Lue keskustelun säännöt.
Päiväkodin tädit arvostelevat matkarattaiden käyttöä
Emmaljunga
13.04.2017 |
Olemme muutamia kertoja käyttäneet matkarattaita lapsen päivähoitomatkoihin kuluneen kauden (syksy-kevät) aikana. Lapsi on nyt 5 vuotta. Matkaa noin kilsa. Ja aamut kiireisiä, kun töihin pitäisi ehtiä aamukasiksi ja lapsen hyvissä ajoin aamupuurolle. Lisäksi kannettavaa riittää, omat ja lapsen tavarat. Tädit ovat ottaneet asian suoraan puheeksi kanssamme ja suositelleet reippaita kävelylenkkejä rattaiden käytän sijaan. Nyt ovat myös keskustelleet asiasta neuvolatädinkin kanssa, joten saimme asiasta uudelleen kuulla myös neuvolatarkastuksessa. Miksi autoilevia ei ohjata reippailemaan? Mikä neuvoksi, pidämmekö päämme ja käytämme rattaita kun tilanne sitä vaatii? Tulee olo, että kasvatuskäytäntömme ovat täysin vääriä. :(
Kommentit (163)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä voikin mennä pyörällä. Meilläkin on päiväkotiin n. 1km. Ajan takia ei kävellä. Ellei päiväkoti suostuisi aukeamaan vielä aikaisemmin. Nyt aukeaa jo ihan meille vartin ennen norm. aikaa. Siitä on vielä matkaa töihin n. 40km.
Vasta n. 7 vuotias ymmärtää mitä kiire tarkoittaa.Sori, en ymmärrä. Lähdette kotoa hieman aiemmin. Meillä viisivuotias kävelee, 2 v rattaissa ja matkaa saman verran. Mennään samaa vauhtia kuin mentäisiin jos toinenkin olisi rattaissa. Ja meillä 5 v ymmärtää mitä on kiire. Sanon, ettei pysähdellä vaan mennään reippaasti. Kesällä mennään pyörällä. Sinä kasvatat nyt lapsesta samanlaisen sohvaperunan kuin itsestäsi.
Meinasin selittää pitkää litanjaa, mutta sulla on luetun ymmärtämisen vika. Voin vielä lisätä, että päiväkoti aukeaa 45min ennen töiden alkua. Mieti sitä.
No eihän sulla sitä lasta enää työmatkalla mukana ole? Eli on ihan sama miten hitaasti sinne päiväkotiin kuljetaan kunhan lähdetään ajoissa, kun olette paikalla kun päiväkoti aukeaa niin sulla on se sama 45 min aikaa mennä töihin kun mitä on silloin kun lykkäät lapsen rattaissa paikalle hikipäässä päiväkodin aukeamisaikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä voikin mennä pyörällä. Meilläkin on päiväkotiin n. 1km. Ajan takia ei kävellä. Ellei päiväkoti suostuisi aukeamaan vielä aikaisemmin. Nyt aukeaa jo ihan meille vartin ennen norm. aikaa. Siitä on vielä matkaa töihin n. 40km.
Vasta n. 7 vuotias ymmärtää mitä kiire tarkoittaa.Sori, en ymmärrä. Lähdette kotoa hieman aiemmin. Meillä viisivuotias kävelee, 2 v rattaissa ja matkaa saman verran. Mennään samaa vauhtia kuin mentäisiin jos toinenkin olisi rattaissa. Ja meillä 5 v ymmärtää mitä on kiire. Sanon, ettei pysähdellä vaan mennään reippaasti. Kesällä mennään pyörällä. Sinä kasvatat nyt lapsesta samanlaisen sohvaperunan kuin itsestäsi.
Meinasin selittää pitkää litanjaa, mutta sulla on luetun ymmärtämisen vika. Voin vielä lisätä, että päiväkoti aukeaa 45min ennen töiden alkua. Mieti sitä.
En ymmärrä silti kun aikaa menee saman verran kävelee lapsi vieressäsi tai istuu rattaissa. 5 v rattaissa on nolo ja säälittävä näky. Onhan tutti vielä suussa?
Kysyy että olisiko auto tai polkupyörä parempi?
