Nina Mikkonen aina rahat loppu
Kommentit (127)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Ei se äidin molllaaminenkaan lapsia auta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
Olisiko lapsilla ollut tuona aikana turvallisempi olo, jos äiti olisi käynyt töissä ja osoittanut, että kyllä me pärjätään? Rakkautta kun on sekin, että antaa taloudellista turvaa tilanteessa, jossa moni muu asia tuo surua.
N.mikkosta on kyllä karma purrut takapuolesta oikein kunnolla. Jotenkin hassua siinä mielessä, että hän on nyt siinä asemassa, mistä muita haukkui... hupsis... aina elämä ei menekkään niinkuin on suunnitellut, joten parempi kun ei muita hauku...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Ei se äidin molllaaminenkaan lapsia auta yhtään.
No, ehkä niillä lapsilla on muita auttajia kuin av-palstalle kirjoittavat. Ei minulla ainakaan ole mitään velvollisuutta tuntea kyseistä naista kohtaan erityistä myötätuntoa, sen verran röyhkeitä hänen mielipiteensä toisista ihmisistä ovat olleet. Toki on ikävää, että ihmisille saattaa käydä niin kuin hänelle on käynyt, mutta niin kuin jo aiemmin kirjoitin, monilla ihmisillä on kovia kohtaloita. Sellaisillakin, jotka eivät ole eläissään pahaa sanaa kenestäkään sanoneet. Jos se tekee minusta kovan, että tunnen enemmän myötätuntoa jälkimmäisiä ihmisiä kohtaan, niin olkoon sitten niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Ei se äidin molllaaminenkaan lapsia auta yhtään.
No, ehkä niillä lapsilla on muita auttajia kuin av-palstalle kirjoittavat. Ei minulla ainakaan ole mitään velvollisuutta tuntea kyseistä naista kohtaan erityistä myötätuntoa, sen verran röyhkeitä hänen mielipiteensä toisista ihmisistä ovat olleet. Toki on ikävää, että ihmisille saattaa käydä niin kuin hänelle on käynyt, mutta niin kuin jo aiemmin kirjoitin, monilla ihmisillä on kovia kohtaloita. Sellaisillakin, jotka eivät ole eläissään pahaa sanaa kenestäkään sanoneet. Jos se tekee minusta kovan, että tunnen enemmän myötätuntoa jälkimmäisiä ihmisiä kohtaan, niin olkoon sitten niin.
Niin. Minusta ne pojat on totaalisen syyttomiä siihen, keitä tai millaisia heidän vanhempansa ovat. Ja he jäivät orvoiksi tammikuussa ja jakavat ilmaisjakelulehtiä saadakseen vähän taskurahaa järkyttävän raskaiden ja monen muuton jälkeen.
Minä toivon voimia leskelle ja voimia pojille! En edes mieti mahtaisiko joku kuuluisa "joku muu" tehdä sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
Olisiko lapsilla ollut tuona aikana turvallisempi olo, jos äiti olisi käynyt töissä ja osoittanut, että kyllä me pärjätään? Rakkautta kun on sekin, että antaa taloudellista turvaa tilanteessa, jossa moni muu asia tuo surua.
Eihän se käytännössä ollut mahdollista. Tuskin se poissaoleva vielä uupuneempi äiti mitään olisi auttanut. Sitäpaitsi jos velkaa on liikaa, tulot menee pohjattomiin ulosottoon.
Ihan oikein tuolle riivinraudalle. No, kyllä se jostakin taas löytää naimisissa olevan miehen elättäjäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Ei se äidin molllaaminenkaan lapsia auta yhtään.
Eikä auta lapsia sekään, että äiti on käyttäytynyt mediassa, kuten on käyttäytynyt. Et sinä tässä nyt mihinkään pääse siitä tosiasiasta, että rouva Mikkonen on ihan itse aiheuttanut tilanteensa, mitä tulee suhtautumisessa häneen. Jos hän olisi edes hiukankaan ajatellut lapsiaan ja heidän tulevaisuuttaan, hän olisi pitänyt suuren suunsa supussa ja viimeistään perheessä tapahtuneen sairastumisen myötä ja olisi lopettanut sen lehdille avautumisen, sen sijaan että rupesi oikein urakalla kauppaamaan lehdille perheensä tragediaa lähikuvineen muissa maailmoissa olevasta miehestään.
Eikä se kauppaaminen näköjään loppunut edes puolison kuolemaan. Nytkin parhaillaan paistattelee molempien iltalehtien lööpeissä avautuen rahahuolistaan ja lastensa tekemisistä. Mitä vastuullisen perheenäidin toimintaa se tämä tämmöinen on?
