Epävakaan persoonallisuuden itsehoito. Apua?
Minulla on todettu tämä häiriö. Terapiassa käyn, mutta nyt eron myötä kaipaisin myös jotain itsehoitoa, koska tunteet ovat välillä niin sietämättömiä. Tekisi mieli vain heittäytyä jonkun uuden miehen syliin, mutta tiedän, että se olisi oman ongelman pakenemista ja nyt olenkin päättänyt pysyä yksin.
Kommentit (24)
Minkälaisia ajatuksia sulla sitten on? Itsetuhoisia vai mitä?
Mulla on estynyt persoonallisuus ja olen myös eronnut ja päättänyt pysyä yksin. Jotenkin on helpompi olla yksin, tuntuu että kun ei ole ketään niin kukaan ei voi jättää, kun on jo valmiiksi yksin. Se on aika vapauttava tila. Silloin kun olen suhteessa niin mulla on krooninen stressi/pelkotila siitä että eroan ja menetän sen ihmisen.
Itsehoitokeinoa en ole keksinyt. Käyn myös psykoterapiassa mutta uskon että tästä ei parane ikinä.
Itse olen huomannut että lähimmäs rauhallista mieltä ja hyvää oloa pääsen silloin kun elämässäni ei ole ketään miestä. Silloin se stressi/pelkotila on melko vähäinen, joskin tunnen surua siitä että olen yksinäinen. Mutta surukin on parempi kuin se pelkotila. Jaksamista <3
Olisko hikiliikunta hyvä vaihtoehto?
Ja sittten kantsii jättää alkoholi, sokerit , kahvi, vehnä jne. pois ja keskittyä terveelliseen ruokavalioon.
Jos koneistoomme (kehoomme) laittaa vääränlaista polttoainetta, niin siitä tulee kaikenlaisia ongelmia...
Koita saada jostain B12 vitamiinia. Esim. maksalaatikko puolukkahillolla...
Ei mulla ole itsetuhoisia ajatuksia. Joskus tosin käy mielessä ne jutut, mutta tiedän etten koskaan toteuttaisi niitä.
Lähinnä minulla on kipuilua sen kanssa, pystynkö seisomaan omilla jaloillani, kun ei ole ketään, kehen turvautua. Ne tunteet tulee usein aamuisin tai iltaisin. Päivät on helpompia. Sitten negatiiviset tunteet olisi helpompi kaataa jonkun toisen niskaan kuin kestää ne itse. Siinä onkin paljon opittavaa.. Ja tunteita riittää. Täydellisestä epätoivosta vihaan ja suruun. Ja katkeruutta äitiä, isää ja lapsuutta kohtaan. Vähemmän minulla on oireita silloin, kun olen nukkunut hyvin, syönyt terveellisesti ja urheillut. Jos verensokerin vähänkään heittää, tulee vihaa ja kiukkua. Pitäisi elää niin tasaista elämää kuin mahdollista.
Ap
Pysy alkoholista ja muista päihteistä erossa.
Entä meditaatio/mindfulness? En väitä tosiaankaan miksikään ihmelääkkeeksi, mutta idea on se, että oppii hyväksymään tunteet ja ajatukset mutta ajattelemaan että ne ovat kuin pilviä taivaalla, tulevat ja menevät, eikä niiden pohjalta tarvitse toimia. Netistä on saatavissa harjoituksia.
Löytyyköhän jostain jotain itsehoito-oppaita? Siis netissä.
Jotenkin siihen ajatukseen keskittyminen ja sen toteuttaminen että sinä olet hyvä ja riität itsenäsi, olet tärkeä ja merkityksellinen, sinun ei tarvitse hakea sitä hyväksyntää ja sisältöä muista ihmisistä. Vaikeaa varmasti on.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin siihen ajatukseen keskittyminen ja sen toteuttaminen että sinä olet hyvä ja riität itsenäsi, olet tärkeä ja merkityksellinen, sinun ei tarvitse hakea sitä hyväksyntää ja sisältöä muista ihmisistä. Vaikeaa varmasti on.
Kiitos! Tätä yritän opetella. Mutta vaikeaa se on. Kehityn kuitenkin joka päivä ja vaikka ero on vaikea niin uskon tämän prosessin myös parantavan minua.
Mindfulness on avain. Itse löysin avun Kotkansydän-nimisen nettikirjoittelijan teksteistä, hänen alkuaikojen teksteistään. Nekin ovat sitä samaa mindfulnessia pohjimmiltaan. Nykyään kaveria taitaa olla aika henkistynyt, mutta se mitä hän kirjoitti toimii oikeasti, joten ei kannata antaa henkisyyden häiritä.
Keskittymisharjoitukset, jooga? Joku itämainen kamppailulaji harrastukseksi; niissähän on myös filosofinen ulottuvuus, eli se on muutakin kuin rehkimistä.
Mikset kysy terapeutiltasi neuvoja itsehoitoon?
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/itsehoito…
esim tuo... googleta ihan...
itselläni sama häiriö, ainoa lohtu minkä voin antaa on, että vanhemmiten helpottaa & kannattaa välttää liian stressaavia asiota (mulla esim liiallinen uraputki).