Sulle, joka kauhistelit sitä että pk:n työntekijät "vaihtavat tietoja keskenään" niin kyllä, se on aivan sallittua - jopa suotavaa.
Meidän lapsi täyttää kesällä 6 ja ihan mielellään istuisi rattaissa :D Ei toki anneta istua, mutta 2v pikkuveljen rattaista on tosi kateellinen ja hyökkääkin niihin istumaan heti jos paikka vapautuu.
Apn tapauksesta vielä että eihän hän sanonut joka päivä vievänsä lasta rattailla! Eikä muutenkaan varmasti kuskaa joka paikkaan leikkipuistoon jne, kuten joku tuolla ihmetteli. Ap sanoi että kiireisinä aamuina ottavat rattaat. Minkä ymmärrän varsin hyvin, on se kyllä niin tuskaa hoputtaa kiireessä lasta joka ei vain kulje yhtään sen nopeammin.. eihän lapsi voi koko kilometriä juosta tai hölkätäkään, mitä joutuu tekemään jo ihan aikuisen reippaan kävelytahdin mukana. Ymmärrän kyllä että ne rattaat houkuttaa siinä vaiheessa kun oikeesti sinne päiväkotiin pitäis juosta. Oma esikoinen joutuu kyllä kävelemään kiireessäkin mutta voi että kun mä olen kiukkuinen ja tiuskin koko matkan... en vaan voi sille mitään kun inhoan myöhästyimisen painetta. Ei sekään herkkua ole lapselle.
Mutta tottahan se on että 5vn pitäis opetella jo kokonaan pois rattaista. Heräätte vaan paljon aikaisemmin. Järjestelmälliset aamut ettei tule kiire jne... Ja tietenkin aina ei ole mahdollisuutta tähän mutta meidän elämää tulee helpottamaan kyllä hemmetisti se, kun lapset aloittavat pian uudessa päiväkodissa 100m päässä. Kyllä oli muuttaminen sen arvoista :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkään en ymmärrä tuota rattaissa istumista. Kilometri on vielä kovin lyhyt matka. Meiltä päiväkodissa kysyttiin voiko lapsi kävellä retkipaikkaan kilometrin päähän, jos takaisin päin istuu sitten rattaissa. Vastasin, että turhaan tuota lasta varten rattaita otatte mukaan. Jaksaa kyllä kävellä pari kilometriä ongelmitta. Kävellään muutenkin niin paljon. Lapseni oli tuolloin 2-vuotias eikä ole suostunut rattaisiin sen jälkeen, kun oppi kävelemään.
Isomman lapseni kaveri kärrättiin aikanaan rattaissa eskariin. Mietin välillä, miten ihmeessä se lapsi muutaman kuukauden päästä selviää kouluun aamuisin.
Tiedän pari muutakin vastaavanlaista tapausta ja kaikissa yhdistävinä tekijöinä on yli nelikymppiset vanhemmat. Veikkaisin, että näissä tapauksissa vanhemmat haluavat venyttää pikkulapsiaikaa, kun kyseessä on viimeinen lapsi. En ole kysynyt, joten en tiedä varmaksi.
Tuon ikäisen lapsen pitäisi pystyä juoksemaan tuo matka. Jos hän on normaalissa kunnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kasvattajan näkökulmasta voisin kertoa että pelkästään se, että viisivuotias kuskataan rattaissa päiväkotiin aiheuttaisi ehkä kulmakarvojen nostelua ja ihmettelyä mutta ei siihen meillä ainakaan puututtaisi jos emme näkisi siinä suurempaa ongelmaa.
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Olemme sanoneet että rattaat olisi jo parempi jättää kotiin, olemme kokeneet että se on velvollisuutemme tässä tapauksessa kun lapsen etu ei toteudu.
Me käymme viskareiden kanssa paljon retkillä ja kyllä yksi tärkeä osa niistä oppimista on myös se että joskus kävellään hitaasti ja tutkitaan paikkoja rauhassa ja sitten joskus kun ollaan menossa jonnekin tiettyyn paikkaan kävellään reippaasti, ei pysähdellä eikä haihatella. Olisi kaikkien etu että emme olisi ainoita jotka lapsille näitä asioita opettavat, koulutie odottaa parin vuoden päässä ja osan lapsista on osattava kulkea itsenäisesti. Osa lapsista ei osaa eikä jaksa kulkea reippaasti tai turvallisesti liikenteen seassa. Emme tietenkään luota lasten osaamiseen esimerkiksi tien ylityksissä ja aikuiset valvovat koko ajan mutta on se aika outoa jos viisivuotias ei ymmärrä että tiellä kuljetaan reunassa tai ei osaa kävellä suoraan kaverin perässä vaan harhautuu koko ajan keskemmälle tai ojaan.