Haluaisiko joku avata, että millaisia kommentteja Mikkoset ovat julkisuudessa antaneet? Olen aika nuori ja ainoa mitä muistan on se kun Timo oli joskus Big Brother Extran vieraana haukkumassa ohjelmaa ja siihen osallistuvia ihmisiä :D Olisi vaan mielenkiintoista tietää kun tuntuvat olevan kovin vihattua porukkaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
En ole tuon kommentin kirjoittaja jolle vastasit, ja tosi on, että lapsia käy sääliksi. Mutta se, että rouva itse tasaiseen tahtiin tuo oman elämänsä lehtien palstoille, ei varmasti myöskään lapsien tilannetta helpota. On täysin ymmärrettävää että jos kovin jyrkästi arvostelee toisia, saa varautua että myös toiset arvostelevat sitten sinua. Niin se elämä vain menee. Sitä myötätuntoa saa varmasti, kun itsekin sitä toisille osoittaa.
Ei se äidin molllaaminenkaan lapsia auta yhtään.
Eikä auta lapsia sekään, että äiti on käyttäytynyt mediassa, kuten on käyttäytynyt. Et sinä tässä nyt mihinkään pääse siitä tosiasiasta, että rouva Mikkonen on ihan itse aiheuttanut tilanteensa, mitä tulee suhtautumisessa häneen. Jos hän olisi edes hiukankaan ajatellut lapsiaan ja heidän tulevaisuuttaan, hän olisi pitänyt suuren suunsa supussa ja viimeistään perheessä tapahtuneen sairastumisen myötä ja olisi lopettanut sen lehdille avautumisen, sen sijaan että rupesi oikein urakalla kauppaamaan lehdille perheensä tragediaa lähikuvineen muissa maailmoissa olevasta miehestään.
Eikä se kauppaaminen näköjään loppunut edes puolison kuolemaan. Nytkin parhaillaan paistattelee molempien iltalehtien lööpeissä avautuen rahahuolistaan ja lastensa tekemisistä. Mitä vastuullisen perheenäidin toimintaa se tämä tämmöinen on?
Hänellä lienee rahapula ja jutuista maksetaan.
Ei ne pohat edelleenkään siitäkään päätä. Sen sijaan me lukijat voidaan päättää olla lukematta ja ruotimatta, jolloin tämä kehä automaattisesti loppuu.
Siis täältä poistuu ihan asiallisia kommentteja, nyt oli hävinnyt kommentti, jossa kirjoittaja kertoi kyseisen henkilön sanomisien loukanneen häntä aikoinaan. Ei mitään asiatonta viestissä! Miksi jättää ketju palstalle, jos kaikki asialliset, hyvin perustellut kommentit poistetaan? Mitä ihmettä nyt taas? Laittakaa poistoon koko ketju, jos aiheesta ei saa keskustella. Mahdotonta arvioida mikä sanominen on asiatonta, kun normaalit kommentit poistetaan. Rasittavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
Olisiko lapsilla ollut tuona aikana turvallisempi olo, jos äiti olisi käynyt töissä ja osoittanut, että kyllä me pärjätään? Rakkautta kun on sekin, että antaa taloudellista turvaa tilanteessa, jossa moni muu asia tuo surua.
Eihän se käytännössä ollut mahdollista. Tuskin se poissaoleva vielä uupuneempi äiti mitään olisi auttanut. Sitäpaitsi jos velkaa on liikaa, tulot menee pohjattomiin ulosottoon.
Eli ei kannata velkojaan hoitaa, vaan heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi?
En nyt niin kovin tarkaan ole kyseisen perheen touhuja seurannut, mutta muistini mukaan kyseinen perhe on nimenomaan haukkunut ne ihmiset pataluhiksi, jotka ovat kyseisellä tavalla käyttäytyneet. Hehän olivat käsittääkseni juurikin sitä mieltä, että jokaisen pitää elättää itsensä ja suoraselkäsesti hoitaa laskunsa ja velvoitteensa ja kaikki yhteiskunnan elätit on yhteiskunnan pohjasakkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän se asu vuokralla, koska talohan on myyty ja velkaa jäi silti. Turha hänen asioistaan on kouhottaa. Kammottavaa huonoa tuuria yhdelle ihmiselle satanut viiem vuodet. Upeaa että on jaksanut luotsata pojat uuteen elämään ja jaksaa käydä töissä.