Tämän ihmisen ajatukset auttoivat minua. Ne olivat mulle ihan uusia siihen aikaan. Ei kannata säikähtää nimeä.
http://www.healingeagle.net/Fin/Txt/Ch2.html
Valmistaudu ja varustaudu niitä vaikeimpia sisäisen tyhjyyden ja yksinäisyyden ja mahdollisen itseinhon hetkiä vastaan. Siis kerää itsellesi esimerkiksi miellyttävää tekemistä ja toimintaa jota voit alkaa tehdä silloin jos tuntuu että nyt on pakko heittää lössiksi. Hanki itsellesi säännöllinen harrastus tai harrastuksia ja mieti, mikä on turvallinen paikka, mihin voit mennä tapaamaan ihmisiä. Joku vaikka eläkeläisten kohtaamispaikka, lähiötalo, perhekahvila, ihan mitä vaan lähelläsi sattuu olemaan. Sovi jonkun luotettavan ihmisen kanssa, että häneen voi ottaa yhteyttä jos on vaikea hetki. Ota kriisipuhelimen tai vastaavan numero itsellesi omaan puhelimeen, että voit soittaa vaikka sellaiseen jos et muusta saa apua.
Puolisollani on epävakaa persoonallisuus ja suurin vaikutus on ollut sillä, että hän on tehnyt elämästään mahdollisimman stressittömän. On myös melko introvertti. Käy käytännössä vain töissä ja kotona, joskus tavataan hänen ja minun sukulaisia. Edelleen joskus tulee huonompia kausia, mutta pääasiassa elämä on aika tasaista ja hyvää hänenkin mielestään.
Vierailija kirjoitti:
Olisko hikiliikunta hyvä vaihtoehto?
Ja sittten kantsii jättää alkoholi, sokerit , kahvi, vehnä jne. pois ja keskittyä terveelliseen ruokavalioon.
Jos koneistoomme (kehoomme) laittaa vääränlaista polttoainetta, niin siitä tulee kaikenlaisia ongelmia...
Koita saada jostain B12 vitamiinia. Esim. maksalaatikko puolukkahillolla...
Hyvä kommentti 😄
Aivot suolistoyhteys on oikeasti tosi merkittävä asia. Ruoki aivoja ja koko kehoa ravintorikkaalla ruoalla.
Alapeukuttajat ovat vaan eksyksissä.
Ja mikä voi sopia yhdelle sairastuttaa toisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisko hikiliikunta hyvä vaihtoehto?
Ja sittten kantsii jättää alkoholi, sokerit , kahvi, vehnä jne. pois ja keskittyä terveelliseen ruokavalioon.
Jos koneistoomme (kehoomme) laittaa vääränlaista polttoainetta, niin siitä tulee kaikenlaisia ongelmia...
Koita saada jostain B12 vitamiinia. Esim. maksalaatikko puolukkahillolla...
Hyvä kommentti 😄
Aivot suolistoyhteys on oikeasti tosi merkittävä asia. Ruoki aivoja ja koko kehoa ravintorikkaalla ruoalla.Alapeukuttajat ovat vaan eksyksissä.
Ja mikä voi sopia yhdelle sairastuttaa toisen.
Näin on. Mutta antaa näiden ainstainien alapeukuttaa...
Kirjoita. Tuntemuksia, muistoja, päiväkirjaa, listaa hyvistä ja huonoista puolistasi, mitä vaan. Kun lähtee ennakkoluulottomasti kirjoittamaan ylös vaikka lapsuusmuistoja, jotka eivät tunnu liittyvän mihinkään, muistaa koko ajan uusia juttuja ja saattaa hoksata asioita. Anna sen olla tajunnanvirtaa, jota ei välttämättä koskaan ole tarkoituskaan lukea toista kertaa, anna asian johtaa toiseen. Ja jos tuntuu, ettei kirjoituta, kirjoita vain, että ei ole mitään kirjoitettavaa. Kun sitä alkaa tehdä säännöllisesti, siitä tulee helpompaa ja siitä voi oikeasti olla apua oman itsen kanssa. Asiat ja asiayhteydet ovat selkeämpiä paperilla.
Maikkunen kirjoitti:
Itse olen huomannut että lähimmäs rauhallista mieltä ja hyvää oloa pääsen silloin kun elämässäni ei ole ketään miestä. Silloin se stressi/pelkotila on melko vähäinen, joskin tunnen surua siitä että olen yksinäinen. Mutta surukin on parempi kuin se pelkotila. Jaksamista <3
Oho, joku kirjoittaa tänne minun ajatuksiani. Myös minun elämäni on suhteellisen onnellista ja tasaista silloin, kun en ole miessuhteessa. Parisuhteessa oleminen taas on jatkuvaa stressiä ja pelkoa, pääni syöksee minulle hirveitä ajatuksia ja epävarmuutta koko ajan. Yksinäisyys vaivaa silloin, kun minulla ei ole miestä, mutta parisuhteessa oloni on niin kelpaamaton, epävarma ja uhattu, että elämä ei tunnu elämisen arvoiselta. Aivan sama, kuinka ihana, luotettava ja huomioonottava kulloinenkin miesystäväni on sattunut olemaan, tilanne ja tunnemyrsky on sama. Mikähän ihme tässä on taustalla?
Up