Juttuni lähti laukalle, sori siitä. Eihän ap:lla välttämättä tilanne ole tällainen, ehkä he kulkevat vain aamulla matkan päiväkotiin rattailla ja iltapäivällä lapsi kävelee ja viikonloppuihin kuuluu runsaasti kävelyretkiä perheen kesken. Ehkä lapsi on liikunnallinen, ketterä ja kaikin puolin reipas muulloin paitsi aamuisin. Halusin vain kertoa yhden syyn siihen miksi ainakin yhdessä päiväkodissa on viisivuotiaan rattaissa istumiseen puututtu.
P.s Olemme suositelleet myös joillekin autoileville vanhemmille että olisi hyvä jos lapsi saisi harjoitella fyysisyyttä ja ihan perusliikkumista eli vaikkapa sitä kävelyä.
Onhan 5-vuotias todella iso rattaisiin. Meillä tyttö täytti 4 ja juuri sitä ennen lopetettiin rattaiden käyttö, myöhään tämäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kesällä voikin mennä pyörällä. Meilläkin on päiväkotiin n. 1km. Ajan takia ei kävellä. Ellei päiväkoti suostuisi aukeamaan vielä aikaisemmin. Nyt aukeaa jo ihan meille vartin ennen norm. aikaa. Siitä on vielä matkaa töihin n. 40km.
Vasta n. 7 vuotias ymmärtää mitä kiire tarkoittaa.Sori, en ymmärrä. Lähdette kotoa hieman aiemmin. Meillä viisivuotias kävelee, 2 v rattaissa ja matkaa saman verran. Mennään samaa vauhtia kuin mentäisiin jos toinenkin olisi rattaissa. Ja meillä 5 v ymmärtää mitä on kiire. Sanon, ettei pysähdellä vaan mennään reippaasti. Kesällä mennään pyörällä. Sinä kasvatat nyt lapsesta samanlaisen sohvaperunan kuin itsestäsi.
Meinasin selittää pitkää litanjaa, mutta sulla on luetun ymmärtämisen vika. Voin vielä lisätä, että päiväkoti aukeaa 45min ennen töiden alkua. Mieti sitä.
No eihän sulla sitä lasta enää työmatkalla mukana ole? Eli on ihan sama miten hitaasti sinne päiväkotiin kuljetaan kunhan lähdetään ajoissa, kun olette paikalla kun päiväkoti aukeaa niin sulla on se sama 45 min aikaa mennä töihin kun mitä on silloin kun lykkäät lapsen rattaissa paikalle hikipäässä päiväkodin aukeamisaikaan.
Eihän ole. Pitäisi vielä kävellä kotiin hakemaan auto. Valitettavasti meiltä menee julkiset työpaikalleni kahta tuntia.
Ensin kävelisin päiväkodilta pysäkille, enkä edes tiedä kuinka usein busseja menisi. Bussi menisi helsinkiin 45-60min, seuraava suora bussi työpaikalle 30-40min. Kävelyä välissä olisi yhteensä n.30min.
Pätisit vaikka kuinka, niin ei nää aikataulut tästä muutu.
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavarat rattaisiin ja lapsi kävelemään tai pyöräilemään. Onhan se naurettavaa laittaa 5 v rattaisiin. Kuinka edes suostuu? Altistaa kiusaamiselle...
Vierailija kirjoitti:
Apua, tän on pakko olla vitsi. Ethän ap ole tosissasi, ethän?!