Äärimmäisen surullista, että puoliso sairastui ja kuoli. Mutta jos vaimo olisi ollut töissä, olisi koko perheen tilanne nyt toisenlainen. Ennustan, että huono tuuri ei pääty ihan vielä.
Eiköhän hän olisi silti toiminut sen miehensä omaishoitajana ja luopunut siksi ajasta töistä. Ihmisen prioriteetit menee usein uusiksi tosipaikan tullen.
Ööö, eikös se ollut jo valmiiksi siellä kotona, "kotiäitinä"? Kun hänen ja edesmenneen miehensä mielestä naisen (jolla on lapsia) työssäkäynti on s******sta. Ja tätä "totuutta" toitottivat joka tuutista, joka vain kehtasi heitä haastatella. Ja mitä vielä, ai niin, myös yksinhuoltajat olivat tuomittavaa sakkia heidän mielestä. Karma is b*tch.
Öööö. Aika iso osa suomalaisista vanhemmista on kotona kun lapaet on pieniä... itse jäin kotiin vielä uudestaam kun olivat jo koulussa.
Kyllä ne taitaa olla aika harvassa sellaiset perheet, joissa sekä isä että äiti ovat lasten kanssa kotona 10 vuotta, koska eihän lapsi voi tulla koulusta kotiin, jos ei molemmat vanhemmat ole siellä odottamassa. Myöhemmin vielä isän fysioterapeutti ja henkilökohtainen avustajakin.
Nuo lapset nyt kuitenkin menettivät rakkaan isän seurattuaan sitä taistelua kuusi vuotta. Aikuisena ihmisenä voisit oikeasti vähän miettiä mikä tässä on oleellista. Vahingonilo vai myötätunto lapsia kohtaan?
Olisiko lapsilla ollut tuona aikana turvallisempi olo, jos äiti olisi käynyt töissä ja osoittanut, että kyllä me pärjätään? Rakkautta kun on sekin, että antaa taloudellista turvaa tilanteessa, jossa moni muu asia tuo surua.
Eihän se käytännössä ollut mahdollista. Tuskin se poissaoleva vielä uupuneempi äiti mitään olisi auttanut. Sitäpaitsi jos velkaa on liikaa, tulot menee pohjattomiin ulosottoon.
Eli ei kannata velkojaan hoitaa, vaan heittäytyä yhteiskunnan elätettäviksi?
En nyt niin kovin tarkaan ole kyseisen perheen touhuja seurannut, mutta muistini mukaan kyseinen perhe on nimenomaan haukkunut ne ihmiset pataluhiksi, jotka ovat kyseisellä tavalla käyttäytyneet. Hehän olivat käsittääkseni juurikin sitä mieltä, että jokaisen pitää elättää itsensä ja suoraselkäsesti hoitaa laskunsa ja velvoitteensa ja kaikki yhteiskunnan elätit on yhteiskunnan pohjasakkaa.
Ko velat eivät ome hänen vaan miehensä (firman). Ja hänhän on hoitanut kaiken viimeiseen asti. Ollut työelämässä jo vaikka miten pitkään ennen koko liittoa, tehnyt lapsia, hoitanut heidät, hoitanut miehensä hautaan (omaishoito ja lasten kotihoito huomattavasti halvempaa) j nyt on töussä. Poikansakin tekevät jo töitä.
Nina Mikkosella on oikeus toimeentulotukeen jos ei saa normituloa työstään + leskeneläkkeestään+lapsilisistään yksinhuoltajakorotuksineen. Sitä ne joutuvat muutkin hakemaan peruselämänmenoihin. Kelaan vaan niin laskevat tulot ja menot.
Mites se leskeneläke, sitähän Ninan pitäisi saada? Muistelen, että alaikäiset lapsetkin saavat eläkettä vanhemman kuoleman jälkeen. Jos Timolla oli henkivakuutus, niin eivätköhän he pärjää.
Näiden täällä riehuvien ns uraäitien kannattaa muistaa että se yksi päivähoitopaikka maksaa tonnin kuussa. Moni työssäkäyvä äiti ei mqksa edes omia kulujaan yhteiskunnalle niillä tuloillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mites se leskeneläke, sitähän Ninan pitäisi saada? Muistelen, että alaikäiset lapsetkin saavat eläkettä vanhemman kuoleman jälkeen. Jos Timolla oli henkivakuutus, niin eivätköhän he pärjää.
Orvon eläke on 59 euroa kuussa. Meinaatko että se kattaa teinin kulut?
Ikävää että olet niin kova ihminen, että säälikin on säännöstelty.