pohtinut väliin ankarasti, että miten se oikein menee, että onko kaikki kuvitelmaa. Mitään en uskalla tai halua tehdä, koska kaikki ollaan varattuja. Kahta miesä kohtaan olen tuntenut jotain elämää suurempaa se ei kuitenkaan ole vähentänyt rakkautta mieheeni.
Olisiko tämä kemia särkynyt, jos olisi syntynyt suhde. Jollain tavalla kumpikaan näistä henkilöistä ei edes edusta miestyyppiä joihin ihastun. Toinen on useita vuosia nuorempi ja toinen huikeasti vanhempi. Ensimmäisen kohtaamisesta on jo aikaa ja huuma on jo himmennyt, mutta sitä tunnetta en unohda kai koskaan. Elämä oli kokonainen, kun olin hänen lähellään. Ohi menevä kosketus sytytti koko kehon ja jäi elämään. Katseet ja hymyt sitoivat yhteen. Sanoissa lempeys ja ihailu vaikka mitään erityistä ei sanottu. Tämä kaikki tapahtuu parhaillaan uudestaan toisen henkilön kanssa. Nautin ja kärsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On. Ihaninta ja kamalinta mitä olen kokenut elämässäni:) Niin voimakkaita tunteita on todella vaikea hallita ja pieneenkin välimatkaan liittyi aina suurta epätoivoa ja draamaa - tuntui kuin puolikas minua olisi puuttunut. Seksi oli kuin taivaasta... saatoimme jatkaa tuntikausia ja aina vain intohimo syttyi uudelleen. Parasta kuitenkin oli se läheisyys ja hellyys mitä tähän sisältyi, suunnaton halu koskettaa toista koko ajan, nuuskia ja maistella. Levätä sylikkäin vain tekemättä mitään vain toisen hengitystä ja sydämensykettä kuunnellen.
Ja kummallisinta on se ettei tuota tuhoa edes vuosien ero tai välimatkakaan - aina tuntuu samalta!
vuodesta 86
Oot lukenu samaa harlekiinia vuodesta 86...?
Elänyt... en lukenut;D Mutta uskomattomaltahan se kuulostaa että löytää niin täydellisen halun/kemian/intohimon toisen kanssa!
Lähinnä kohdistin tuon osan kommentistani ylemmälle kirjoittajalle (M), en vain viitsinyt lainata.
Ja jos olet jokin seksuaalisuuden puolustaja, ja haluat väittelyn pystyyn, voimme lopettaa tähän paikkaan. Antaa kaikkien kukkien kukkia vaan.
En ole homo, enkä tunne ainuttakaan homoa, joten en osaa sanoa asiasta juuta enkä jaata.