Tuli sellainen dejavu-tunne, kun tämä on ollut täällä ennenkin. Oletko sama aloittaja vai kopionut sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Sulla ei taida olla kokemusta liikuntavammaisista? Lihakset surkastuu kun niitä ei käytä. Mitä vähemmän itse kävelee apuvälineen kanssa, sitä lyhyemmän matkan jaksaa lopulta kävellä, kun jaloista katoaa voima. Jos jämähtää pyörätuoliin, niin siihen lopulta pysyvästi jää. Pitää yrittää kannustaa liikkumaan, jos vain jalat kantavat. Sellainen, joka oikeasti ei pysty askeltakaan vammansa vuoksi ottamaan, on eri asia. On paljon liikuntavammaisia, jotka pystyvät jonkin verran liikkumaan. Sitä kykyä tulee tukea mahd. paljon.
Möömö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Sulla ei taida olla kokemusta liikuntavammaisista? Lihakset surkastuu kun niitä ei käytä. Mitä vähemmän itse kävelee apuvälineen kanssa, sitä lyhyemmän matkan jaksaa lopulta kävellä, kun jaloista katoaa voima. Jos jämähtää pyörätuoliin, niin siihen lopulta pysyvästi jää. Pitää yrittää kannustaa liikkumaan, jos vain jalat kantavat. Sellainen, joka oikeasti ei pysty askeltakaan vammansa vuoksi ottamaan, on eri asia. On paljon liikuntavammaisia, jotka pystyvät jonkin verran liikkumaan. Sitä kykyä tulee tukea mahd. paljon.
Minulla on paljonkin kokemusta motoorisen kömpelyyden terapioista. Mutta tekstistä päätellen sinulla ei.
Vierailija kirjoitti:
5-vuotias siis suostuu/haluaa itse kulkea rattailla? 😮 Tiedätkö uusista liikuntasuosituksista lapsille, 3 h päivässä?
Ei meillä ainakaan 5-vuotiaalle ole mikään ongelma istua rattaissa jos vain annetaan :D Joskus istuu esim. silloin kun on ensin viety rattailla pikkusisarus kerhoon (meillä ei 3-vuotias kävele aamusta toivottua tahtia yli kilometriä), sitten kävelty tyhjien rattaiden kanssa uimahallille (kerhosta nouto on hieman eri paikasta kuin aloitus ulkoilun takia, siksi rattaat mukaan) ja pyöritty uimahallissa reilu parituntinen. Kun sitten lähdetään uimahallilta hakemaan kuopusta, esikoisella on viimeinen hetki olla äidin vauva, se passattu ja palveltu, kun pikkusisaruksen läsnäollessa on aika omatoiminen. Silloin saatan ottaa isomman rattaisiin kerhon noutopaikalle asti vailla vähäisintäkään huonoa omaatuntoa liikuntasuosituksista. Lapsi kävelee sitten vielä kerholta sen reilun kilometrin kotiin ja illalla on molemmilla lapsilla jumpat (joista esikoisen jumpan ajan kuopus ulkoilee mun kanssa).
Ei se, että joskus kuljettaa 5-vuotiasta rattaissa tarkoita että lapset olisi pakaroilleen sidottu. Vähän suhteellisuudentajua. Satunnainen kärrykyyti lisää arjen sujuvuutta tai vaikka on vain kivaa hupsuttelua, niin hittoako tehdä tuollaisesta asiasta ongelmaa?
Itse hain esikoisen kerhosta 3-vuotiaana kantorepussa selässä. Sain kerhonohjaajalta nillitystä. No, meillä oli silloin vauvaikäinen pikkusisarus ja mustasukkaisuus oli kovaa ja kerhoon jääminen - vaikka kerhossa viihtyihin - hankalaa siksi kun äiti ja vauva oli sen aikaa kaksin. Näin siis ihan perusteltuna sen että kun haen lapsen kerhosta ja pääsin kerrankin liikkumaan esikoisen kanssa ilman vauvaa (isänsä oli tullut töistä), esikoinen oli se joka pääsi iholle ja sai liimautua minuun ja vaihtaa kuulumiset korvan juuressa ja olla se "vauva" hetken. En nähnyt ongelmaa, ja lupaus tästä kyydistä helpotti lapsen kerhoonjääntiä.
Ja liikunnasta en ole huolissani kun tälläkin passausasteella esimerkiksi esikoinen on oppinut pyöräilemään ilman apupyöriä, uimaa, luistelemaan, hiihtämään 4v, pärjää sirkuskoulussa jne., jaksaa kävellä kilometrejä, luistella todistettavasti ainakin 5km ja pyöräillä 10km. Että sitä suhteellisuudentajua peräänkuulutan tosiaan. Aivan varmasti liikuntasuositukset jää kakkoseksi jos vaihtoehtona on myöhästyminen jostain oleellisesta tai tatti otsassa hoputtaminen.
Vierailija kirjoitti:
Möömö kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurempi ongelma on sitten kun kyse on lapsesta josta huomaa että fyysisyys ja liikkuminen on muutenkin vähän heikkoa. Tällainen tapaus päiväkodistamme löytyy, poika on viisivuotias, menee syksyllä eskariin. On ollut koko ikänsä vähän kömpelö ja kankea. Äiti tuo pojan rattaissa ja rattaisiin kiipee myös päiväkodista lähtiessä viimeistään nurkan takana. Kunnan fysioterapeutti käy jumppaamassa poikaa kaksi kertaa kuukaudessa ja edistystä tapahtuu mutta hitaasti, suurimman edun poika saisi siitä kun saisi kotonakin liikkua normaalin viisivuotiaan tapaan eli juosta, hyppiä, kiipeillä, harjoitella pyörällä ajelua jne.
Hiukan vaikeaa uskoa että fysioterapiaa olisi vain sen takia että lapsi on kömpelö koska vanhemmat ei viitsi antaa lapsen harjoitella. Fysioterapiasta on yleensä apua siinä vaiheessa kun lapsella on joku vamma tai omńgelma joka kömpelyyttä aiheuttaa. Epäilen että kömpelyys parantuisi kävelylenkeillä.
Sulla ei taida olla kokemusta liikuntavammaisista? Lihakset surkastuu kun niitä ei käytä. Mitä vähemmän itse kävelee apuvälineen kanssa, sitä lyhyemmän matkan jaksaa lopulta kävellä, kun jaloista katoaa voima. Jos jämähtää pyörätuoliin, niin siihen lopulta pysyvästi jää. Pitää yrittää kannustaa liikkumaan, jos vain jalat kantavat. Sellainen, joka oikeasti ei pysty askeltakaan vammansa vuoksi ottamaan, on eri asia. On paljon liikuntavammaisia, jotka pystyvät jonkin verran liikkumaan. Sitä kykyä tulee tukea mahd. paljon.
Minulla on paljonkin kokemusta motoorisen kömpelyyden terapioista. Mutta tekstistä päätellen sinulla ei.
Liiuntavammastahan tuossa alkuperäisessä kommentissa ei edes puhuttu.
Aivan sama vaikka käyttäisitte maitokärryjä. Ihme suomineuvolakontrollikasvatuskiihkoilua jälleen.
Me motkotetaan kun lähellä tarhaa asuvat vanhemmat tuovat 3-vuotiaita kärryillä. Tuon ikäinen lapsi jaksaa ihan hyvin kävellä.
Me liikutaan perheenä viikonloppuisin todella paljon. Tehdään metsäretkiä, jotka saattaa kestää tunteja. Tai sitten käymme kaupungin isoimmassa leikkipuistossa, jossa lapsi juoksee ja kiipeilee koko päivän. Nyt kun on kevät, lapsi pyöräilee kavereiden kanssa kaikki illat pihalla. Liikuntaa siis tulee.
Nelivuotias jaksaa kyllä kävellä ja pyöräillä päiväkodille, n. 1,5km, mutta on ensinnäkin aamu-uninen, joten aamut ovat muutenkin ihan tuskaa ja toisaalta aamuisin ei ole aikaa mennä vain lapsen tahtiin. Siksi hän tasan tarkkaan istuu autoon, pyörän istuimeen tai rattaisiin, kun lähdemme. Liikunta kerätään muualta, niin että siitä voi nauttia. Kiirettä nalkttava äiti tuskin tekisi kävely- tai pyöräilyaamuista kovin mukavia.
Meillä muuten käytetään rattaita muutenkin aina välillä. Esim. eilen matkustimme julkisilla kotiin vasta myöhään. Oli aika paljon helpompi antaa lapsen nukahtaa rattaisiin kuin, että olisimme kantaneet hänen kotiin. Rattaat ovat käytössä jokaisella kaupunkilomalla ja muutenkin reissussa. Niin kauan kuin lapsi itse haluaa.